UUSIMMAT

Ensituntumat: PlayStationin uusi yksinoikeuspeli Days Gone tarjoilee avoimen maailman zombiseikkailun ja tuhdin tarinan

06.03.2019 10:01 | Tuukka Hämäläinen

PlayStation 4:n yksinoikeuspeliä Days Gone esiteltiin viime viikolla medialle Kööpenhaminassa. Muropaketti pääsi ensimmäisten joukossa testaamaan Bend Studion tuoretta demoa, jossa riittää vielä hiottavaa.

Parhaiten Syphon Filter -pelisarjasta tunnettu Bend Studio valmistautuu viimein julkaisemaan huhtikuussa uuden pelinsä. Sonyn omistaman studion edellisestä pelistä onkin kulunut seitsemän vuotta, ja sekin oli Uncharted-sarjan spin off -peli. Nyt luvassa on kokonaan uusi hengentuote, joka kantaa nimeä Days Gone.

Days Gone on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle kuin AAA-pelit yleensä, ehkäpä jo siksi, että sen julkaisua on lykätty pariin otteeseen. Nyt peli on valmistumassa aikataulun mukaisesti, ja tuoretta demoversiota esiteltiin viime viikolla pelitoimittajille.

Days Gone on jälleen yksi postapokalyptinen open world -peli, mutta sillä vaikuttaa olevan muutama ässä hihassaan, joilla erottua joukosta. Ensikosketuksen perusteella kyseessä ei ole mikään Sonyn kopio Ubisoftin kuluneista open world -kaavoista, vaan pikemminkin Horizon Zero Dawnia (2017) muistuttava avoimen maailman toimintaseikkailu, jossa on kevyitä roolipelielementtejä.

Lisäksi Days Gone on Fallouteista, Far Crysta ja tulevasta Rage 2:sta poiketen peli, joka ei turhia vitsaile. Pelimaailma ja tarina näyttävät oikeastaan aika synkiltä, ja peli näyttää kulkevan pikemminkin The Last of Usin (2013) viitoittamalla tiellä.

Pääsimme testaamaan pelistä ensimmäisen tunnin, eli eräänlaisen tutoriaaliosan, ja sen jälkeen pelaamaan peliä hieman pidemmältä, jolloin tehtäviä ja kykyjä oli tarjolla jo runsaammin. Ensituntuma ei ollut pelkästään positiivinen, mutta jotain kiehtovaa ja viihdyttävää pelissä kieltämättä on.

Days Gone käynnistyy zombiapokalypsin keskeltä. Päähenkilö, prätkäjengiläinen Deacon on pakenemassa raivotautisten laumaa ystävänsä ja puolisonsa kanssa, kun jälkimmäinen haavoittuu ja heidän tiensä eroavat. Tästä hypätään pari vuotta eteenpäin, ja maailma on jo muuttunut pysyvästi. Ihmiskunta elää eristäytyneissä leireissä, ja ympäröivässä maailmassa riehuvat ”freakerit”, rosvojoukot, kultistit ja jopa zombieläimet.

Pelituntuma oli alkuosassa vähän tahmea, ja ensimmäinen tunti antoi pelata ärsyttävän vähän lataustaukojen ja runsaiden välivideoiden lomassa. Meininki kuitenkin parani huomattavasti pelin edetessä, kun pelaaminen vapautuu ja avoimen maailman mahdollisuudet avautuvat. Jopa moottoripyörällä ajaminen, mikä on pelin keskeisin liikkumistapa, oli tutoriaalissa hallitsemattomampaa, mikä vihjaa siitä, että Bend Studiolla on vielä hiottavaa jäljellä.

Bugeja tuli kyllä muutenkin vastaan, aina pelimaailman läpi putoamisesta lähtien. Kaikenlaista mahtui muutaman tunnin testiin, jopa selittämättömiä kuolemia, katoavia asevalikoita ja kankeita animaatioita. Täytyy toivoa, että peliä ehditään viimeistellä kunnolla ennen julkaisua.

Kun alkukankeudesta ja bugeista selviää, vaikuttaa Days Gone kuitenkin lupaavalta toimintapeliltä. Hiiviskely sekä räiskintä toimivat molemmat hyvin, ja dynaaminen maailma tarjoaa mahdollisuuksia. Erilaiset viholliset ovat liikkeellä eri vuorokaudenaikoihin ja eri säässä, ja ne reagoivat myös toisiinsa, joten pelaaja saattaa vaikkapa johdattaa zombikarhun murjomaan toiset viholliset hengiltä. Peli näyttää tarjoavan kiitettävästi toimintavaihtoehtoja, vaikka tehtävät voivatkin olla pohjimmiltaan lineaarisia.

Days Gone on tavallaan myös selviytymispeli, sillä resursseja täytyy kerätä, varusteita valmistaa ja luoteja ja bensaa kannattaa säästellä. Näitä elementtejä on selvästi tasapainotettu hyvin, sillä pelaaja joutuu pian hankalien valintojen eteen: käytätkö esimerkiksi löytämäsi polttoaineen prätkän tankkaamiseen vai käynnistätkö sillä generaattorin, joka avaa suljetun rakennuksen? Tervetuloa valintojen maailmaan!

Myös tarinalla on selvästi pelissä suuri merkitys, mutta demon perusteella on vielä hankala sanoa, kuinka kiinnostava kertomus peliin on punottu. Ensimerkit viittaavat siihen, että epäilyttävä militanttijärjestö Nero on aiheuttanut ihmiskunnan tuhonneen raivotaudin, ja Deaconin vaimo (vai tyttöystävä?) Sarah näyttää hänkin olleen tekemisissä saman lafkan kanssa.

Juoni ei siis näytä tarjoavan mitään kovin tuoretta, mutta hieman yllättäen dialogi on oikeastaan aika hyvin kirjoitettua ja näyttelijätyöhön on panostettu. Muun muassa Olipa kerran ja Supergirl -sarjoista tunnettu Sam Witwer on pääroolissa moniulotteinen, eivätkä muutkaan näyttelijät mitenkään huonoja ole. Mukava juttu on myös se, että päähenkilöön on saatu jotain särmää, eikä hän ole pelkkä persoonaton maailmanpelastaja.

Kehuja ansaitsee myös pelin käyttöliittymä, sillä asevalikot ja varusteiden rakentaminen toimivat mukavan sulavasti ja intuitiivisesti, ja hahmonkehitys on sekin selkeämmästä päästä. Uudet kyvyt ovat myös oikeasti pelaamiseen vaikuttavia, ja ne on jaettu lähitaisteluun, ampumiseen ja selviytymiseen sen mukaan, mitä osa-aluetta pelaaja haluaa painottaa.

Days Gonen pääasia tuntuu olevan tarina, mutta open world -pelinä se sisältää tietysti runsaasti sivutehtäviä, tutkittavaa ja keräiltävää. Maailmassa liikkuessa ilmestyy tuon tuostakin tutkittavia pisteitä tai tapahtumia mini-kartalle. Ensikosketuksen perusteella on vaikea sanoa, kuinka peli motivoi tekemään sivuhommia. Deacon voi esimerkiksi kasvattaa eri leirien luottamusta itseensä, mutta vielä ei auennut, mitä merkitystä tällä on. Tukikohtia ei ilmeisesti voi kehittää, eikä niistä näytä löytyvän muuta tekemistä kuin kaupankäynti, mikä on vähän sääli.

Pelimaailma on joka tapauksessa hemmetin kaunis, ja Days Gone on muutenkin graafisesti komeaa katsottavaa. Myös hahmot on animoitu näyttävästi, vaikka Deaconin kasvoanimaatioihin onkin selvästi panostettu enemmän kuin muihin hahmoihin. Häneen verrattuna Sarah näyttää välivideoissa vähän ilmeettömältä.

Fast travel eli pikamatkustus on myös yksi pelin yksityiskohdista, joihin on tuotu vähän enemmän ajatusta. Ensinnäkin tämä ei onnistu ilman moottoripyörää ja bensaa. Toiseksikin, pelaaja voi matkustaa vain niihin paikkoihin, joihin vievän reitin hän on siivonnut freakereiden ”pesistä”. Deacon ei siis voi mielipuolisesti teleportata minne tahansa, vaan pelaajan täytyy nähdä vähän vaivaa asian eteen.

Alun perusteella minua vaivaa vähän se, käykö Days Gone lopulta liian itseääntoistavaksi – pelille on kuitenkin lupailtu 30 tunnin kestoa, vaikka pelaisi läpi pelkät päätehtävät. Lisäksi huolettaa bugisuus, sillä demoversiossa riitti vielä ongelmia, joita yli 60 euron AAA-pelissä ei soisi julkaisupäivänä olevan. Kokeilu herätti silti innostuksen koluta pelimaailmaa pidempään ja tutkia, mitä Days Gonella todella on tarjottavanaan.

Days Gone ilmestyy PlayStation 4:lle 26. huhtikuuta.