SBK X: Superbike World Championship (PC, PS3, Xbox 360)

07.09.2010 17:15 Mikko Rekola

Hiljaisen tasaisesta suosiosta nauttinut moottoripyöräpelisarja tarjoilee uusimmassa painoksessaan kaikki kolme tuotantopyöriin keskittyvää kilpailuluokkaa ja meneillään olevan kauden kilpailukalenterin.

Uutukainen ei yritä tarjota suuria mullistuksia, vaan pelin markkinointi painottuu lähinnä tämän kauden maailmanmestaruussarjan lisenssiin ja entistä hiotumpaan pelikokemukseen. Lopputuloksena on peli ja pyörä, jotka molemmat käyvät laimeilla seoksilla.

Superbiken maailmanmestaruudesta on taisteltu uusimmalla konsolisukupolvella kahden kauden ajan, nyt on kolmannen vuoro. Pelisarjan ystävien harras toive olisi että se kolmas kerta sanoo toden, sillä sarja on saavuttanut vakaan aseman pienessä pelaajasegmentissä, joille realistinen ratamoottoripyöräily on lähellä sydäntä. Lopputulos jää kuitenkin yhtä kauas totuudesta kuin Mika Kallio Moto GP:n tämän vuoden mestaruudesta.

Valokuva

SBK X rakentuu viime vuoden version pohjalle niin pelimekaniikan kuin myös ulkoasun osalta, joten viime vuoden painosta pelanneet tuntevat olonsa hyvin kotoisaksi. Uusille pelaajille tarjotaan tyydyttävät valmiudet perusteiden oppimiseen, mutta ne painottuvat liiaksi arcadepuolelle, sillä pelisarja herää henkiin vasta simulaatioasetuksilla.

Simulaatiopuolella peli tarjoilee tutun kauran ohella mukavia pienempiä uudistuksia. Tänä vuonna pelaaja voi säädellä simulaation tasoa kolmesta eri luokasta. Tarkemmat yksityiskohdat on puolestaan siirretty omaan kategoriaansa, jossa voidaan valita esimerkiksi manuaalivaihteet automaatin paikalle tai ottaa huomioon kuljettajan paino ja pituus, jotka vaikuttavat olennaisesti pyörän käsittelyyn. Myös pelimekaniikkaa on hienosäädetty muun muassa bensasyöpön mutkaliikeratojen osalta. Parantuneiden liikeratojen ohella vesikelillä ajamista on muutettu realistisempaan suuntaan, joka näkyy kaatumisherkkyytenä liian aggressiivisella kaasun käytöllä.

Askel oikeaan päin?

Vaikka kokonaisuudesta paistaa kierrätyksen maku läpi ei mukaan mahtuneita uudistuksia voi haukkua. Realismi on kasvanut harppauksen verran ja kaksipyöräisen asetuksien muuttaminen aiheuttaa entistä autenttisempia tuloksia. Esimerkiksi tosielämässä pidän mediaania löysemmästä etujousituksesta ja jäykemmästä takapäästä. Samojen asetuksien muuttaminen pelissä paransi kierrosaikaa pitkälti toista sekuntia nopealla radalla, joka on tässä lajissa pieni ikuisuus. Siispä pyörän muokkaaminen on entistäkin palkitsevampaa ja siihen voi helposti käyttää tuntikausia optimaalisen säätöpaketin löytämiseksi.

Pelimuotojen osalta muutokset ovat jääneet marginaalisiksi, sillä kehittäjät ovat panostaneet arcade-puolelle tarjoten sinne muun muassa nitronappeja ja keulimiseen avustavan painikkeen. Harmittavasti kaikki työ sillä saralla menee hukkaan, koska arcade-tila on lyhykäisyydessään luokaton esitys. Lopputulos aiheuttaa kokonaisuuteen eripuran, sillä paketti ei yllä edes tyydyttävälle tasolle kun puolet pelin tarjoamasta sisällöstä on luokatonta ja toinen puolikas taas nautittavaa joskin tuttua asfalttibalettia.

Ristiriitaiset tunnelmat jatkuvat myös audiovisuaalista kokonaisuutta tarkasteltaessa. Graafinen ilme on tuttu viime vuodesta ja se on moderneihin ajopeleihin verrattuna karu. Tekstuureja on sentään viilattu muutaman tuuman ja muun muassa pyörät näyttävät entistä autenttisemmilta. Vastapainoa tarjoavat elottomilta tuntuvat radat ja lähinnä harmaata pahvia muistuttava asfaltti. Myös äänipuoli kaipaisi kunnon kevätsiivousta, taustalla jumputtava poppi on rasittavaa ja menopelien äänet ovat sinnepäin ehkä jopa asteen kehnompia kuin edellisissä versioissa.

Varikoille ja hanskat tiskiin

Milestonen viimeisin jää mieleen keskinkertaisena vuosipäivityksenä, jonka suurin ongelma on päämäärättömyys. Lopputuloksen perusteella kehittäjillä ei ole ollut selvää suunnitelmaa siitä mitä sarjan uutukaisen pitäisi sisältää ja mitkä aiemmat epäkohdat tulisi korjata. Näin ollen esimerkiksi verkkomoninpelin koodia on parannettu, mutta jo ennestään kehnolle vauriomallinnukselle ei ole tehty mitään.

Pelin hankinta on perusteltua mikäli sarjan aiemmat osat ovat jääneet kokematta ja realistinen ratamoottoripyöräily kiinnostaa. Sarjan konkareille uusimpaan osaan päivittäminen tuntuu turhalta, sillä uudistuksia on loppupeleissä liian vähän ja täyden hinnan maksaminen pelistä, jonka jo osittain omistaa tuntuu kohtuuttomalta. Kritiikistä huolimatta SBK X on sarjan toistaiseksi paras peli, mutta sen voittomarginaali viime vuoden painokseen on hiuskarvan varassa.

Tekijä: Milestone
Julkaisija: Black Bean Games
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 4-16 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.sbkthegame.com
Mikko Rekola