Uusimmat

Star Trek: Birth of the Federation (PC)

16.06.1999 12:41 Muropaketin toimitus

Star Trek The Next Generation: Birth of the Federation on monessa suhteessa poikkeuksellinen Star Trek -peli. Kun aikaisemmat Star Trek -pelit ovat olleet varsin yksinkertaisia seikkailu- ja räistkintäpelejä, niin Birth of the Federation onkin täysiverinen strategiapeli, ja vieläpä vuoropohjainen sellainen.

Birth of the Federationissa pelaaja ottaa hallintaansa yhden Star Trekin viidestä päävaltakunnasta. Tarjolla on romulaanien, ferengien, klingonien ja cardassien valtakunnat sekä tietysti myös Tähtiliitto. Valtakunnan valinta vaikuttaa mm. siihen miten kansalaiset reagoivat eri päätöksiin. Esimerkiksi Tähtiliiton asukkaat ovat heti barrikaadeilla jos pelaaja menee julistamaan sodan, kun taas klingonit pitäisivät rauhan solmimista suurena häpeänä ja merkkinä heikosta valtionjohdosta. Vaikka eri valtakunnat käyttävät suurelta osin samoja teknologioita, niin niillä on myös muutamia uniikkeja rakennelmia ja alustyyppejä, joita muut eivät osaa rakentaa.

Viiden päävaltakunnan lisäksi galaksissa asustaa joukko vähäisempiä muukalaisrotuja, kuten vulkanuslaiset, betazoidit ja trillit. Näitä rotuja voi yrittää vokotella puolelleen diplomatian keinoin – tai sitten vaihtoehtoisesti miehittämällä – jolloinka saa hallintaansa muukalaisten planeetan ja siihen liittyvän erikoisominaisuuden. Näitä erikoisominaisuuksia voivat olla esimerkiksi erikoiskoulutus laivastojen miehistöille tai tehokkaampi vakoojaverkko.

Kun avaruudessa ollaan, niin oleellinen osa peliä on avaruuslaivastojen rakentelu. Aluksia ei valitettavasti pääse suunnittelemaan itse, mutta ainakin rakennuslistoilta löytyvät lähes kaikki kuviteltavissa olevat Star Trekin alukset. Kullakin valtakunnalla on suurin piirtein kymmenen erilaista alusta, joista jokaisesta on saatavilla lisäksi kehittyneempi ”Improved” -versio. Valmiita aluksia voi liikutella yksittäin, tai sitten suurempina taisteluryhminä. Jokaiselle alukselle tai alusryhmälle, voi antaa liikkumis- ja hyökkäyskäskyjen lisäksi erikoiskomentoja. Esimerkiksi torjunta -komennolla alukset hyökkäävät automaattisesti kaikkien lähialueille ilmaantuvien vihollisten kimppuun.

Toinen oleellinen osa peliä on tietysti planeettojen hallinta. Mitään kovin monimutkaista se ei ole, vaan pelaajan tarvitsee vain määrätä mitä rakennelmia tai aluksia kukin aurinkokunta tuottaa, ja tarvittaessa säätää tuotantosuhteita teollisuuden, maatalouden, energiantuotannon ja tieteen välillä. Käytännössä aurinkokunnat yleensä erikoistuvat yhteen tuotannon alaan (eli jossain tuotetaan pelkkää tiedettä kun taas toisaalla rakennetaan avaruusristeilijöitä liukuhihnalta).
Pelin diplomatia ei tarjoa mitään yllätyksiä. Pelaaja voi ehdottaa rauhaa, yhteistyötä, liittoja tai yhteistä sodanjulistusta, tai sitten vaikkapa lahjoa tai vaatia rahaa ja alueita rauhan takeeksi. Jatkuvasta öykkäröinnistä saa helposti palkakseen muiden valtakuntien vihat.

Kun diplomatia pettää, päästään sotimaan. Avaruustaistelut hoituvat varsin erikoisella tavalla. Taistelut käydään vuoropohjaisesti ja ne esitetään 3D:nä – joskin valitettavasti ilman 3D-kiihdytystä. Pelaaja ei varsinaisesti ohjaa aluksiaan, vaan antaa näille komentoja, tyyliin: ”käy suoraan päin”, ”ammu kaukaa”, ”vetäydy taistelusta.” Systeemi toimii erikoisuudestaan huolimatta yllättävän hyvin.

Birth of the Federationin suurin ongelma on sen kankea käyttöliittymä. Tietoja saa hakea usealta eri ruudulta, ja oikeastaan mikään ei tapahdu siinä automaattisesti. Jos vaikkapa vuoron vaihduttua saa ilmoituksen, että klingoneilla on jotain asiaa, niin pelaaja joutuu itse menemään diplomatia-ruutuun, ja katsomaan sieltä mitä klingonit haluavat. Samoin esimerkiksi uuden rakennelman valmistuttua se ei aktivoidu automaattisesti, vaan pelaaja joutuu itse kytkemään sen päälle kyseisen aurinkokunnan hallintaruudusta. Pelin ongelmana on myöskin sen hidastempoisuus. Pienelläkin galaksikoolla pelit kestävät todella, todella pitkään.

Kaikenkaikkiaan Birth of the Federation jättää varsin positiivisen kuvan. Strategiapeleistä pitävien Trek-fanien tuskin kannattaa jättää sitä väliin.