Clive Barker’s Jericho – haastattelussa kauhuräiskinnän tekijätiimi
Brittiläinen kauhukirjailija ja –ohjaaja Clive Barker on muuttanut perusteellisesti modernin kauhun kuvaa. Hänen teoksissaan perinteisen yksioikoinen kauhu on rakentunut sadunomaisemmaksi, myyttisemmäksi peloksi, jota on nähty myös muutamassa videopelissä.
Jericho on Barkerin ensimmäinen peli sitten 2001 julkaistun Undyingin jälkeen. Mitä on tarjolla? Haastattelimme Codemastersia ja tivasimme mitä kaikkea Jerichon taustoilta oikein löytyykään.
Haastateltavana Codemastersin Andrew Wafer.
Luuletko, että Jericho on riittävän pelottava? Saako se pelaajat varmasti tutisemaan tuolissaan?
Toivottavasti! Mutta toisaalta se ei ole pelottava samaan tapaan kuin Resident Evilit tai Silent Hillit. Jericho on hurmeinen ja intensiivinen toimintapeli, jonka pääosassa ovat groteskit hirviöt ja kiehtova tarina. Tunnelma on hyvin erilainen kuin kauhupeleissä yleensä. Jericho hyökkää päälle anteeksi pyytelemättä tutulla Clive Barker -tyylillä.
Miksi Jericho ei tue moninpeliä?
Jericho on Clive Barkerin visio ja tarinaan tiukasti tukeutuva kokemus. Olemme luoneet maailman, joka on rikas ja yhdenmukainen. Tavoitteemme oli luoda maailma, jossa on uskottavalta tuntuvia hirviöitä sekä sotilasryhmä, joka avaa pelaajien käyttöön huimat aseet ja erikoisvoimat. Mietimme toki moninpelin mahdollisuutta, mutta se ei sopinut tarinaan eikä pelimekaniikkaan. Aivan liian usein pelinkehittäjät änkeävät mukaan yhdentekevän moninpeliosion vain ominaisuuksia lisätäkseen.
Harkitsitteko verkossa pelattavaa co-op-kampanjaa? Tämä tuntuisi nimittäin luontevalta, koska sotilasryhmän jäsenet toimivat yhdessä käyttäen erikoiskykyjään.
Lähtökohtana oli alusta alkaen luoda mukaansa tempaava, omaperäinen yksinpelikokemus. Co-op-tilaa varten meidän olisi pitänyt muokata juonta ja pelihahmoja, eikä tämä olisi käynyt päinsä.
Kuinka suurta osaa pulmanratkonta näyttelee?
Jericho on ennen kaikkea ryhmäpohjainen fps-peli. Mukana on kuitenkin useita pulmia, joissa on käytettävä hyväksi jokaisen sotilaan uniikkeja erikoisvoimia. En halua spoilata mitään, joten en voi kertoa tässä esimerkkejä.
Miten paljon Clive Barker oli mukana kehitystyössä?
Todella paljon. Tarkoitan, että tämä on Cliven idea. Hänellä oli ajatus – ei kirjasta, elokuvasta tai maalauksesta, vaan videopelistä. Niinpä Jericho on Clivelle hyvin henkilökohtainen teos.
Teknisin osuus pois lukien, hänen vaikutuksensa näkyy kaikkialla. Opimme paljon elokuvallisesta kerronnasta ja kauhun siirtämisestä pelimaailmaan äänen, suunnittelun ja kerronnan rytmityksen avulla.
Clivellä oli lisäksi mahdollisuus sopimuksen purkuun, jos peli ei täyttänyt hänen odotuksiaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tämä on hieno asia, koska se todistaa hänen uhrautumisensa videopeleille kokonaisena mediana. Videopelit eivät ole hänelle pelkkä rahastuskeino, vaan mahdollisuus tehdä jotain merkityksellistä ja luoda omaperäinen kokemus.
Oletteko huolissaan siitä, että tällä hetkellä erinomaisia fps-pelejä on jopa liikaakin – etenkin Halo 3:n julkaisun jälkeen?
Pelaajana en ole koskaan huolissani loistavien pelien määrästä! Pelinkehittäjinä olemme tyytyväisiä siitä, ettemme ainoastaan nouse huippupelien tekijöiden joukkoon, vaan myös mahdollisuudesta antaa faneille jotain sellaista, mihin muut eivät pysty – matkan Clive Barkerin mieleen! Kauppojen hyllyiltä ei todellakaan löydy mitään Jerichon kaltaista, se on varmaa.
Kuinka taikomiskyvyt toimivat yhdessä ryhmänjäsenten aseiden kanssa?
Jotkut kyvyt ovat erillisiä aseita, kuten Delgadon Ababinili, kun taas toiset tehostavat tavallista sodankäyntiä. Esimerkiksi Black voi ohjata tarkkuuskiväärinsä luoteja ilmassa ja ohjata ne useisiin kohteisiin. Arsenaalista löytyy runsaasti mielenkiintoisia aseita ja kykyjä, joten pelaajilla on mahdollisuus muokata omanlaisensa pelikokemus.
Mistä saitte inspiraation Jericho-ryhmän hahmoihin, ja miksi joukossa on niin monta naishahmoa?
Jericho-ryhmään kuuluu neljä miestä ja kolme naista, joilla jokaisella on oma pelin mittaan paljastuva taustatarinansa. Karkeasti kuvaten ryhmä on salainen erikoisjoukko, jolla on taikomiskykyjä. Ryhmän jäsenet ovat erityislahjakkaita taistelumaageja, kaukana tavallisista rivisotilaista. Hahmot ovat kykyjensä ja kokemustensa summa. Tämä tekee heistä moniulotteisia ja kiinnostavia. Miksikö niin monta naishahmoa? Määrä luo mielenkiintoista dynamiikka hahmojen väliseen vuoropuheluun – plus tytöt potkivat paholaisia persiille siinä kuin miehetkin.
Mikä on suosikkihahmosi ja miksi?
Delgado. Hänellä on mieletön tulivoima ja tulihenki-kyky, joka antaa rutkasti lisäpotkua.
Miten päädyitte pelissä nähtäviin aikakausiin? Entä jäikö joitain pois?
Ajanjaksot valittiin, koska jokainen niistä edustaa tiettyä barbaarista kautta ihmishistoriassa. Tapahtumat jäivät aikarepeämään hirvittävien tekojen takia. Osa tarinasta itse asiassa perustuu faktoihin, kuten ristiretkiin sijoittuvassa ajanjaksossa. Mitä toiseen kysymykseen tulee, ylimääräiset ajanjaksot jäivät jo suunnitteluvaiheessa pois.
Pelaako Clive Barker? Antoiko hän ohjeita pelimekaniikan osalta?
En tiedä tarkkaan, millaiset pelaamistottumukset Clivellä on, mutta hän on keskustelujemme perusteella ehdottomasti selvillä monista peleistä. Hänen kokemuksensa ja tietämyksensä elokuvista, kirjoista ja maalauksista oli luonnollisesti suunnaton etu Jerichoa luodessa. Hän ei ainoastaan auttanut tarinan ja hahmojen suunnittelussa, vaan hänen ansiostaan kauhuelementit toimivat hyvin. Barkerin ammattitaito on ollut korvaamatonta ja hän keksi lukuisia uusia pelillisiä ideoita.
Mikä on pahin juttu, jonka pelaaja voi tehdä viholliselle?
Toivoisin, että pelaaja selvittää tämän itse. Vaikka pelissä on runsaasti pahoja asioita, joita voi tehdä vihollisille, on muistettava myös varoa omille hahmoille kohdistuvia ilkeitä temppuja!
Onko pelissä paljon ”shokeeraavia” hetkiä, jotka eivät sovellu jänishousuille?
Jericho on aikuisille suunnattu peli. Se on enemmänkin kauhutrilleri, peli jonka parissa joutuu puremaan kynsiään, kohtaamaan hurjia näkyjä sekä taistelemaan kauhistuttavaa vauhtia vihollisia vastaan, jotka ovat joutuneet kärsimään pahuuden käsissä. Jerichoon on pakattu kaikki, mitä vain voi kuvitella Clive Barker –tuotannolta.
Kuinka monta asetta pelissä on, ja mikä on henkilökohtainen suosikkisi?
Öö, paljon. Jokaisella hahmolla on kaksi asetta, jonka lisäksi suurimmalla osalla hahmoista on kaksi okkultismikykyä. Valinnanvaraa siis riittää. Suosikkiaseeni? Mielestäni pelissä on mainio haulikko, mutta Delgadon minigun on kyllä minun valintani – sen täytyy olla yksi pelihistorian tuhovoimaisimmista konekivääreistä.
Kuinka kauan peli on ollut tekeillä? Onko rakennetta tai suunnitelmaa jouduttu muuttamaan tänä aikana?
Varsinainen kehitystyö on ollut nyt vireillä kaksi vuotta, mutta Cliven mielessä projekti on ollut paljon pidempään. Pelin runko on aina ollut kiveen hakattu, mutta kuten missä tahansa projektissa, eri osa-alueet muuttuvat, jotta pelaaja saisi mahdollisimman hauskan kokemuksen.
Oliko Jericho tarkoitettu alusta asti videopeliksi?
Kyllä, Clive Barker oli miettinyt idea jo pitkään. Hänen mielestään se toimisi paremmin pelinä kuin kirjana tai elokuvana.
Näetkö, että Jerichon tapaiset kauhupelit voisivat jatkossa olla kauhufanien ykkösvalinta elokuvien sijasta?
Molemmilla on selkeästi omat vahvuutensa, mutta uskon että pelialustojen kehittyessä kauhu soveltuu aina vain paremmin videopelien aiheeksi. Meillä on nyt mahdollisuus tuottaa monimutkaisempaa äänisuunnittelua ja fantastista grafiikkaa, jotka auttavat pelimaailmaan samastumisessa.
Ajan myötä molemmat osa-alueet kehittyvät entisestään. Elokuvat ovat passiivisempi media, kun taas peleissä pääsee vaikuttamaan ja reagoimaan suoraan tapahtumiin.
Kuinka olette varmistaneet, että sotilasryhmän jäsenten tekoäly on realistista ja toimivaa? Olisiko mahdollista saada esimerkki tästä?
Olemme perin tyytyväisiä tekoälyyn, vihollisten ja ryhmäläisten osalta. Hienointa ryhmän tekoälyssä on erikoiskykyjen käyttö omasta aloitteesta. Tämän ansiosta taistelut ovat paljon kaoottisempia ja näyttävämpiä, mutta samalla pelaajalla on aina mahdollisuus osallistua kamppailuun.
Tekoälyn ohjaamat ryhmäläiset myös antavat ensiapua toisilleen, joten vastuu ei ole ainoastaan pelaajalla. Pelihahmoja ei myöskään tarvitse ohjata jatkuvasti, vaan he osaavat hyödyntää älykkäästi ympäristöä suojautuakseen.
Voitko kertoa kuinka hahmonvaihto toimii? Kuinka pelaaja vaihtaa hahmojen välillä, ja kuinka olette saaneet pidettyä vaihdot niin nopeina ja yksinkertaisina?
Kun kyseessä on suuri määrä hahmoja, on tärkeää saada vaihtaminen sujuvaksi. Mielestämme olemme saavuttaneet yksinkertaisen ja nopean ratkaisun. Nopein tapa on katsoa toista ryhmän jäsentä ja painaa nappia, jolloin hahmo vaihtuu. Jos taas haluttu ryhmäläinen ei ole lähistöllä, voidaan tämä valita simppelistä menusta. Suurimman osan ajasta pelaaja käyttänee kuitenkin ensimmäistä tapaa.
Clive Barker’s Jericho –pelin julkaisi Codemasters ja se on saatavissa PC:lle, PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle.
http://www.codemasters.com/jericho/
Clive Barkerin aiempia julkaistuja videopelejä ovat Clive Barker’s Nightbreed: The Interactive Movie (Ocean, 1990), Clive Barker’s Nightbreed: The Action Game (Ocean, 1990) ja Clive Barker’s Undying (EA, 2001).
Kiitoksia XCN-verkostolle yhteistyöstä haastattelussa.
