Drift’n’Drive – sattumalta kuin Slicks’n’Slide

Drift’n’Drive on mainio peli, kuten oheisesta Domen arvostelusta näkee! Mutta onko sen Slicksmäisyys sattumaa? Miten Drift syntyi? Pelin tehnyt Kimmo Lahtinen kertoo!

Millainen suhde sinulla on tähän peligenreen?

Aloitin tämän pelin tekemisen keväällä, kun lopeteltiin Housella Resogunin ensimmäisen DLC:n tekemistä. Tuli sellainen kutina, että olisi taas aika tehdä joku oma projekti ja päätin kokeilla täyspäiväistä indeilyä.

Projektin alkuperäinen idea oli tehdä pikaisesti parissa kuukaudessa jonkinlainen endless-ajelupeli, tyyliin Spy Hunter vs. Jetpack Joyride. Endless-meininki katosi aika nopeasti ja projekti venyi vähän pidemmäksi kuin piti.

Slicks’n’Slidea en ajatellut oikeastaan ollenkaan ennen kuin tuli aika piirrellä autoille kunnon spritet. Jotenkin niistä tuli aika samannäköiset Slicks-autojen kanssa, varmaan koska sellaiset on niin helppo piirtää. Ja kun auto alkoi muistuttaa Slicksiä, niin siinä perässä varmaan pikkuhiljaa kaikki muukin grafiikka. Nyt kun katsoo screenshotteja, niin ihmetyttää itseäkin että miten siinä noin kävi.

Lokien mukaan aloittelin pelinteon maaliskuun alkupuolella, kaikkiaan tähän kului 7-8 kuukautta.

Vai endless-ajelupeli? Kuulostaa ajatuksena hurjalta. Miksi näkökulma muuttui?

Kyllähän noita on aika rutkasti, mutta nykyään ne ovat yleensä melko tylsiä kaistanvaihtopelejä. Jo Spy Hunterit sun muut voi periaatteessa laskea samaan genreen.

En tehnyt ennen pelintekemisen aloittamista mitään ekstensiivistä tutkimusta, se vain tuntui kiinnostavalta idealta.

Endlessistä luopuminen oli aikaisessa vaiheessa myös tietoinen päätös. Tuntui siltä, että tietyn pituisella radalla saa aikaan parempaa kisaamista, kun kaikki vastustajat ovat kokoajan tiedossa ja samassa sumpussa lähdössä. Endless-peleissä vastustajat ovat tyypillisesti aika persoonattomia, koska niitä generoidaan sinne dynaamisesti pelaajan tekemisestä riippuen.

Paljonko pelissä onkaan muuten ratoja?

Kentät satunnaisgeneroidaan tietyllä prosessilla. Siellä on tarpeeksi vaihtelua, että ei samaa rataa ei pitäisi tulla yhden ihmisen pelaamisen aikana kahta kertaa. Time Attack-moodissa sitten on tietty fiksatut radat.

Neljän pelaajan moninpeli jaetulla ruudulla on aika hullu juttu. Kahdenkin, kun ajattelee moninpelaamista iPhonella.  

Olen aina tykännyt tosi paljon peleistä, joissa on lokaali moninpeli (coop/splitscreen/whatever), joten ajattelin että mikä ettei. Oli se myös pieni ohjelmointihaaste, että saanko neljän pelaajan splitscreenin pyörimään 60fps kaikilla kohdevehkeillä.

Nettimoninpeliä en ole suunnitellut, mutta mistä sitä tulevaisuudesta koskaan tietää. Se olisi kuitenkin aika haasteellista, koska mobiiliyhteyksillä nettilatenssit ovat tyypillisesti aika suuret ja tuo on todella nopeatempoinen peli.

Ja suhteesi Slicksiin?

Slicks’n’Slide tuli kyllä rekisteröityä aikoinaan ja veljen kanssa sitä hakattiin armottomasti, mutta ei se suinkaan ollut mikään ainutkertainen rakkaussuhde. Silloin 90-luvulla intohimoni olivat enemmänkin ylipäätänsä suomalaiset pikkupelit.

Pidin silloin jopa nettisaittia mihin keräsin aktiivisesti kaikki mahdolliset löytämäni Suomi-pelit. Ensin oli sellainen innovatiivisesti nimetty saitti, Kimmo’s Gamepage, olin tuolloin aika nuori. Sittemmin siitä tuli Finnishgames.com, mutta se kuoli aika nopeasti. Tuskinpa tuttuja kenellekään.

Slicksi. Legendojen ainesta!

Oli tässä nostalgiafiiliksissä pakko katsoa löytyisikö sitä vielä archive.orgista, mutta näytti olevan jo kuollut ’99 kun ensimmäinen cachetus oli tehty. Finnishgamesistä näky olevan jotain roinaa…  

Slicksin lisäksi tulee autopeleistä mieleen esim. Rally Sport, Turbo Sliders ja Gene Rally.

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Lisää aiheesta

Fates Forever (iPad)

FTL: Faster Than Light Advanced Edition (iOS, Linux, Mac, PC)

Pinball Arcade (multi)

RGB Express (iOS)

Sid Meier’s Ace Patrol: Pacific Skies (iOS, PC)

Surgeon Simulator Touch (iOS)

World of Tanks Blitz (iOS)