Scribblenauts Unlimited (PC, WiiU)

Tekijä: 5th Cell
Julkaisija: Warner Bros.Interactive / Nintendo
Testattu: Wii U / Windows 8, Intel Core i5-750, 8 Gt keskusmuistia, GeForce 570 GTX
Saatavilla: PC
Tulossa: 3DS, Wii U
Laitevaatimukset: vähäiset
Pelaajia: 1-2 (samalla koneella, Wii U)
Pelin kotisivu:Scribblenauts Unlimited
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Mitä tapahtuisi, jos Cthulhu ja tanssiva jättikojootti tappelisivat? Tähän, sekä moniin muihin tärkeisiin kysymyksiin, on vaikea saada vastauksia arkipäivän elämässä. Mutta pelien maailmassa se onnistuu. Ja jos peli on Scribblenauts Unlimited, silmänräpäyksessä.

5th Cellin mainio Scribblenauts-pelisarja on viihdyttänyt mielikuvituksen ystäviä jo useamman vuoden ajan. Mitään suurempia muutoksia peleihin ei ole vuosien varrella tehty, eikä tehdä nytkään. Scribblenauts on yhä Scribblenauts.

Tässä Scribblenautsien keskeinen idea: kasa erilaisia ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisuaan. Ratkaisut kehitetään naputtelemalla pelin parseriin esineiden tai olentojen nimiä, jolloin ne paukahtavat jostain eetteristä pelimaailmaan. Ja niin nälkäinen lihansyöjäkasvi saa ruokansa, merirosvolaiva miehistönsä ja kaupungin tyhjä suihkulähde keskipisteensä.

Tämä on ollut pelien idea aivan ensimmäisestä pelistä saakka ja muistan edelleen selvästi, miten Scribblenauts räjäytti potin pelimessuilla esittelynsä yhteydessä. Hirvittävät väkijoukot pyörivät demopisteen ympärillä kuorossa hekottaen kaikkien huudellessa pelivuorossa olevalle ehdotuksia. Koita mustaa aukkoa! Jumalaa! Saatanaa! Nörttiä! Cthulhua! Parseri tuntui ymmärtävän sanan kuin sanan ja vain mielikuvitus oli rajana.

Käytännössähän toki osoittautui nopeasti, että pelisuunnittelu ei aivan noussut potentiaalin tasolle ja suuren osan pelin ongelmista pystyi ratkomaan tylsästi paria samaa esinettä käyttäen. Toki näin vain liritteli omiin muroihinsa, mutta mielikuvituksen lennosta on vaikea nauttia, jos peli ei yritä rohkaista käyttämään sitä mielikuvitustaan.

Onneksi sen jälkeen pelit ovat kehittyneet ja ongelmat monipuolistuneet. Ja tästä perspektiivistä tarkasteltuna Scribblenauts Unlimited on ainakin osittain se sarjan paras peli.

Erinomaisen luettava pelikuvaus

Scribblenauts Unlimited hylkää pienet ja irralliset kentät tarjoten pelaajalle useamman kymmentä suurempaa kenttää. Yksi voi olla vaikka vilkkaan kaupungin keskusta tai keskiaikainen linna. Miksi? Miksei!

Näissä useamman ruudun kokoisissa keskusalueissa sitten kuljetaan ratkoen pienempiä ongelmia. Tiedenainen haluaisi tutkia lihansyöjäkasvia, mutta se nukkuu. Miten sen saisi herätettyä? Turistit haluavat katsella auringonlaskua, mutta taivas on pilvinen. Mitä teet? Viemärissä on kurjaa, sillä jättimäinen mutanttirapu tukkii kalojen kulkureitin. Miten korjaat ongelman?

Kaikki kentät sisältävät myös pienempiä ja irrallisia erikoishuoneita, jotka keskittyvät tiiviimmän teeman ympärille. Paloasema on joutunut zombien piirittämäksi. Kummitusmerirosvojen laiva kaipaa miehistöä. Päähenkilö on joutunut syystä tai toisesta vankilaan ja haluaa paeta sieltä.

Oli kyseessä sitten suurempi ja avoimempi pelialue tai pieni erikoishuone, tehtävät ovat tavoitteiltaan mukavan avoimia. Lihansyöjäkasvin herättelyyn kelpaa esimerkiksi mikä tahansa lihaisa juttu. Kanankoipi, pizza, hampurilainen, possu tai vaikka tonttu. Toisaalta kolikon kääntöpuolella mikään ongelma ei ole lainkaan haastava: ratkaisu on usein ilmiselvä jo heti ongelman kuvauksen lukemisen jälkeen, sillä kun miltei mikä vain suunnilleen sopiva ehdotus toimii, oikean vastauksen keksii usein ensimmäisellä yrityksellä.

Onko tämä sitten huono juttu? Jos haluaa peliltään haastetta, kyllä. Mutta ehkä se ei ole Scribblenautsin pointti. Huumori on toimivaa ja tilanteet yllättäviä, joten peli tuntuu jatkuvasti hauskalta. Olisi silti mukavaa, jos vaikeustaso olisi edes vähän kohonnut pelin kuluessa.

Se suurin Scribblenauts Unlimitedin uudistus on kuitenkin se, että nyt myös valmiisiin esineisiin voi liittää adjektiiveja. Jo aiemminhan pystyi esinettä luodessaan kirjoittamaan ”joulupukin” sijaan vaikka ”iso ja raidallinen joulupukki”, jolloin tuloksena oli iso ja raidallinen joulupukki. Mutta nyt adjektiiveja pystyy liittämään myös jo valmiiksi pelimaailmassa oleviin juttuihin. Jos vartija aiheuttaa ongelmia, tämän voi rauhoittaa vaikka kirjoittamalla nimen eteen adjektiivin ”nukkuva”.

Eihän se suuri juttu ole, mutta hauska uudistus kumminkin.

Kattavan naseva yhteenveto

Scribblenauts Unlimited oli suunnilleen sitä, mitä odotinkin sen olevan. Hauska ja viihdyttävä, joskaan ei millään tavalla haastava puzzlepeli, josta irtosi hupia noin päiväksi. Aloitin pelailemisen alkuiltapäivästä toisella silmällä jalkapalloa katsellen ja ennen kuin lauantaikierroksen iltaottelu oli ohi, lopputekstit jo pyörivät ruudulla. Toki tämän jälkeen tähtiä oli vielä keräämättä jokunenkin, joten pelistä olisi voinut puristaa irti pari lisätuntia, mutta lyhyeltä se silti tuntui.

Pelin kestoa on yritetty kasvattaa esine-editorilla, jolla voi luoda osasista haluamiaan juttuja – vaikka pellen, jolla on tankin telaketjut ja lepakon siivet – ja sitten antaa niille haluamansa nimen. Kun vaikkapa Steam Workshopista sitten lataa muiden näin tekemiä juttuja peliinsä, ne integroituvat ongelmitta muun sanakirjan joukkoon.

Pelasin pääasiassa PC:llä, eikä PC-versiosta ole sen kummempaa sanottavaa. Kirjoittaminen on näppäimistöllä tietenkin todella sujuvaa puuhaa, samoin kuin näppäimistön ja hiiren avulla pelaileminenkin. Siinä sivussa pelasin myös Wii U –versiota, joka siis tosiaan vedettiin pari päivää ennen eurojulkaisua takaisin Nintendon holveihin uudelleentuunausta varten. Miksi? Sitä emme tiedä. Liekö peliin taas livahtanut joku sana, joka loukkaisi heikkohipiäisiä?

Wii U –versiokin toimi kuitenkin asiallisesti. Kirjoittaminen sujuu ohjaimen kosketusnäyttöä naputtelemalla sangen mainiosti. Pelikuvaa voi katsella television ohella niin ikään ohjaimen ruudulta, joten ainakin itse huomasin pian tuijottavani pelkästään ohjainta sen sijaan että olisin heilutellut päätäni vähän väliä ohjaimen ja telkkarin välillä. Wii U –versio sisältää myös bonuksena pinon Nintendo-aiheisia sanoja ja hahmoja, joten jos haluaa vaikka ratsastaa Yoshilla, nyt se onnistuu. Harmillisesti Nintendo-sanoja ei voi muokata adjektiivien avulla, joten vihaiset Mariot ja kummitus-Bowserit jäävät näkemättä.

Mitään sen suurempaa valittamisen aihetta Scribblenautsista ei löydy. Siis mitään sellaista, mikä ei pätisi suunnilleen sellaisenaan kaikkiin muihinkin sarjan peleihin. Se on turhan helppo ja täten kestää turhan vähän aikaa. Onneksi tätä kompensoidaan normaalia halvemmalla hintalapulla, ainakin PC-version kohdalla.

Olisi silti todella kiva nähdä haastavampi ja täten palkitsevampi peli samalla pelimoottorilla, mutta toisaalta ehkä meillä täällä Euroopassa menee vähän koko jutun juju ohi: veikkaan, että Amerikassa ja muissa englanninkielisissä maissa Scribblenauts on tarkoitettu vähän nuoremmalle väelle. Ja toki täälläkin peli sopii mainiosti treenaamaan nuoremman väen kielipäätä, sillä sanasto ainakin kehittyy kohisten pelin parissa.

Lisää aiheesta

EU:n Scribblenauts Unlimited hävisi mystisesti bittiwarppiin

Scribblenautsin PITI ilmestyä perjantaina, vaan eipä ilmestykään