Ensikosketus: Tammikuussa ilmestyvä Monster Hunter: World vaikuttaa lupaavalta hirviöjahdilta
Odotettu toimintaroolipeli Monster Hunter: World saapuu konsoleille tammikuussa, ja pelin nelipäiväinen beta-testaus avautuu PlayStation Plus -jäsenille tänään. Muropaketti pääsi kokeilemaan peliä ennakkoon parin tunnin ajaksi.
Pitkäikäinen, jo 13 vuotta sitten käynnistynyt Monster Hunter -pelisarja saapuu uusille alustoille tammikuussa, kun odotettu Monster Hunter: World ilmestyy samalla kertaa PlayStation 4:lle sekä Xbox Onelle. Kaikki PlayStation Plus -jäsenet pääsevät viikonloppuna testaamaan peliä muutaman tehtävän verran, sillä kuten pelin virallisilla sivuilla kerrotaan, järjestetään kaikille Plus-jäsenille avoin beta-testaus 8.-12. joulukuuta.
Muropaketti pääsi kokeilemaan pelin tuoreinta versiota ennakkoon vajaan parin tunnin pelisession ajaksi.
Alta voit lukea enstituntumamme mittavasta toimintaroolipelistä.
Matala aloituskynnys
Alkuperäinen Monster Hunter ilmestyi vuonna 2004. Tammikuussa 2018 ilmestyvä Monster Hunter: World on jo sarjan kuudes pääpeli. Uusien pelaajien iloksi World ei kuitenkaan vaadi sarjan aiempiin osiin vihkiytymistä. Peli käynnistyy mukavan reippaasti ja hahmon luonnissa ei tarvitse viettää puolta tuntia, ellei niin erityisesti halua. Hahmon lisäksi pelaaja pääsee muokkaamaan myös kissamaisen Palico-apurinsa ulkonäköä.
Tarina käynnistyy saapumisella New Worldiin, eli uuteen maailmaan, jossa hirviönmetsästys tapahtuu. Ensimetreillä tutustutaan muutamiin keskushahmoihin ja Asteran kaupunkiin, josta käsin tehtäviä suoritetaan ja josta osa toimii myös moninpelin sosiaalisena hubina. Tähän ei kuitenkaan kulu tarpeettoman paljon aikaa, eikä pelaajan niskaan vyörytetä tuskastuttavia määriä lorea, kuten monissa muissa genren peleissä. Tutoriaaliruutuja tosin saa selata Monster Hunter: Worldin alkupuolella ruutukaupalla, mutta tätä ei kaiketi voi välttää.
Asetelma Monster Hunterissa on pohjimmiltaan yksinkertainen: olet metsästäjä, jolle paikallinen tutkimuskomissio antaa tehtäväksi metsästää ja pyydystää hirviöitä. Taustalla kulkee päätarina, jonka ohella suoritetaan sivutehtäviä ja seikkaillaan vapaasti maailmassa.
Rutkasti syvyyttä
Koska emme päässeet kokeilemaan peliä paria tuntia kaueampaa, on vaikea kommentoida Monster Hunter: Worldin sisällön monipuolisuutta tai koukuttavuutta pidemmällä tähtäimellä. Ensivaikutelma on kuitenkin positiivinen, ja ensimmäisten tehtävien jälkeen huomaa jo joutuneensa jonkinmoiseen imuun.
Monster Hunterissa pelaajan ominaisuudet määräytyvät varusteiden ja aseiden perusteella, ja näitä voi kehittää ja parannella sepän pajalla, maailmasta keräämillään raaka-aineilla. Tästä muodostuu Monster Hunter: Worldin looppi: metsästä hirviöitä, että saat parempia varusteita, että voit metsästää vielä isompia hirviöitä…
Tekemistä pelissä selvästi riittää, eikä ensimmäisissä tunneissa ehdi kuin raapaista pintaa. Tarjolla on selvärajaisten questien lisäksi vapaampi Expedition-moodi, jossa pelimaailmassa voi seikkailla vapaasti metsästäen, hirviöitä jäljittäen ja resursseja keräillen.
Ainoa ensikosketuksen jättämä huoli on se, kuinka paljon variaatiota tehtävät onnistuvat tarjoamaan. Onko jokainen tehtävä viime kädessä vain uuden hirviön jäljitystä ja kaatamista, ja alkaako tämä kaava ennen pitkää toistaa itseään?
Näyttävä maailma, ontuva tekniikka
Ensimetreillä Monster Hunter: Worldin maailma näyttää mukavan kirjavalta ja valoisalta. Viidakko on tiheä ja elävä, ja erilaiset hirviöt laiduntavat maailmassa luontevasti kuin Jurassic Park -leffojen dinosauruslaumat. Tasosuunnittelu tosin tuntuu ensimmäisellä alueella yllättävän ahtaalta, eikä suurempia aukeita löydy. Toivottavasti tämä muuttuu pelin edetessä, ettei kamppailu hirviöitä vastaan tapahdu koko ajan selkä seinää vasten.
Monster Hunterissa etenkin hirviöiden suunnitteluun on selvästi panostettu. Alussa kohdattavat olennot muistuttavat erehdyttävästi dinosauruksia, mutta ovat riittävän erilaisia keskenään ja mukavan värikkäitä. Hirviöitä vastaan taisteluun tuo oma jännityksensä se, ettei pelaaja näe mistään, kuinka paljon niillä on energiaa jäljellä. Yksittäisten iskujen tekemä vahinko nähdään kyllä numeroina, mutta se ei vielä kerro, kuinka kauan saat vihollista mouhia.
Graafisesti peli on enimmäkseen vaikuttava, ja valoefektit näyttävät komeilta. Ikävä kyllä teknisessä suorituksessa oli vielä pientä nikottelua.
Pääsimme testaamaan Monster Hunter: Worldia PlayStation 4 Prolla ja Samsungin UHD-näytöllä. Tästä huolimatta maailma näytti usein epätarkalta, etenkin toiminnallisissa tilanteissa. Lisäksi kuvataajuus (framerate) oli paikoin kaikkea muuta kuin korkea. Nämä yksityiskohdat haittasivat hieman pelimaailmaan uppotumista. Ohjaustuntuma jätti myös hieman toivomisen varaa, sillä välillä iskujen kohdistaminen hirviöihin tuntui hankalalta ohjattavuuden vuoksi, ja pelihahmo tuntui myös hetkittäin juoksevan kuin tervassa. Nämä saattavat tietysti olla pikemminkin tottumiskysymyksiä kuin varsinaisia vikoja.
Lupaava alku
Valitettavasti emme olosuhteiden pakosta päässeet kokeilemaan Monster Hunter: Worldia moninpelinä. Tämä on sääli, sillä hirviöiden saalistaminen porukalla lienee pelin suola. Kehittäjät ovat kuitenkin luvanneet, että Monster Hunterin yksin- ja moninpelin välillä voi liikkua saumattomasti, ja halutessaan voi muita pelaajia kutsua hätiin vaikka kesken tehtävän.
Näkemämme perusteella Monster Hunter: World vaikuttaa lupaavalta toimintaroolipeliltä, joka saattaa parhaimmillaan tarjota koukuttavaa hirviönmetsästystä kymmeniksi tunneiksi. Peli ilmestyy 26. tammikuuta PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle, mutta myös PC-versio julkaistaan myöhempänä ajankohtana.
Muropaketin varsinainen arvostelu Monster Hunter: Worldista julkaistaan helmikuussa 2018.
