Tony Hawk’s Pro Skater HD (PC, PS3, Xbox 360)

18.07.2012 12:26 Muropaketin toimitus

Tekijä: Robomodo
Julkaisija: Activision
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Tulossa: PC, Playstation 3
Pelaajia: 1, 2+ (lähiverkossa ja internetissä).
Muuta: Latauspeli, hinta noin 15€ (1200 Microsoft-pistettä)
Pelin kotisivu: http://www.robomodo.com
Arvostelija: Konsta Haapala

Neversoft julkaisi Tony Hawk’s Pro Skaterin vuonna 1999, ja jatko-osa tuli vain vuoden odottamisen jälkeen. Molemmat saivat pelaajilta raikuvat aplodit, mutta 12 vuotta ja 13 peliä myöhemmin on jo aika lopettaa uurtaminen, ja keskittyä vanhaan – aikaan, jolloin pelaamisessa oli vielä jotain haastetta.

Robomodo ymppäsikin yhteen ensimmäisen ja toisen Tony Hawk’s Pro Skaterin, kiillotteli ympäristöä ja laittoi tuloksen internettiin latauspeliksi. Mitenköhän Robottitalon tytöt ja pojat tässä onnistuivat, kun firman viimeisimpiä luomuksia ovat ne vähemmän mairittelevat Tony Hawkit.

Tony Hawk-pelisarjan kolme ensimmäistä peliä eivät eroa paljoa toisistaan: ensimmäisessä tehtiin pisteitä kahden minuutin sisään comboilla, toisessa temput yhdistyivät oivallisesti manuaalilla, samalla hieman helpottaen pelaamista. Kolmosessa pystyikin tekemään comboja rampeissa, jos tajusit kääntyä laudan kanssa 180 astetta.

Tämän hitaan ja turvallisen kehitysprosessin jälkeen Neversoft alkoi rohkeasti etenemään pelisarjansa kanssa: otettiin aikaraja pois (4), tehtiin juonipainoitteinen peli (Underground), kokeiltiin avointa ympäristöä (American Wasteland) ja kokeiltiin realistismia (Project 8).

Tony Hawk’s Proving Ground oli Neversoftin viimeinen Hawk-peli, jonka jälkeen vastuu annettiin Robomodolle, joka on vastuussa Tony Hawk: Ridestä ja Shredistä, joissa molemmissa peliohjaimena toimi liikkeentunnistava skeittilauta. Voisi siis kai sanoa, että tässä on Robomodolla nyt näytön paikka: osaavatko he tehdä pelejä vanhoilla kaavoilla?

Iskän poika

Tony Hawk’s Pro Skater HD:ssa on THPS-sarjan kahden ensimmäisen osan parhaat kentät ja puolet. Nämä osat juuri siksi, koska kahdessa ensimmäisessä pelaaminen oli haastavampaa: pelaajan piti tehdä combot tempuilla, eikä siitä pystynyt luistamaan reverteillä tai manuaaleilla suoraan rampista. Pthyi! Pisteiden kerääminen perustuu tiukkoihin linjoihin, jotka vaativat jo vähän silmää pelaajalta – vaikka vanhoilta Haukkakonkareilta parhaat lainit tulee lihasmuistista.

Pelistä löytyy vanhoja tuttuja haasteita, kuten S-K-A-T-E-kirjaimet, High-, Pro-, ja Sick Scoret, secret tapet (nykyään Secret DVD!) ja kenttäkohtaisten tehtävien lisäksi jokaisen kentän kerättävät kohteet. Kaikki kentät saa auki mukavan nopeasti, mutta vaivaa on nähtävä jos tahtoo läpäistä pelin täysin.

Vahinkoja sattuu

THPSHD:n suurin ongelma on se, että peliä ei hiottu aivan niin paljoa, kuin sitä olisi tarvinnut. Rampeista nousu on välillä suhteellisen hankalaa paikoissa, joissa sen olettaisi olevan helppoa, hahmon resetit kaatumisen jälkeen ovat välillä hölmöjä, gravitaatio saattaa viitata kintaalla jos nouset hieman liian äkisti grindaamaan. Näiden lisäksi on vielä muutamia pikkubugeja. Onneksi kaikki nämä viat ovat pieniä ja ne tullaan todennäköisesti korjaamaan, mutta kyllä yhdeksänvuotias minäni tahtoi paiskoa ohjainta aina silloin tällöin.

Moninpeli toimii vain verkossa, joka oli minulle henkilökohtaisesti pieni takaisku, mutta peleistä saa kyllä yksityisiä, jos tahtoo ihan vain kavereiden kesken ottaa mittaa toisistaan lautojen päällä. Tässä kyllä haisee pieni rahastus, mutta en osoita sormella.

Moninpelimuotoja on neljä: Free Skate, Graffiti, Trick Attack, sekä tämän pelin uutuus sekä valttikortti: Big Head Elimination, jossa on tarkoituksena tehdä jättiläismäisestä päästään pienempi tekemällä temppuja. Voittaja on se, jolla on viimeisenä pää harteillaan. Moninpelien osallistujamäärä ei ollut tiedossa vielä tätä kirjoitettaessa.

Ei kahta ilman kolmatta

Vaikka peli on vasta julkaistu, Robomodon väki on luvannut peliin lisää sisältöä ladattavaksi jatkossa. Esimerkiksi kolmannesta Tony Hawk’s Pro Skaterista on tulossa kenttiä HD-versioon. Saa nähdä, jätetäänkö lisämateriaali näihin kolmeen legendaarisimpaan peliin, vai tuleeko mukaan Undergroundit ja muut sensemmoiset.

Muutamaa, mitätöntä miinusta lukuun ottamatta peli on loistava nostalgiapläjäys. Vaikka hyllystä löytyisikin alkuperäiset Haukat, suosittelen tämän ottamista haltuun. Robomodo onnistui kuin onnistuikin urakassaan.

Toinen mielipide (Xbox 360)

Taisi olla vain ajan kysymys koska alkuperäinen Toni Haukka nähdään nykyisellä konsolisukupolvella, ja se hetki tuli nyt. Kuitenkaan pelkkään ykkösosaan ei sentään tarvitse tyytyä kun mukana on parhaat puolet sarjan kakkososastakin. Ei huono liike Robomodolta. Itse herra Hawk on osallistunut pelintekoon joltain osin, ja vaikuttanut jonkin verran fiilikseen ja kenttiin. Ihan hyvä juttu, koska pelistä huokuu suuresti läpi sarjan kahden ensimmäisen pelin fiilis, haaste, pelattavuus ja WTF-tilanteet.

Joskus aika kultaa muistot, ja niin oli käynyt osittain Tony Hawkinkin kanssa. Kun ruudulle pärähti alkutekstit ja Powerman 5000 – When Worlds Collide soimaan, ei konkarikaan voinut olla huomaamatta niskavillojen hämärää käyttäytymistä. Pelissä näkee kaikesta, ettei sarjan vanhoja faneja ole unohdettu. Joskus vanhoihin peleihin ei tarvitakaan uudistuksia, jotta parhaat puolet ja ensirakastumiset saataisiin jälleen esiin.

Haastetta peli tarjoaa todella, sitä kaipaaville. Kaikilla ei tunnu pipo kestävän sitä mitä Haukat vanhoina päivinään olivat, ja se on vain plussaa. Nyt jos koskaan on mahdollista tutustua peliin, joka raapii selkänahasta kaiken jos keskittyminen herpaantuu aavistuksenkin verran.

Tony Hawkien pelattavuus oli aikoinaan rautaa, ja sitä se on vieläkin. Kaikki turhat liikkeet johtuvat 80-prosenttisesti pelaajasta itsestään . Armoa ei anneta ja se on voi voi, jos tekee yhden ylimääräisen kickflipin rampissa alastultaessa.

Toisaalta… 10 prosenttia kaatumisista ja kehnoista seteistä johtuu bugeista. Hetkeen ei ole mielenrauha järkkynyt ja v-käyrä noussut näin tehokkaasti. Ökkömökköpaholainen iskee välillä reippaasti vyön alle, ja juuri silloin kuin ei pitäisi. Pahimpia oli kaatumisen jälkeinen seinän tai katon sisään syntyminen, eikä pois sieltä päässyt ellei uutta sessiota aloittanut. Jostain syystä peli päätti myös lopettaa combon kesken ajan loputtua, vaikka ei ollut lähelläkään yhtäkään syytä, miksi niin olisi tapahtunut. Bugi iski täysin randomina silloin tällöin, mikä turhautti kovasti jos setti meni hyvin mutta tehtävää olisi vielä ollut. Vastaan tuli myös tilanteita, joissa grindatessa lauta meni putken sisään eikä pois päässyt kuin kaatumalla.

Peliä on pakko moittia myös laiskasta toteutuksesta ja nyt aletaan olemaan jännän äärellä. Se on ihan kiva, että Tonistä tehtiin HD-versio alkuperäisten pelien kunnioittamiseksi, mutta se on samalla myös ongelma. Alkuperäispeli kun on tuotu nykypäivään pikkusen liian laiskasti. Alkuperäisissä Haukoissa oli joskus hyvinkin oudot fysiikat, ja sitä ne ovat edelleen. Ylimääräisten lapsusten kera. Vanhoissa Haukoissa kaatumiset olivat luonnottomia, eikä peleissä juuri piitattu fysiikan laeista. Sen huomaa nytkin muun muassa ramppeissa, sillä pikkuisen oudossa kulmassa ramppiin tultaessa tai alastullessa peli haistattaa pitkät kaiken maailman fysiikoille ja lennättää ukon upeassa kaaressa seinään tai maahan. Tai sitten vauhti vain hidastuu ja ukko kaatuu rampin juureen. Vanhojen versioiden kaatumiset muistuvatkin hyvin mieleen, sillä erolla että nyt kaikki kaatuilut tapahtuvat räsynukke-efektillä höystettynä, mutta perusfysiikat ovat silti lähes sataprosenttisesti ne vanhat ja omituiset. Kyllä Robomodo olisi voinut edes yrittää tehdä niille jotain.

Ongelmistaan huolimatta Tony Hawkin pariin palaaminen nykykoneilla oli iloinen ja muistorikas kohtaaminen. Eihän Haukka ole missään nimessä huono peli ja kyllä se vie vieläkin mukanaan, tosin enimmäkseen nostalgiamielessä. Se kuitenkin kaipaisi vielä runsaasti korjailuja ennen kuin peliä kehtaa suositella, etenkin kun trial-testiversio on aivan järjettömän huono. Demotila näet kestää noin minuutin, olet tekemässä mitä hyvänsä, sitten ruudulle isketään mainostekstit.

Mutta jos hurjaksi haluaa alkaa ja uskaltaa pistää haisemaan 1200 MS-pojon verran eksoottisen fysiikkaoppitunnin kokeakseen, niin mikä jottei. Peli killuu vapaasti kaikkien rauhallisten, hyvän feng shuin omaavien ihmisten saatavilla Marketplacessa. Ja lisääkin on varmasti tulossa, kunhan jo Tony Hawk 3:sta vahvistetut, Canada, Airport ja Los Angeles ilmestyvät.

Kalle Laakso