Thunder Wolves (PC, PS3, Xbox 360)
Tekijä: Most Wanted Entertainment
Julkaisija: bitComposer Games
Testattu: PC Win 7, Intel Xeon 1230V2, 8Gt muistia, GeForce Gtx 680.
Saatavilla: PC, Playstation 3, Xbox 360
Laitevaatimukset: Pc, Windows XP, 2 GHz prosessori, 2 Gt muistia, 256 Mt näytönohjaimen muistia, 2 Gt levytilaa.
Pelaajia: 1 (2 samalla koneella)
Muuta: Ladattava peli, hinta noin 10 euroa.
Pelin kotisivu: Thunder Wolves
Arvostelija: Pyry Kettunen
Kasuaaliräiskinnät ovat oiva piriste rankan päivän jälkeen. Kun pelaamiseen ei jaksa keskittyä, kannattaa ottaa ohjain käteen ja pistää palamaan. Lyhyissä erissä pelattavaksi soveltuva Thunder Wolves onkin mukavaa viihdettä, johon ei tarvita aiempaa kokemusta lentelystä.
Pienet pelit jäävät usein unholaan. Ehkä markkinointiin ei ole rahaa, ehkä siihen ei vain tahdota panostaa. Tämän takia useampi peli jää itseltäkin huomaamatta, mikä on harmi. Näin on käynyt myös Thunder Wolvesin kohdalla, joka on ihan kelpo peli.
Kopterilentelyä nähdään usein vain osana suurempia taistelupelejä, joten on virkistävää nähdä pelkästään siihen keskittyvä peli, muullakin kuin simulaattoritasolla. Siinä missä simulaattorilentelyissä en saa edes kopteria käyntiin, lentämisestä puhumattakaan, onnistuu se tässä helposti. Välillä onkin mukavaa vain nauttia lentelystä.
Vatkainräiskintää kokemattomille
Pelin pääosassa on konekiväärein ja ohjuksin ladattu helikopteri, jonka ammukset eivät arcademeininkiin sopien lopu ikinä. Ohjuksia ei voi kuitenkaan laukoa äärettömän nopeasti, sillä niiden käyttöä on rajoitettu cooldownilla.
Kenttäsuunnittelu on yllättävän hyvää, ja jokainen kenttä on selkeästi erilainen. Ympäristöt ovat täysin tuhoutuvia, ja varsin nättejä, vaikkei graafinen ilme huipputasoa olekaan. Kentät voi tuhota lähes pikku pirstaksi ja räimiminen on mukavaa. Joskus kaikki viholliset tapettuaan jää tuhoamaan rakennuksia, ihan vain nähdäkseni kuinka ne sortuvat.
Vaikka kentät ovatkin erilaisia, peli kuitenkin toistaa itseään, ja tätä pyritään vähentämään erilaisilla tehtävän osasilla, joissa pelaaja pääsee välillä ajelemaan tankilla ja ampumaan tarkkuuskiväärillä kopterin kyydistä. Loogista se ei ole, sillä tarkkuuskiväärillä ampuessa ei kopterissa ollut edes kuskia. Parhaimmillaan meininki onkin puolen tunnin sessioissa, jolloin toisto ei vaivaa liikaa.
Kasarin kuningas
Pelin juoni on kuin 80- luvun elokuvista, joille irvaillaan tietoisesti. Hassunhauskan kasarihutun karu kielenkäyttö ja huonot miesvitsit ovatkin tärkeässä osassa. Tehtäviä tarinasta löytyy kaiken kaikkiaan 13, joista jokaisella on oma tarinansa. Meksikon presidentti on kidnapattu? Ydinohjuksia viljelevä sukellusvene hyökkää? Juonellisesti ne eivät ole mistään kotoisin, eikä tarvitsekaan, sillä ne ovat lähinnä tuomassa tunnelmaa pinnallisesti – pääpaino kun on pelaamisessa.
Mutta yksi juttu pelaamista häiritsee. Joku pelin hahmoista puhuu aina, taukoamatta. Luulisi kehittäjien tietävän että pelaaja tarvitsee aikaa pelaamiseenkin, eikä vain satunnaisten vitsien kuuntelemiseen. Peliin keskittyminen voi olla välillä vaikeaa, jos tahtoo lukea tekstejä, joita peli puunaa ruudulle perä jälkeen.
En voinut olla huomaamatta, kuinka paljon musiikkiraita vaikutti kokemukseen. Jos taustalla olisi ollut vain konekiväärin rätinää, olisi kokemus ollut varmasti huomattavasti tylsempi. Soundtrack on kuitenkin varsin monipuolinen, ja pelin edetessä kuullaan niin elokuvatrailereista tuttua eeppistä musiikkia, kuin metallia, mitä kuullaan peleissä mielestäni liian vähän. Moni peli toistaa suppeaa biisikirjastoaan niin tiuhaan, että riimit osaa ulkoa jo ennen pelin loppua. Thunder Wolvesissa musiikkiraita on kuitenkin vallan monipuolinen, enkä huomannut kappaleiden toistuvat useaan otteeseen.
Toimintapitoinen kokonaisuus
Thunder Wolves on armotonta ja mukavaa tykitystä. Se on kuitenkin harmittavan lyhyt, eikä sitä jaksa pelata kovin pitkään samaan putkeen. Se olisi sopinut käteeni todella hyvin kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt se ei jaksa innostaa. Aikoinaan tehtävien toisto parempien pisteiden toivossa olisi kiinnostanut enemmän, mutta enää täydellisyyden tavoittelu ei toimi samalla tapaa. Pelille olisi toivonut myös enemmän sisältöä, sillä nyt sen hakkaa läpi 3-4 tunnissa. Ehkä ne pistehuoraajat saavat räiskeestä tästä pelistä saavat enemmän irti toistaessaan samoja tehtäviä yhä uudestaan toivoen, että saisivat avattua sen viimeisen helikopteriskinin.
Sohvamakoiluksi peli tosin sopii, sillä siinä on myös kahden pelaajan yhteistyöpelitila samalla laitteella. Kympin hintaiseksi peliksi Thunder Wolves on kuitenkin hienoa viihdettä, pelasi sitä sitten yksin tai kaverin kanssa.
Lue myös
Doki-Doki Universe (PS3, PS4, PSV)
Nickelodeon Teenage Mutant Ninja Turtles (3DS, Wii, Xbox 360)
Wonderbook: Book of Potions, Diggs Nightcrawler ja Walking with Dinosaurs
