Uusimmat

Dreamcast pieksää PlayStation 2:n – -saaga jatkuu!

07.10.2000 14:28 Muropaketin toimitus

Kolumnin tarkoitus on esitellä yhden ihmisen, kolumnin kirjoittajan mielipide. Dreamcast vastaan PS2 -kolumnin tarkoitus oli lisäksi sekä herätellä kuluttajia, että varoittaa heitä. Kolumnin herätyssanoma kiteytettynä kuuluu: ”Sega Dreamcast on erinomainen pelikonsoli ja täysin varteenotettava vaihtoehto PlayStation 2:lle, mutta se tarvitsee kuluttajien tukea tai se kuolee pois.” Varoitussanoma puolestaan kuuluu: ”PlayStation 2 ei ainakaan ensimmäisen vuotensa aikana ole lähelläkään sitä superkonsolia, mitä mediat ja hype ovat teille lupailleet. Älkää pettykö!” Valitettavan monet palautteen lähettäjät ymmärsivät kolumnin sanoman joko vahingossa tai tahallaan väärin.

Joskus mielipide saattaa perustua vanhentuneihin tietoihin tai huhupuheisiin. Niin kävi osittain tämän kolumnin kohdalla; Dreamcastilla menee maailmalla paljon paremmin, kuin tuhon pilviä Segan taivaalle manaava kolumnini antoi ymmärtää. DC:llä menee huonosti Suomessa ja masennus hyvän pelikonsolin kehnosta kohtalosta heijastui koko kolumniin. Suuret kiitokset Dreamcast Finland:in keskustelufoorumille, jonka aktiiviset kirjoittajat toivat asian toisen puolen esiin.

Dreamcast kaikkea muuta kuin kuoleman kourissa

Japanissa DC rikkoi kahden miljoonaan myydyn konsolin rajan toukokuun lopussa tänä vuonna. Tämä ei ollut aivan Segan odotusten mukainen tulos. Jenkeissä kahden miljoonan raja rikottiin tämän vuoden maaliskuun lopulla ja toukokuun lopussa luku oli 3,8 miljoonaa. Segan myyntitavoite jenkeissä on 5 miljoonaa konsolia vuoden 2001 maaliskuuhun mennessä. Euroopassa rikottiin jokin aika sitten 800 000 myydyn DC:n raja ja Sega arvailee saavuttavansa miljoonan rajapyykin hyvissä ajoin ennen joulua.

Tästä joulusta saattaa tulla Segan kaikkien aikojen paras, jos se ja sen jakelijat ymmärtävät käyttää tilaisuutensa hyväkseen. Sony toimittaa Amerikan markkinoille alunperin lupailemansa 1,5 miljoonan koneen sijasta vain puoli miljoonaa konsolia, jotta sillä olisi jotain myytävää myös joulun jälkeen. Sama tulee näillä näkymin toistumaan myös Euroopassa, tosin hieman eri luvuin. Segalla on näin oiva tilaisuus myydä Dreamcast kaikille niille, joille ei PlayStation 2:sia riittänyt.

DC:n jenkkifutispeli NFL2K1 julkaistiin Amerikassa syyskuun alussa. Samaan aikaan käynnistettiin SegaNet -internetpalveluntarjoaja ja avattiin Dreamcastin verkkopelipalvelimet. Lisäksi DC:n hinta pudotettiin 200 dollarista 150 dollariin. Kolmessa viikossa peliä myytiin lähes puoli miljoonaa kappaletta ja Dreamcastin myynti kasvoi 92 prosenttia verrattuna SegaNetin avaamista edeltäviin kolmeen viikkoon. Näyttää myös siltä, että Dreamcastin omistajat ovat innokkaita pelien ostajia. Amerikassa suhdeluku on 3:1, eli jokainen DC:n omistaja on ostanut keskimäärin kolme peliä. Japanissa PS2:n vastaava suhdeluku on 1,6:1. Kertooko tämä pelien laadusta vai eri maiden kansalaisten ostotottumuksista?

Em. lukujen valossa DC on kaikkea muuta kuin kuollut, joten allekirjoittanut riisuu surupukunsa ja pyytää anteeksi Dreamcast-faneilta.

Piratismista

DC vs. PS2 -kolumnin tarkoitus ei myöskään ollut ihannoida tai perustella piratismia. Valitettava fakta on kuitenkin se, että monet kuluttajat tekevät ostopäätöksensä sen perusteella, saako pelikonsolille piraattipelejä vai ei. PlayStation 2 häkättiin todella nopeasti Japanin julkaisun jälkeen; sille kehitettiin modpiiri, jonka asentaminen paikalleen oli lastenleikkiä, koska korvattava piiri oli kannalla, eikä edes kolvia ja tinaa tarvittu. Lisäksi ensimmäiset PS2-pelit toimitettiin Japanissa tavallisilla CD-ROM -levyillä DVD:n sijaan, eikä niiden murtaminen ja levittäminen internetissä ollut piraateille kovin vaikea temppu. Sony on ilmoittanut tehneensä Amerikassa ja Euroopassa myytäviin PS2:siin suuria muutoksia, jotta häkkääminen olisi joko mahdotonta tai ainakin erittäin vaivalloista.

Fakta on myös se, että pelitalot perustelevat pelien korkeita hintoja piratismilla. On varmasti totta, että täydellisessä maailmassa piratismia ei olisi ja pelien hinnat olisivat murto-osa nykyisestä. Mutta jos pelien hinnat pidetään korkeina vain kattamaan piratismin aiheuttamat menetykset, miten tietyt pelitalot tekevät vuosittain satojen miljoonien markkojen nettovoitot? Jos tilanne olisi niin epätoivoinen kuin pelitalot antavat ymmärtää, pääsisivät ne palkkojen ja muiden kulujen jälkeen hädin tuskin omilleen.

Playstation-pelejä Dreamcastilla

Bleem! on aiemminkin ollut piikki Sonyn lihassa. Bleem-emulaattori mahdollistaa Playstation-pelien pelaamisen PC:llä. Nyt yhtiö on julkaisemassa Bleemcastia, jonka avulla käyttäjät pääsevät pelaamaan Playstation-pelejä Dreamcastillaan. Tämä siis siinä tapauksessa, että Sonyn kykeneväiset lakimiehet eivät onnistu estämään Bleemcastin julkaisua. Mikä uskomattominta, Bleem väittää, että DC:llä Playstation-pelit näyttävät paremmilta kuin PlayStation 2:lla! Bleemcast käyttää Dreamcastin 3D-ominaisuuksia hyväkseen ja pelien resoluutio kasvaa nelinkertaiseksi. Hurjalta kuulostavaa väitettä tukemaan Bleem on julkaissut neljän vertailukuvan sarjan samasta pelistä (Ridge Racer 4) Playstationilla ja Bleemcastilla. Epäilyttävää on se, että saatavilla ei ole mitään liikkuvaa kuvaa, joten Bleemcast on syytä sijoittaa osastoon ”uskon kun näen”. Kuvia vertaillessanne muistakaa myös, että oheiset Playstation-kuvat on skaalattu isommiksi 320×240-resoluutiosta, mikä korostaa grafiikan palikkamaisuutta.

PlaystationXXXXXXBleemcast

 

Entäpä se PlayStation 2?

Kolumnin kriittisyydestä huolimatta minulla ei todellakaan ole mitään PlayStation 2:sta vastaan. Tarjoaahan se DVD-soittimen lisäksi Playstationin, PlayStation 2:n ja uskomattomat laajennusmahdollisuudet loppujen lopuksi aivan siedettävään hintaan. Pelkkää DVD-soitinta himoitsevalle PS2:n DVD-toiston laatu on kuitenkin kysymysmerkki. Mitäpä hinnasta puolestaan sanoo pelkkää pelikonsolia lapsilleen ostava perheenisä tai -äiti?

Sonyn ongelma tällä hetkellä on se, että yhtiö ei kykene valmistamaan konsolia tarpeeksi nopeasti tyydyttääkseen maailmanlaajuisen kysynnän. Sony joutui jo jemmaamaan osan jenkkimarkkinoille lupaamistaan konsoleista, ettei se joutuisi myymään ei-oota pitkälle ensi vuoden puolelle. Samaan aikaan pelien tekijät tuskailevat vaikeaselkoisen, mutta ilmiselvästi huipputehokkaan konsolin parissa. Anti-aliasing (AA) eli reunojen pehmentäminen on usein noussut puheenaiheeksi PS2-konferensseissa. Siinä missä Dreamcastin grafiikkapiirit tekevät Fullscreen Anti-aliasingin (FSAA), eli kokoruudun reunojen pehmentämisen lähes automaattisesti, kertoo GT2000:n pääsuunnittelija PS2:n AA:n olevan erittäin vaikeakäyttöinen. Sen takia E3- ja ECTS-messuilla esitellyssä GT2000:ssa ei käytetty AA:ta ja grafiikassa on selkeitä, ikävännäköisiä sahalaitoja. Sama ongelma vaivasi käytännössä kaikkia messuilla esiteltyjä PS2-pelejä. Aiemmin mainitsemassani Volitionin Summoner-pelissä sen sijaan käytetään FSAA:ta, joten on syytä olettaa, että Volitionin ohjelmoijat ovat ratkaisseet AA:n ongelmat. Ja jos yksi ohjelmoijatiimi on tempun tehnyt, eivät muut tule kaukana perässä.

Metal Gear Solid 2:n videot jo todistivat, että PS2:n tulevaisuus sisältää upean ja lupaavan näköisiä pelejä. PS2-hypen asettamien lupausten lunastamista joudutaan silti odottamaan ainakin vuoden päivät, mikä pakottaa pohtimaan sitä perimmäistä kysymystä: tuotiinko PS2 markkinoille liian aikaisin?

Allekirjoittanut odottaa yhä innolla PlayStation 2:sta. Haluan päästä testaamaan konsolin DVD-toistoa ja kirjoittamaan arvosteluja ensimmäisen aallon peleistä. Ennen joulua ilmestyvistä 50 pelistä tulee takuulla löytymään ainakin jokunen hyväksi luokiteltava peli: International Superstar Soccer, Ready 2 Rumble Boxing: Round 2, Summoner ja Dead or Alive 2: Hardcore nostavat jo veden kielelle.