Anarchy Online froobien silmin

07.05.2007 15:05 | Muropaketin toimitus

Mitä saadaankaan aikaan, kun yhdistetään addiktoiva morppi, helposti innostuva mies, tuhansia pelaajia, anarkiaa ja kaksi viikkoa? Osaksi etsin vieläkin vastauksia tähän, vaikka olenkin käyttänyt peliin tutustumiseen suunnittelemani 14 päivää.

Voisin sanoa, että olen oppinut peliin tarvittavat perusteet näiden hektisten 40 pelitunnin aikana. Huvittavaa sinänsä, koska tuo 40 tuntia on suurimmalle osalle peleistä läpipeluuaika.

Anarchy Onlinen aloitus on helppoa. Et tarvitse kuin toimivan nettiyhteyden ja hieman aikaa. 900 megatavun kokoinen aloituspaketti löytyi helposti Funcomin sivuilta. Lataamiseen kuluu siis hieman aikaa, jolloin voi helposti tutustua samoilta sivuilta löytyvään 112-sivuiseen manuaaliin. Aloittamiseen ei tarvita rahaa, vaan voit pelata froobiena (ilmaispelaajana) kuten minä aloitin. Tämän pitäisi jatkua ainakin vuoden 2007 loppuun. Ilmaispelaajana et pääse kuitenkaan nauttimaan pelin kaikista lisäosista, tavaroista tai kartoista. Silti ilmaispelaajalle on tarjolla paljon nähtävää ja koettavaa.

Onnistuin tekemään virheen jo ennen kuin aloitin peliä. Valitsin väärän palvelimen ja huomasin vasta toisena pelipäivänäni olevani amerikkalaisten piirittämä. Peli on näet jaettu kolmelle serverille, joista Atlantean on varattu eurooppalaisille, Rimor amerikkalaisille ja Die Neue Welt saksalaisille. Tästä jaottelusta en löytänyt tietoa ohjeista.

Alku on sujuvaa

Kuten niin moni morppi, peli aloitetaan mekaniikaltaan yksinkertaisella hahmonluonnilla. Hahmon ulkomuodon (rotu, sukupuoli, kasvonpiirteet) lisäksi hahmolle valitaan ammatti, joka vaikuttaa pelaamiseen eniten. Onneksi ammatinvalinnassa tarjotaan muutamia rivejä pohjatietoja sekä annetaan pelaajan valita jonkinasteinen vaikeustaso.

Hahmonluonnin jälkeen pelaaja pääsee aloitussaarelle. Siellä pelin mekaniikkaan ja maailmaan voi tutustua rauhassa, kuten myös kehittää hahmoaan ennen peliin astumista.

Pelimaailma yllätti monimuotoisuudellaan. Varsinkin eläinten yltäkylläisyys yllätti. Ryömivää, kierivää ja lentävää eläintä oli joka puolella. Aloitussaarelta löytyy tietysti lauma muitakin uusia pelaajia, joiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa kuulumisia. Muiden hahmojen lisäksi siellä täällä seisoskelee NPC-hahmoja (non-player-character, pelin tekoälyn ohjaamia henkilöitä), joilta saa neuvoja pelimekaniikasta sekä muutamia tehtäviä.

Uusien pelaajien mukaan tuomista on helpotettu ARK:lla. ARK:t ovat operaattoreita tai vapaaehtoisia pelaajia, jotka toivottavat uudet pelaajat pelin pariin ja neuvovat tarvittaessa. Tämä on todella hieno idea, mutta omasta mielestäni oman kantapään kautta oppiminen on mieleenpainuvampaa. Vaihdoimme terveisiä muutaman näppäimistön painalluksen verran ja erkanimme omiin suuntiimme.

Uusiin maisemiin jo toisena päivänä

Toisena pelipäivänäni aloitussaari alkoi tuntumaan läpikolutulta. Koska aloitussaarella kerätään kokemusta tulevia koitoksia varten, oli hahmoni noussut 12. tasolle.

Kokemuspisteiden saamiseen vaikuttaa kohteen taso verrattuna pelaajan hahmon tasoon. Tästä on informoitu hienosti kohteen HP (health point) palkissa, joka näkyy eri värisenä (harmaa, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen, sekä niiden murtovärit). Koska suurin osa saarelta löytyvistä vihulaisista näkyi jo harmaana, päätin vaihtaa maisemaa niiden tarjoamisen nihkeiden kokemuspisteiden takia.

Olin löytänyt netistä itselleni sopivan organisaation, johon toivoin voivani liittyä. Jo kaksi vuotta täyttänyt Council of Sagitas on täysin suomalainen ryhmittymä, johon kuuluvat pelaajat ovat enimmäkseen täysi-ikäisiä. Ajattelin pääseväni mukaan peliin paremmin suomenkielisellä opastuksella, enkä sitä paitsi tuntisi oloani kovinkaan kotoisaksi puolta nuorempien seurassa. Lisäksi mielestäni roolipeleissä kuuluu liittyä ryhmittymiin, koska ne ovat roolipelaamisen suola ja sokeri.

Council of Sagitas toimii Omni-Tekin alueella, jonne suunnistinkin aloitussaarelta. Pelin historiaa lueskellessani yhdistin omassa mielessäni Omni-Tekin Star Warsista tuttuun Imperiumiin. Tunsin vielä tarpeelliseksi harjoitella pelimekaniikkaa varsinkin taitojen osalta, joita on 83 erilaista. Suurinta päänvaivaa aiheuttivat nanot, jotka vastaavat fantasiapelien taikomista. Nano-taitoihin kuuluu vajaa kymmenen eri taitoa, joiden erilaisuudesta ei ole vieläkään paljoa tietoa.

Lähetin Council of Sagitaksen foorumille viestin, jossa pyysin organisaatioon liittymistä. Seuraavalla pelikerralla hahmooni otettiin yhteys pelissä olevan chatin kautta. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin viereeni ilmestyi pidempiaikainen jäsen vastaanottamaan hahmoni organisaation jäseneksi.

Samalla sain auki organisaation chatin, jossa on mahdollisuus keskustella kaikkien sagitaslaisten kanssa. Tervehdin kaikkia ja kiitin organisaatioon hyväksymisestä. Vastaanotto oli ylitsevuotava. Monet toivottivat tervetulleeksi, kyselivät missä menen ja mitä olen tehnyt. Moni tahtoi ottaa hahmoni siipiensä suojaan. Mutta eikös se olekin voimakkaiden liittoutumien tarkoitus, suojata heikkoja ja vähäosaisia?

Eräs sagitaslainen päättikin antaa minulle pikakurssin pelistä. Ensimmäisen oppitunnin piti käsitellä nanojen tärkeyttä ja optimaalista käyttöä. Mutta lauseiden kuten ”Abia ja comp liteä buffaamalla voit asentaa implantin surgella” takia päätimmekin kehittää ensin kielitaitoani sekä pelitekniikkaa.

Sainkin todellisen pikakurssin pelin toiminnasta ja sanastosta.

Tämän jälkeen paneuduimme uudelleen nanoihin, implantteihin, tärkeisiin tarvikkeisiin sekä matkustamiseen. Näistä viimeisin teki suurimman vaikutuksen.

Matkantekoa maailmalla

Anarchy Onlinessä on mahdollisuus matkustaa kahdella eri tyylillä. Toinen on teleporttaaminen, jossa matkustetaan kahden Whom-pah-aseman välillä. Toinen matkustaminen on Grid, jolla voidaan siirtyä useita kilometrejä vain muutamassa kymmenessä sekunnissa.

Kaikki vanhemman kaartin pelaajat muistavat, kuinka hienoa oli päästä System Shockissa ensimmäistä kertaa cyberavaruuteen, joka oli hieman palikkamaista lentämistä kummallisten muotojen seassa. Näin matkustetaan myös Gridissä.

Hahmosi muuttuu kärjellään seisovaksi pyramidiksi ja siirtyy cyberavaruuteen, jossa kaupungit sijaitsevat sekaisin ja välimatkat taittuvat nopeasti. Matkustustavassa on kuitenkin vaaransakin, kuten sain huomata. Taitoni avulla kykenin siirtymään aloituskaupungista kauas tuntemattomille maille, mutta takaisin taitoni ei minua kantanut.

Tunsin oppineeni pelistä parissa tunnissa enemmän kuin kaikkien ensimmäisten päivien aikana yhteensä. Peli, joka tuntui aikaisemmin sekavalta, järjettömältä ja irrotetulta jostain suuremmasta kokonaisuudesta, vaikutti selkeämmältä ja loogiselta.

Paljon muuttujia, paljon ihmeteltävää

Pelissä on paljon muuttujia, joista jokainen vaikuttaa hahmon taitoihin ja lopputulokseen. Hahmon tasojen nosto selkeytyy mutta samalla hankaloituu ajan myötä. Aina yhden tason saavutettuaan pelaaja voi korottaa taitojaan IP:llä (Improvement Point), mutta mitä korkeampi taito on ennestään, sitä kalliimpaa sen korottaminen on.

Alussa pelaaja voi korottaa helposti kaikkia taitojaan, mutta korkeammilla tasoilla enää vain muutamia. Lisäksi ammattikohtaiset taidot maksavat vähemmän IP:tä kuin hahmolle kuulumattomat taidot. Tämä kaikki kuulostaa hankalalta, mutta on selkeästi värikoodattu tai muuten näkyvillä, kun pelaaja vain tietää mistä katsoo.

Samaa ammattia harjoittavat muistuttavat etäisesti toisiaan, mutta erilaisuus kytee pinnan alla. Anarchy Onlinessä tämä ei ole vain kuvainnollista. Suurin osa hahmoista ei ole tyytynyt vain lonkkaleikkauksiin, vaan heille on vaihdettu kaikki aivoista varpaisiin. Implanteilla on mahdollisuus nostaa hahmolleen yhdestä kolmeen taitoa. Jokaiselle ammatille on omakohtaiset implantit, joita aloittelijan kannattaa käyttää. Jatkossa on mahdollista valmistaa täysin räätälöidyt osat korvaamaan kehonosia.

Viimeiset päiväni ovat kuluneet tekemällä tehtäviä ja keskustelemalla organisaation chatissä. Keskusteluissa käytetyt lyhenteet ovat avautuneet minulle enenevissä määrin ja tunnen kuuluvani joukkoon. Kankeahko käyttöliittymä ei tuota enää ongelmia, joten kaikkeen tottuu. Peli imee pelaajan mukaansa sitä mukaa, kun sitä oppii. Onnistumisen tunteita saa päivittäin oppiessaan uusia asioita, joten suunta on oikea eikä nopeus liian suuri. Haluankin nautiskella kaikista ongelmista ja niiden ratkaisujen tuomasta onnesta.

Arvioisin pelanneeni 14 päivän aikana yhteensä noin 40 tuntia. Muutaman päivän rutistuksella pelistä oppii perusteet, mutta todellinen ymmärtäminen vie kauemmin. Voisin sanoa päässeeni vaikeimman ylitse, joten jatkossa oppiminen tulee olemaan paljonkin helpompaa. Suurimmat hankaluudet olen ylittänyt helpohkosti Council of Sagitas -organisaation avulla.

Voisinpa sanoa, että pelkän manuaalin avulla retki Rubi-Ka:lle tulee olemaan pitkä ja kivinen, muttei mahdoton. Kyseessä on kuitenkin massiivimoninpeli, jossa tarkoitus ei ole vain sooloilla. Yhteisö- ja tiimipainotteisessa pelaamisessa on oikeus pyytää ja tarjota apua.

Peli saattaa alussa yllättää monipuolisuudellaan ja hirmuisella tavara-arsenaalillaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikkia tavaroita tai asioita ei kaikkien ammattien tarvitsekaan osata käyttää tai tietää.

Aina kun kuvittelen hallitsevani pelin, muistelen erään sagitaslaisen sanoja: ”olen pelannut yli vuoden ja vieläkin opin uutta AOsta.”

Lisätietoja: http://www.anarchy-online.com

Keskustelu

Kiitos kiitos. Ihan ensimmäinen kirjoitukseni oli. Toivottavasti saan uuden inspiraation aikaan, vaikka kesälomilla. Ei vain yhtä innostusta aiheuttavaa peliä löytynyt, että viitsisi kirjoittaa. Sen kerran kuin kirjoitan, en viitsisi vain haukkua. =)

Mahtava arvostelu, itsekkin ihastunut tähän peliin pelkästään sen monipuolisen, ehkä jopa monimutkaisen, pelimekaniikan takia.

Loisto arvostelu, joka innostaa vanhankin jäärän kokeilemaan!

Peli on todella koukuttava varsinkin alussa. Pelasin tuolloin erittäin aktiivisesti parin kuukauden ajan. Sosiaalisen elämän häiriytymisen vuoksi vähensin pelaamista radikaalisti.

Nyt jutun julkaisun myötä innostus nostaa jälleen päätään. Pitääkin käydä katsomassa muistavatko toiset vielä.

Muropaketin uusimmat