Victoria – An Empire Under the Sun (pc)

eDomen arvostelussa PC:n Victoria – An Empire Under the Sun

Puhdasverisistä strategiapeleistä pitäville viime vuodet ovat tarjonneet melko vähän mielenkiintoista pelattavaa. Kauppoihin saakka selvinneet lajityypin edustajat ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet erittäin laadukasta tavaraa. Suuri kiitos tästä kuuluu ruotsalaiselle Paradox Entertainmentille, jonka meriittilistalta löytyvät Hearts of Iron sekä Europa Universalis jatko-osineen. Nyt pelistudion väki on vääntänyt tutun pelimoottorinsa vielä yhden aiheen ympärille ja tuonut markkinoille Victoria: An Empire Under The Sunin.

Imperiumien rakennusta

Tulokas on edeltäjiensä tapaan historiallinen strategiapeli, joka kattaa tällä kertaa vuodet 1835-1920. Tämä harvoin peleissä käsitelty aikakausi tarjoaa erinomaiset puitteet valtioiden väliselle kädenväännölle, sillä se pitää sisällään niin teollisen vallankumouksen, kolonialismin aallon, nationalismin nousun kuin modernin kapitalismin syntymisen. Lisäksi ajanjaksoa leimasivat brittiläisen imperiumin valta-asema sekä kommunikaatio- ja matkustusyhteyksien huima kehitys rautatien ja lennättimen myötä. Sotimisella onkin Victoriassa selvästi pienempi rooli kuin perinteisissä strategiapeleissä. Sen sijaan menestystä voi hakea myös keskittymällä diplomatiaan, kaupankäyntiin ja valtioiden sisäiseen politiikkaan.

Pelistä löytyy neljä eri skenaariota, jotka lähestyvät aikakauden tapahtumia eri näkökulmista. Koko pelin ajanjakson pituisen kampanjan lisäksi mukana on kolme myöhemmin alkavaa koitosta. Niistä yksi lähtee liikkeelle USA:n sisällissodasta, toinen vuoden 1881 tilanteesta ja viimeinen tarkastelee ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita tapahtumia. Jokaisessa skenaariossa pelaajan perimmäisenä tavoitteena on nostaa oma valtionsa maailman kahdeksan suurvallan joukkoon. Käytännössä peli tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden myös muunlaisten päämäärien tavoitteluun. Taitojaan voi kokeilla esimerkiksi pienten, itsenäisyyttään puolustavien maiden ohjaimissa tai pyrkimällä tietyn alueen hallitsemiseen.

Valitusta lähestymistavasta riippumatta pelaajan tehtäväkenttä valtion ohjaimissa on erittäin kokonaisvaltainen. Se ei rajoitu pelkästään joukkojen rakentamiseen ja siirtelyyn, vaan velvollisuuksiin kuuluu kaikki mahdollinen eri provinssien kehittämisestä ja teknologian tutkimisesta lähtien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pelaaja kiusattaisiin loputtomalla päätösten ja yksityiskohtien viilaamisella. Tärkeämpiä ovat yleisten suuntaviivojen määritteleminen sekä se kuinka reagoi muutoksiin. Hearts of Ironia vaivanneeseen mikromanagerointiin turhautuneet voivat siis huokaista helpotuksesta. Tekemistä on lähes koko ajan sopivasti ja valtion johtaminen pitää pelaajan tiukasti otteessaan.

Talousihmeitä ja politiikkaa

Yksi pelin oleellisimmista elementeistä on sen talousjärjestelmä, joka keskittyy ennen kaikkea kansainväliseen kaupankäyntiin. Tuotantoportaan peruselementtejä ovat yksittäiset provinssit, joista kukin tuottaa yhtä raaka-ainetta. Varastoon kertyvät materiaalit voidaan joko myydä suoraan ulkomaille tai jalostaa eteenpäin omissa tehtaissa, jotka ovat pääsääntöisesti valtiovallan omistuksessa. Kaikki kaupankäynnistä kertyvät tulot kuitenkin ohjautuvat kansalaisille, joilta hallinto kerää omansa pois verotuksen avulla. Täydestä päätäntävallastaan huolimatta valtio ei siis pääse suoraan käsiksi ulkomailta tuleviin rahavirtoihin.

Hieman kummallisen rakenteensa ansiosta talousjärjestelmästä on saatu erittäin tasapainoinen pelin osa. Se pakottaa pelaajan harkitsemaan useimpia investointeja tarkkaan ja ajoittamaan eri projektit siten, että ne eivät häiritse ulkomaankauppaa liian pahasti. Esimerkiksi omien tehtaiden kannalta kriittisen raaka-aineen tuotannon laajentaminen väärään aikaan voi johtaa siihen, että vientituotteet loppuvat kesken ja valtion verotulot romahtavat kansalaisten rahavarojen supistuessa. Systeemi myös simuloi erinomaisesti teollisen yhteiskunnan kehitystä. Esimerkiksi rautatieyhteyksien jatkuva parantuminen vaikuttaa tuotantotahtiin huomattavasti.

Talouden lisäksi pelaajan on kiinnitettävä runsaasti huomiota niin sisä- kuin ulkopolitiikkaan. Suhteet muihin valtioihin hoidetaan varsin monipuolisella diplomatiasysteemillä, jonka avainasemassa ovat vuosittain kertyvät vaikutusvaltapisteet. Niiden avulla onnistuvat niin uhkavaatimukset, kauttakulkuoikeuksien hankkiminen kuin rauhanneuvottelutkin. Sisäpoliittisen ilmapiirin tunnistamiseksi on tärkeää olla selvillä eri kansanosien kapinahengen ja tiedostavuuden tasosta. Aggressiiviset ja oloihinsa tyytymättömät kansalaiset voivat nimittäin pahimmillaan ryhtyä vallankumoukseen. Levottomuuksia voi ehkäistä erilaisilla sosiaalisilla uudistuksilla, mutta kaikkia on mahdotonta miellyttää.

Sodankäyntiä monella rintamalla

Aikakauden hengen mukaisesti kolonialismilla on varsin merkittävä rooli suurvaltojen välisessä kamppailussa. Pääasiassa eurooppalaiset pyrkivät hamuamaan itselleen alusmaita eri puolilta maailmaa uusien raaka-aineiden ja poliittisen vaikutusvallan toivossa. Tämä onnistuu tutkimalla toisten maanosien valloittamattomia provinsseja ja pystyttämällä niihin omaa läsnäoloa vahvistavia rakennuksia. Onnistuneesti vallatut alueet ovat periaatteessa osa emämaata, mutta niihin liittyy muutamia riskitekijöitä kuten alkuasukkaiden kapinat, paikallisten itsenäisyyspyrkimykset ja muut suurvallat, jotka haluavat napata provinssin itselleen. Esimerkiksi aloittamalla siirtomaasodan valtiot voivat kamppailla alusmaiden hallinnasta joutumatta suoraan konfliktiin toistensa kanssa.

Sotimisen suhteen pelissä on luovuttu monista Hearts of Ironissa esitellyistä yksityiskohdista ja palattu lähelle Europa Universalis -sarjasta tuttua systeemiä. Pelaajan tehtävänä ei ole johtaa yksittäisiä taisteluja, vaan päättää yksiköiden sijoittumisesta ja liikkumisesta puhtaasti strategisella tasolla. Yhteenotot käydään samaan provinssiin päätyneiden joukko-osastojen välillä ja ne jatkuvat, kunnes toinen osapuoli perääntyy tai häviää miesten loputtua tai moraalin petettyä. Sotiminen ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään sotilaiden määrästä. Puhtaan tulivoiman lisäksi taistelujen lopputulokseen vaikuttavat mm. tykistö, komentajien taidot, alueelle rakennetut linnoitukset, aseteknologian taso ja puolustajien mahdollisesti kaivamat juoksuhaudat. Oma osansa konflikteissa on myös diplomatialla ja sopivaan aikaan käynnistetyillä rauhanneuvotteluilla.

Informaatiotulva

Pelin sisältämän informaation määrä on häkellyttävä. Sen ansiosta pelaaja pysyy selvillä niin jokaisen sotilasosaston kunnosta, varastossa olevien raaka-aineiden määrästä, eri kansanosien mielipiteistä kuin yksittäisten tehtaiden tuotantoon liittyvistä ongelmista. Tämä tietomäärä on pystytty ujuttamaan valikoihin niin selkeästi ja loogisesti, että kaikkiin tarvittaviin yksityiskohtiin pääsee käsiksi muutamalla hiiren naksautuksella. Pelin käyttöliittymä on muutenkin rakennettu ihailtavan hyvin. Kaikki toimii juuri niin kuin pitääkin, eikä eri ikkunoiden ja näkymien välillä vaeltaminen tuota minkäänlaisia ongelmia.

Paketin tekoäly pitää kiitettävän hyvin huolta siitä, että yksinpeli pysyy erinomaisesti koossa. Tietokoneen ohjaamat valtiot kohtelevat pelaajaa tasapuolisesti ja rakentavat maailmanhistoriaa varsin uskottavalla tavalla. Tarjolla on viisi eri vaikeustasoa, joten haastetta riittää myös Paradoxin pelien veteraaneille. Lisäviihdettä paketista löytyy myös kohtalaisen hyvin toimivan moninpelin muodossa. Pelottavan pitkiksi venyvien pelisessioiden ohella sen ainoa ongelma on tapahtumien etenemisnopeus, joka tuntuu hetkittäin turhan kiihkeältä.

Audiovisuaalisesti Victoria ei tarjoa mitään uutta edeltäjiinsä verrattuna. Grafiikkapuolella se tyytyy esittämään pelitapahtumat mahdollisimman selkeästi ja taustamusiikkina kuullaan valikoima aikakaudelta peräisin olevaa klassista. Käytännöllisyyteen pyrkivä lähestymistapa on onnistunut, sillä se antaa pelaajalle mahdollisuuden keskittyä yksinomaan pelin vahvimpaan osa-alueeseen eli sisältöön. Monipuolisuutensa ja uusien elementtiensä ansiosta Victoria: An Empire Under The Sun on kehitystiiminsä toistaiseksi laadukkain tuotos, joka tarjoaa strategiapeleistä kiinnostuneille valtavan määrän antoisaa pelattavaa.