Abandonware – pelien kiistelty kaatopaikka

30.06.2015 15:00 | Muropaketin toimitus

Hylätyillä ohjelmistoilla, joista usein käytetään englanninkielistä termiä abandonware, tarkoitetaan kaupallisia ohjelmistoja, joiden tekijänoikeutta ei aktiivisesti valvota. Usein on kulunut vuosia siitä, kun näitä ohjelmistoja on voinut ostaa mistään uutena. Niiden julkaisija on voinut lopettaa toimintansa kokonaan tai vaihtaa toimialaansa, tai sitten ohjelmistot on julkaistu laitteelle, joka ei enää ole yleisesti käytössä. Ohjelmisto on edelleen laillisesti tekijänoikeuden suojaamaa, mutta jakelua katsotaan läpi sormien.

 

Artikkeli on julkaistu alkujaan Skrolli-lehden numerossa 2014.3.

Lisätietoja: http://skrolli.fi/tilaa

 

Koska ohjelmistoa on olemassa suunnaton määrä ja sitä ilmestyy koko ajan lisää, myös tälle hautausmaalle saapuu jatkuvasti lisää kalmoja. Jotkut niistä heräävät myöhemmin eloon, mutta monet jäävät limboon ikuisiksi ajoiksi.

Pelaajat edellä

Pelit ovat tunnetuin ja suosituin hylätyn ohjelmiston osa-alue. Tähän on monia syitä. Pelejä ilmestyy valtava määrä, jolloin niitä myös hylätään enemmän. Pelejä tehdään useammin pikkubudjeteilla, eivätkä niiden tekijästudiot aina ole kovin pitkäikäisiä. Lisäksi hyötykäyttöön tarkoitetun ohjelmiston ominaisuudet kehittyvät usein siten, ettei vanha versio enää palvele tarkoitustaan.

Pelien suhteen kehitys taas kulkee hieman eri tavalla ja uudistukset liittyvät useimmiten tekniseen toteutukseen. Monissa vanhoissa peleissä on ominaisuuksia, joiden vuoksi niihin palataan vielä vuosien kuluttua. Käyttäjien tunneside lapsuudessa pelattuihin peleihin on usein varsin vahva.

Pelejä, kuten muutakin ohjelmistoa, on tietenkin kopioitu ja levitetty yhtä kauan kuin sitä on ollut olemassa. Abandonware-ilmiön voi kuitenkin katsoa varsinaisesti syntyneen World Wide Webin myötä, sillä sen kautta on ollut mahdollista tarjota ladattavaksi suoranaisia hylättyjen pelien kokoelmia selitesivuineen. WWW:n yleistymisen aikaan myös osa peleistä alkoi olla jo erittäin kypsässä iässä.

Internet pullisteleekin erilaisia sivustoja, joista saa ladattua klassikkopelejä ja muuta ohjelmistoa. Ne kaikki toimivat hieman samantyylisesti: ohjelmistot on laitettu tarjolle, koska ylläpitäjät arvelevat, etteivät oikeuksien haltijat enää niistä välitä. Osa sivustoista pyrkii toimimaan mahdollisimman siivosti ja poistaa suorat latauslinkit, kun ohjelmistoa saa jälleen hankittua jostakin. Samoin tekijänoikeuden haltijoita pyydetään ilmoituksia, jos jokin tuote halutaan poistettavaksi sivustolta. Vaikka lakiteknisesti kyse on sanahelinästä, ovat monet näistä sivustoista saaneet toimia vuosikaudet ilman suurempia oikeushaasteita.

 

Kuva ja sen leikkeet: Tapio Lehtimäki

 

Harmaalla alueella

Abandonware on siis tavallaan olemassa vain siihen asti, kunnes joku päättää puuttua asiaan. Jos tekijänoikeuden haltija ilmoittaa, että heidän puolestaan ohjelmisto on vapaata riistaa, muuttuu se joko ilmaiseksi freewareksi tai parhaassa tapauksessa täysin avoimeksi lähdekoodeineen. Tällöin siihen sovelletaan jatkossa jotakin monista avoimen lähdekoodin lisensseistä.

Muun muassa id Software on avannut monien peliensä ja pelimoottoriensa lähdekoodin, vaikka onkin säilyttänyt oikeuden muuhun pelidataan. Hyötyohjelmistoistakin löytyy vastaavia esimerkkejä. Monet muut kehittäjät, kuten maineikkaan Kikstart-mopopelin tehnyt Mr. Chip (Magnetic Fields), ovat päästäneet vanhojen tuotteidensa ohjelmatiedostot vapaaseen levitykseen, kunhan niillä ei tehdä voittoa. Toiset, kuten elokuvamaisista peleistään tuttu Cinemaware, ovat jaelleet vanhojen peliensä emulaattoreilla toimivia versioita saadakseen liikennettä sivustolleen ja sitä kautta mielenkiintoa uudemmille tuotteilleen.

Myös vastakkaisia esimerkkejä tunnetaan. Tiettyjen julkaisijoiden politiikkana on pitää tiukasti kiinni kaikesta immateriaaliomaisuudestaan. Etenkin Nintendo tunnetaan hyvin tarkkana oikeuksiensa valvojana. Tämä liittyy tietenkin siihen, että Nintendo tarjoaa edelleen aktiivisesti vanhoja pelejään ostettavaksi myös uusimmille pelikoneilleen. Se onkin saanut oikeusteitse suljettua monta sivustoa, jotka ovat jaelleet Marion ja kumppaneiden vanhoja seikkailuja korvauksetta. Tämän myötä joillekin abandonware-sivustoille on ilmestynyt erityinen lauseke siitä, että ne eivät jakele Nintendon tuotteita. Pelien leviämistä tietoverkossa tämä ei ole tietenkään estänyt, sillä uusia sivustoja syntyy sitä mukaa kun toisia suljetaan. Osittain jakelu on myös siirtynyt WWW:n puolelta vaikeammin jäljitettäviin vertaisverkkoihin.

Biomenace

Ylös haudasta ja rahastamaan

Kaikki pelit eivät jää ikuisesti unohduksiin. Eri tahot ovat nähneet huomattavasti vaivaa jäljittääkseen tiettyjen klassikoiden julkaisijoita ja kysyäkseen julkaisulupaa tai jopa hankkiakseen julkaisuoikeuksia itselleen. Muun muassa vanha autonvirittelypeli Street Rod on yksityishenkilön ponnisteluiden ansiosta saatavana verkosta luvallisesti ja ilmaiseksi. Muinaisen Intellivision-pelikonsolin pelien oikeudet taas ovat harrastajien perustamalla Intellivision Lives! -yhtiöllä, joka on julkaissut niistä Windowsissa toimivan kokoelmalevyn. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon lisää.

(toim. huom. vanhoja konsolipelejä julkaistaan laillisessa muodossa myös Flashback-konsolien muodossa. Ne ovat käytännössä emulaattoripohjaisia tv-pelejä. Tv-retrokonsoleita ovat mm. IntelliVision Flashback, ColecoVision Flashback ja Atari Flashback 3 / Atari Flashback 4. –JOK)

Järjestelmällisimmin vanhoja pelejä tarjoaa vuonna 2008 perustettu GOG.com, jonka aiempi nimi oli Good Old Games. Alunperin sen liikeideana oli etsiä vanhojen pelien tekijänoikeuden haltijoita, solmia heidän kanssaan sopimuksia ja julkaista sitten pelit uudelleen oman digitaalisen kanavansa kautta sovitettuna toimimaan uusimmallakin laitteistolla. Tässä GOGia on auttanut etenkin avoimen lähdekoodin DOSbox-emulaattorin kehittyminen. Myöhemmin toiminta on laajentunut myös uudempiin peleihin.

GOG.comin valikoimassa on reilut sata ennen vuotta 1995 julkaistua peliä. Se on hyvä läpileikkaus varhaisten DOS-pelien klassikoista, ja koska hinnat ovat vain muutamia dollareita, myös mielekäs vaihtoehto luvattomalle lataamiselle. Koska GOG julkaisee pelit ilman minkäänlaista kopiosuojausta, on myös täysin mahdollista irrottaa paketista alkuperäiset pelitiedostot ja pelata GOG-versiota oikealla DOS-tietokoneella.

Myös muista suosituista alustoista, kuten Commodore 64:stä ja Amigasta, on koottu maksullisia muistelupaketteja. Cloanto-niminen yritys tarjoaa kaupallisia Amiga Forever ja C64 Forever -tuotteita, joihin kuuluu virallinen koneen ROM-tiedostojen käyttöoikeus sekä muutamia pelejä.  Molempien koneiden liki täydellinen ja erittäin huolellisesti koottu pelikirjasto on kuitenkin ollut jo vuosia saatavana avoimesti internetistä, eikä kukaan tunnu tosissaan puuttuvan niiden jakeluun.

Kyseenalaisempiakin rahastamisyrityksiä on abandonwaren parissa tullut runsaasti vastaan. Kiinalaisista verkkokaupoista voi yleisesti ostaa laitteita, jotka pystyvät matkimaan monenlaisia 8- ja 16-bittisiä pelikonsoleita. Hyvin usein niiden sisälle on myös unohtunut näiden koneiden kaupallisia ROM-tiedostoja, ja pahimmillaan niitä jopa mainostetaan konsolin pakkauksessa. Mitään lupia julkaisuun ei ole tietenkään kyselty.

Kulttuuria taltioimassa

Sen lisäksi, että hylättyjä ohjelmistoja jakelevat sivustot ovat saattaneet monta pelaajaa yhteen nuoruuden suosikkien kanssa, niillä on tärkeämpikin tehtävä. Digitaalisen ohjelmiston taltiointi on vielä kaikkea muuta kuin jäsentynyttä, ja useista ohjelmistoista ei ole enää kappaleita edes tekijöillä itsellään. Kun edelleen toimivien julkaisijoiden arkistot ovat monesti hävinneet, mitä voikaan odottaa jo toimintansa lopettaneilta? Suomenkin peliteollisuuden historian alkuvaiheita on selvitelty verkkoon tallennetuista levynkuvista ja pakkausten skannauksista. Näin se, mikä oli alkujaan jonkinlaista piratismia, on muuttunut kulttuurihistorian taltioinniksi.

Myös historian säilymisen kannalta välttämättömien emulaattoriohjelmistojen kirjoittaminen olisi huomattavasti vaikeampaa ilman jättimäistä, saatavilla olevaa ohjelmakirjastoa. Etenkin peliohjelmoijat käyttivät usein surutta hyödykseen laitteiston erilaisia omituisuuksia, eikä pelkän dokumentaation pohjalta kirjoitettu emulaattori useinkaan toimi kaikissa tilanteissa oikein. Tällöin on välttämätöntä, että sitä voidaan testata mahdollisimman suurella valikoimalla erilaisia ohjelmistoja.

One Must Fall

Kaatopaikka kaipaa pelisääntöjä

Abandonware on käsitteenä jäsentymätön. Se toimii uskaliaimman oikeudella, eli kuka tahansa voi asettaa mitä tahansa ohjelmistoa jakeluun ja väittää sen olevan hylättyä. On käytännössä lataajan vastuulla selvittää, onko sivustolla edes oikeutta jaella tiedostoja. Härskeimmissä tapauksissa jopa lisenssiehtoja on yritetty väärentää. Liikkeellä on muun muassa MS-DOS 7.1:ksi itseään kutsuva DOS-versio, joka on irrotettu Windows 98:sta. Sen alkuun on liitetty GNU-julkislisenssin teksti. Microsoft itse ei ole tällaista julkistusta tehnyt, eikä sen lähiajan suunnitelmiin näy lukeutuvan DOSin lähdekoodin avaaminen.

Kansalaisaloitteiden verkkopalvelussa julkaistiin viime vuonna aloite siitä, että digitaalisten ohjelmistojen tekijänoikeuden kestoa rajattaisiin, ellei julkaisija halua hakea sille erikseen myöhemmin pidennystä. Perusteena esitettiin se, mikä on käytössä abandonwaressakin: yli kaksi vuosikymmentä vanhat ohjelmat ovat enää vain harvoissa tapauksissa kaupallisesti hyödynnettävissä. Aloite ei kerännyt likimainkaan tarvittavaa allekirjoitusten määrää, eikä sen voimaantulo olisi EU:n ja kansainvälisten tekijänoikeussopimusten ansiosta ollut muutenkaan mikään läpihuutojuttu.

Asia on kuitenkin liian tärkeä ohitettavaksi. Tällä hetkellä isokin ohjelmistojen taltiointityö voi mennä hetkessä hukkaan, jos joku tekijänoikeuden omistaja päättää vuosien jälkeen asiasta ärähtää. Käytännössä digitaalisen kulttuurin säilyminen on nykyisellään lähinnä hyväntahtoisten piraattien, omia teoksiaan avaavien julkaisijoiden ja abandonwaren kaltaisten häilyvien käsitteiden varassa.

 

Teksti: Mikko Heinonen, Kalle Viiri

Kuva ja sen leikkeet: Tapio Lehtimäki

 

Tämä artikkeli on julkaistu alkujaan syyskuussa 2014 ilmestyneen Skrolli-lehden numerossa 2014.3.

Lisätietoja: http://skrolli.fi/tilaa

 

Lisää aiheesta

Abandonwaren lähteillä: ei enää vain laitonta undergroundia

E3 2015: Xbox 360 -pelit pyörivät kohta myös Windows 10:llä! 

Good Old Games sai kilpailijan: DotEmu.com

Jenkkilässä säädettiin abandonware-myönteisiä päätöksiä

Nörttikatu-uskottavuus kuntoon muinaisten pelitalojen paidoilla 

Suositun retropelikonsolin kehittäjiä syytetään koodivarkauksista 

Xbox 360 –emulaattori pyörittää jo oikeita pelejä 

Yksi retrokonsoli löytää heidät, se yksi heitä kaikkia hallitsee 

Yli 2000 DOS-peliä selaimessasi? Laillisesti? Käy!

 

Muropaketin uusimmat