Uusimmat

Toimittajan puheenvuoro Miksi kehuimme uutta Battlefieldiä, mutta pelaajat vihasivat sitä? ”Toisinaan toimittaja joutuu arvioimaan pelin, jota lukija ei koskaan saa käsiinsä”

08.01.2022 09:20 Tuukka Hämäläinen

Peliarvostelut syntyvät aika erilaisissa olosuhteissa kuin pelaajat saattavat kuvitella. Joskus kriitikot saavat kokeiltavakseen myös aivan eri sovelluksen.

Battlefield-pelisarjan uusi osa herätti närää syksyllä. EA:n pitkäikäisen sarjan uusi osa Battlefield 2042 sai arvostelijoilta myös kiitosta osakseen, ja Muropaketin arviossa kriitikollamme oli paljon hyvää sanottavaa pelistä. Mutta kun pelaajat saivat pelin käsiinsä, se oli tolkuttoman buginen ja kohtasi täystyrmäyksen.

Battlefieldin tapaus alleviivaa sitä, kuinka erilainen kriitikon kokemus pelistä voi olla verrattuna muihin pelaajiin. Battlefieldin arvostelu järjestettiin erillisessä sessiossa ennakkoon, eikä silloin löytynyt yhtä paljon valittamista.

Tämä on jopa ihan tavallista, etenkin ennakkotesteissä: pelimedia saa testattavaksi version pelistä, joka ei ole täysin sama kuin saapuessaan markkinoille. Joskus arvosteluja varten on järjestetty erillisiä pelisessioita, joissa kriitikot pääsevät pelaamaan peliä keskenään ennakkoon, täysin erillään pelin laajemmasta levityksestä. Nykyisin vastaavia ennakkoja järjestetään paljon etänä.

Useimmiten kriitikot saavat pelit hieman ennen julkaisua, mutta tällöin kyseessä on harvoin aivan päivitetty versio. Tämä voi olla hyvä tai huono asia, sillä joskus on käynyt niinkin että peli toimii upeasti julkaisupäivitykseen asti – ja sitten kaikki hajoaa. Ja joskus voi olla niinkin, kuten tuoreen Halo Infiniten kohdalla, että pelimedialle annetaan ladattavaksi aivan oma versionsa pelistä, joka on konkreettisesti eri sovellus kuin jälleenmyyntiin saapuva peli.

Tai voi olla, että pelistä puuttuu arvostellessa jokin osa kokonaan, kuten vasta julkaisun jälkeen avautuva moninpeli. Esimerkiksi syksyllä ilmestyneen Deathloopin moninpeliosaa pääsi testaamaan ennakkoon vain kollegan kanssa, jolloin koko elementti ei päässyt oikeuksiinsa. Kun julkaisun jälkeen palasin peliin, huomasin toisen pelaajan invaasion muuttavan pelikokemusta olennaisesti.

Tämä kaikki näkyy harvoin pelaajille asti. Mielikuva on se, että pelaamme kaikki samaa peliä.

Lopputuloksena on kuitenkin, että pelimedian käsittelyssä on usein hieman erilainen pelikokemus kuin se, mitä kaupataan pelaajille. Siksi voi helposti käydä niin, että arvosana heittää suuntaan tai toiseen. Omalla kohdallani esimerkiksi pidetty A Plague Tale: Innocence ja kunnianhimoinen Metamorphosis olivat ennakkoon arvostellessa liian rosoisia ja bugisia, että niitä olisi jaksanut taivaltaa edes loppuun. Molemmat ovat kuitenkin korjattuna oikeasti pelaamisen arvoisia kokemuksia.

Arvioon vaikuttaa tietysti liuta muitakin tekijöitä. Rajattu aika on yksi merkittävimmistä, kuten Washington Postin toimittaja Mikhail Klimentov painotti syksyllä julkaistussa artikkelissaan. Kriitikko saattaa puskea läpi 25 pelituntia parissa päivässä ja kiirehtiä saadakseen aikaan arvion ennen embargoa – siis julkaisijan määrittelemää ajankohtaa, jolloin arvion ”saa julkaista”. Pelit toimitetaan yleensä medialle vain muutama päivä aiemmin, satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tämä tarkoittaa, että kriitikot pelaavat pelejä useimmiten aivan eri tavalla kuin keskimääräinen pelaaja. Arvostelusessiot voivat olla parin päivän syväsukelluksia peleihin, eikä kokemuksia yleensä ehdi pureskella päiväkausia jälkikäteen. Tämäkin auttaa selittämään, miksi kriitikoiden ja pelaajien arvosanat samalle pelille voivat olla aivan erilaiset.

Omalla kohdallani on käynyt myös niin, että pidin joistakin peleistä paljon enemmän kun palasin niihin myöhemmin uudelleen. Esimerkiksi Horizon Zero Dawn oli paljon parempi kokemus, kun sain rauhassa viettää muutaman viikon seikkaillen pelimaailmassa.

”Nykyinen järjestelmä on huono arvostelijoille. Se on huono lukijoille. Ja se on huono peleille”, julisti Klimentov artikkelissaan. Kieltämättä olisi parempi myös pelaajien kannalta, jos kriitikot ehtisivät pelata arvosteltavia pelejä ajan kanssa.

Järjestelmä kuitenkin on mikä on, ja tahdin määräävät suuret kansainväliset pelijulkaisijat. Siksi on hyvä, että pelaajat tiedostavat missä mennään. Kriitikot eivät tarkoituksella johda harhaan tai maalaa liian positiivista tai negatiivista kuvaa pelistä. Joskus vain on niin, että massiivinen open world -peli on juostu läpi viikonlopussa, verkkomoninpeli testattu rajatussa sessiossa muiden toimittajien kanssa tai mikä tahansa peli arvosteltu ennen lopullisia päivityksiä.

Tuukka Hämäläinen

"Olen kirjailija ja toimittaja, joka on avustanut Muropakettia vakituisesti vuodesta 2016 alkaen. Juttuja kirjoittelen pääasiassa pelipuolelle, mutta myös leffapuolella voi nimeni näkyä. Pidän eniten seikkailupeleistä, joissa voi edetä hiippailemalla, enkä koskaan lakkaa puhumasta Jurassic Parkista ja Metal Gear Solidista. Olen vannoutunut konsolipelaaja, jonka suosikkipelejä ovat esimerkiksi Outer Wilds, Death Stranding ja The Last of Us Part II."

Muropaketin uusimmat