UUSIMMAT

Haastattelu: Helvettiin sijoittuva Agony oli haaste pelintekijöiden mielenterveydelle – ”Mutta myös vauvojen käyttämiseen laastina tottuu”

03.06.2018 10:08 | Tuukka Hämäläinen

Madmind Studiosin kirjamellisesti helvetillinen kauhupeli Agony herätti jo ennakkoon paljon huomiota väkivaltaisuudellaan ja yleisellä rujoudellaan. Muropaketin haastattelussa studion toimitusjohtaja Tomek Dutkiewiczin kertoo enemmän Agonyn suunnittelusta ja ideoista karmivan pelin takana.

Aiemmin tällä viikolla ilmestynyt Agony on varmasti pelihistorian raaimpia pelejä. Helvettiin sijoittuvassa kauhupelissä riittää hurmeista kuvastoa aina kidutetuista ruumiista, tapetuista vauvoista ja ihmisiä silpovista demoneista lähtien – ja nämä tulevat vastaan ensimmäisen parin tunnin aikana. Lisäksi peli sisältää runsaasti myös alastomuutta ja seksiä.

Agony vaikuttaa pelkällä shokkiarvolla ratsastavalta mässäilyltä, mutta kehittäjien mukaan taustalla on paljon muutakin. Veteraanikehittäjistä koostuvan, vain yhdeksänhenkisen Madmind Studion perustaja ja toimitusjohtaja Tomek Dutkiewicz kuvailee, että karmivalla pelimaailmalla pyritään tekemään muutakin kuin järkyttämään.

– Se on erittäin kaoottinen ja oksettava ulottuvuus, jonka on yhtäältä tarkoitus aiheuttaa ahdistusta ja pahoinvointia, ja toisaalta kiehtoa mysteerillään kaikkia, jotka haluavat tuntea sen salaisuudet. Ajan kanssa pelaajat lakkaavat kiinnittämästä huomiota goreen ja turtuvat näkemäänsä.

Agonya voi kutsua kauhupeliksi, mutta se luopuu monista kauhupelien tyypillisimmistä keinoista. Kyse on enemmän tunnelmasta kuin jump scare -pelottelusta ja kliseisistä tarinoista.

– Kauhu ei aina edellytä sitä, että hiivitään pimeässä etsimässä hylättyä mielisairaalaa. Säikyttelyä on pelissä vähän, ja sekin on lähinnä seurausta pelaajien huolimattomuudesta. Se on rangaistus liiasta itsevarmuudesta, ja siitä että päästi demonin hiipimään selkänsä taakse. Keskityimme pääasiassa luomaan kiinnostavimman ja nerokkaimman mahdollisen Helvetin.

Matka helvettien historiaan

Agonyn juuret ovat Tomek Dutkiewiczin omissa kiinnostuksen kohteissa. Jo pelkästään pelimaailman suunnittelussa tehdyn taustatutkimuksen laajuus kertoo, että sen takana on enemmän kuin vain ilmeisimpien helvettikuvien toisintaminen.

– Helvetti ja tuonpuoleinen ovat yli kymmenen vuoden ajan olleet tutkimukseni kohde ja inspiraationi lähde. Yritin olla rajoittamatta itseäni Jumalaisen näytelmän klassiseen näkemykseen Helvetistä, vaan oppia ja vertailla helvetin käsitteitä muista uskonnoista ja uskomusjärjestelmistä.

Dutkiewicz halusi omien sanojensa mukaan oppia tavoista, joilla ihmisen mielikuvitus on kuvannut pahimpia pelkoja, mutta luoda tämän pohjalta jotakin uutta. Kiinnostuksen sytytti aikanaan juuri Dante Alighierin klassikko Jumalainen näytelmä (1321).

– Helvetti alkoi kiehtoa minua sillä hetkellä, kun Jumalainen näytelmä osui käsiini. Danten luoma maailma on lumoava kaikessa monimutkaisuudessaan. Kirjan lukemisen ansiosta kiinnostuin demonien ja helvetin historiasta, mikä osoittautuikin hyvin erilaiseksi menneisyydessä kuin nykyään.

Sähköpostitse lähettämissään vastauksissa Dutkiewicz kirjoittaa usein ”helvetistä” pienellä alkukirjaimella. Tämä onkin Agonyn kannalta olennaista, sillä pelin näkemys pimeyden valtakunnasta ei perustu ainoastaan kristilliseen Helvettiin.

– Pelissä on paljon viittauksia Helvetin ja demonien kuvauksiin, joita voi löytää kirjallisuudesta, mutta Agony ei perustu mihinkään yhteen mytologiaan.

Taustatutkimuksessaan Dutkiewicz on lähtenyt liikkeelle erittäin vanhoista teksteistä, vaikka hän mainitseekin lähteeksi myös 1900-luvulla eläneen okkultisi Aleister Crowleyn.

– Saadakseen paremman käsityksen alamaailmasta, täytyy palata ajassa taakse päin, ja lähteä liikkeelle aina apokryfisistä teksteistä, Tiibetiläisestä kuolleiden kirjasta, Lemegetonista ja sumerilaisista luomismyyteistä, joissa demoneja kuvattiin aivan eri tavalla kuin tänä päivänä.

Agonyssa tavoitteena on löytää Red Goddess, eli Punainen jumalatar, jolla kerrotaan olevan voima palauttaa kuolleet takaisin elävien kirjoihin. Myöskään tämä hahmo ei perustu täysin suoraan mihinkään yhteen lähteeseen.

–  Red Goddess on sen alueen kaikkivaltias, jolla päähenkilö parhaillaan sijaitsee. Demonit ja hullut pystyttävät hänen kunniakseen suuria, kaoottisia rakennelmia. Hahmo perustuu useiden kirjoittajien ideoihin, mutta en löytänyt yhtään kuvausta, joka vastaisi täysin omaa mielikuvaani tästä olennosta. Joten aivan niin kuin helvetti, Red Goddess on Agonyssa jotain uutta ja mystistä.

Koska Agony on viime kädessä peli, on se ottanut vaikutteita myös pelien maailmasta. Dutkiewiczin mukaan suurin vaikuttaja on ollut Silent Hill -sarja, mutta muitakin löytyy.

– Täytyy mainita myös Killzone, Doom, Outlast ja Siren. Kaikki nämä pelit tekivät minuun vahvan vaikutuksen vihjailevalla, painostavalla ilmapiirillä, ja se on hyvin inspiroivaa, jos haluaa tehdä pelin helvetistä.

Verta ja suolenpätkiä

Agonyn pelimaailma on sanalla sanoen kuvottava – ja niin on tarkoituskin, kuten Dutkiewicz selittää.

– Halusimme luoda maailman, joka on tehty kokonaan ihmisen kudoksista. Agonyssa seinät on tehty vielä elävistä marttyyreista, ja lattioilta löytyy mattoja, jotka on valmistettu kiehuvassa veressä kärsivien ihmisten nahoista.

Agony sisälsi alun perin niin rajua kuvastoa, että sitä jouduttiin jonkin verran sensuroimaan, jotta minkäänlainen julkaisu olisi mahdollinen. Poistetut kohtauksen päätyivät äskettäin YouTubeen, mutta ne poistettiin pian palvelun käyttöehtojen vastaisina. (Jos olet kiinnostunut, kerroimme aiemmin, millaiset kohtaukset pelistä poistettiin.)

Dutkiewiczin mukaan kehittäjät ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä tulokseen, eikä pelistä leikattu lopulta pois paljonkaan.

– Kaikki pelaajia Agonyn demossa ja trailereissa järkyttäneet kohtaukset ovat yhä mukana.

Erittäin raakaa peliä voi olla raskasta työstää päivästä toiseen. Muutama vuosi sitten kerroimmekin, että useat pelikehittäjät ovat avautuneet verisen pelikuvaston vaikutuksesta mielenterveyteensä. Tämä aiheutti ongelmia myös Agonyn kehittäjätiimissä.

– Osalle työntekijöistä Agonyn tekeminen oli alkuun vaikeaa. Kaikki eivät halua työstää tasoa, jossa esimerkiksi käytetään vastasyntyneitä laastina seinän rakentamiseen. Mutta ajan kuluessa rakensimme useampia sellaisia seiniä, eikä se tehnyt enää mitään vaikutusta.

Millainen peli se sitten on?

Agonyn kohdalla on puhuttu paljon väkivallasta ja raakuudesta, mutta itse pelillisiin ominaisuuksiin on kiinnitetty uutisoinnissa vähän huomiota. Agonyn ytimessä on tarinallinen pelimoodi, jonka läpäiseminen kestää Dutkiewiczin mukaan noin 12 tuntia.

Tarinassa on kuitenkin seitsemän erilaista loppuratkaisua, jotka kaikki edellyttävät erilaisia valintoja pelaajalta. Helvetissä viihtyville lisäsisältöä on myös tarjolla runsaasti.

– Agonyn pelimaailma muistaa pelaajien toiminnot, joten New Game Plus -moodissa pelaajat, jotka esimerkiksi polttivat puiset esteet ensimmäisellä pelikerralla, voivat nyt käyttää niiden avaamaa reittiä oikotienä. Ratkaisemalla ylimääräisiä puzzle-tehtäviä pelaajat voivat myös löytää lisää kirjeitä, muistinpanoja ja kuvia, joiden avulla voi oppia lisää maailmasta. Sankarilla on lisäksi mahdollisuus kerätä kultaisia patsaita, joista saaduilla lisäpisteillä voi avata sisältöä pelin galleriasta. Olemme yrittäneet täyttää gallerian ääriään myöten, joten kannattaa ehdottomasti tutkia pelin jokainen pimeä nurkka löytääkseen mahdollisimman paljon kerättäviä esineitä.

Peli tarjoaa myös erillisen Agony Mode -pelimuodon, jossa Helvettiä voi Dutkiewiczin mukaan tutkia loputtomasti. Moodin sivutehtäviä sisältävät pelialueet ovat proseduraalisesti generoituja (jos et tiedä mitä se tarkoittaa, lue tämä juttumme aiheesta), joten samoja tasoja ei ainakaan tarvitse hinkata uudelleen ja uudelleen.

– Agony-moodissa pelaajalla on vain yksi elämä. Riippuen siitä, kuinka pitkälle hän pääsee ja kuinka monia tehtäviä hän läpäisee, hänen tuloksensa voivat näkyä maailmanlaajuisella ranking-listalla.

Agony on saatavilla PC:lle, PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle. Muropaketin arvio pelistä ilmestyy pian.

Muropaketin uusimmat