UUSIMMAT

Eclipse: Rise of the Ancients –lisäosa (Lautapeli)

24.02.2016 18:56 | Jukka O. Kauppinen

Suomalaisen Lautapelit.fi:n Eclipse on eräs viimeisten vuosien riemastuttavimpia lautapeliuutuuksia. Jos peli pitäisi tiivistää lauseeseen, sanoisin sen olevan kuin legendaarisen Master of Orionin lautapeliversio.

Sopivasti wanhan koulukunnan PC-pelien hengessä Eclipse on nyt saanut tyyliltään aika perinteisen lisäosan, Rise of the Ancientsin. Reippaan kokoinen paketti sisältää jos jonkinlaista ja parantaa Eclipseä mukavasti.

Kukapa olisi uskonut, että eräs viimeisten vuosien parhaista ja kiinnostavimmista lautapeleistä tulee Suomesta? Lautapelit.fi on toki ollut jo pitkään tunnettu paitsi pelejä myyvänä, myös kehittävänä tahona, mutta ennen Eclipseä se todellinen maailmanluokan menestys puuttui. Eikä se ole mikään ihme, sillä menestyslautapelin tekeminen on aivan hillittömän vaikeaa.

Niinpä onkin noteeraamisen arvoinen juttu, että pieni suomalaisfirma pystyy paukauttamaan markkinoille pelin, joka pokkaa useita vuoden peli –palkintoja, myy niin hyvin, että useiden kuukausien ajan julkaisun jälkeen pelin kaikki julkaisuerät myytiin loppuun usein jo ennakkoon ja niin edelleen. Eclipse on menestys. Se on myös peli, joka kaivetaan usein hyllystä meidän pelipöydällemme, eikä suotta. Kuten jo ohimennen totesin, kyseessä on käytännössä legendaarisen Master of Orionin lautapeliversio.

EclipseRiseoftheAncients_testi_01

Pelaajat ovat siis galaktisten sivilisaatioiden johtajia ja heidän tehtävänään on luovia tiensä voittoon kehittelemällä uusia teknologioita ja sitten niitä hyödyntämällä laajentaa alueitaan sotien, diilien ja tutkimusmatkailun kautta.

Vaikka samalla idealla ratsastavia pelejä on nähty markkinoilla useita, Eclipse on mielestäni genren parhaita. Se vangitsee erinomaisesti esikuvana toimivien pelien tunnelman ja mekanismit, lisäillen joukkoon omiaan. Mutta ennen kuin tämä lisäosan arvostelu menee pelkäksi peruspelin hehkuttamiseksi, ehkä vain linkkaamme tässä kohdin moisesta kiinnostuneet sen alkuperäisen arvostelun suuntaan ja siirrymme itse asiaan.

Tee-se-itse-lisäosa

Eclipsen ensimmäinen suuri lisäosa, Rise of the Ancients, on tyyliltään samaa koulukuntaa kuin esimerkiksi Arkham Horrorin lisäosat. Se siis sisältää useita erilaisia moduuleita, joista pelaajat voivat valita haluamansa mukaan peliinsä. Modulaaristen osien ohella mukana tulee myös sen verran nippeleitä ja nappuloita, että Eclipseä pystyy nyt pelaamaan yhdeksän pelaajan porukoissa. Itse en ehkä ihan näin eeppisiä sessioita suosittelisi, mutta vaihtoehto on olemassa.

Tavoitteena on aika selkeästi ollut tarjota uusia mausteita pelaajille, jotka ovat jo tahkonneet Eclipsen puhki ja täten tietävät tavallaan ne ”oikeat” strategiat voittoon. Eclipsehän toki tukee useita erilaisia pelityylejä, mutta käytännössä esimerkiksi ensimmäisenä Plasma Missilet tutkinut sivilisaatio on perinteisesti ollut vaikea pysäyttää. Niinpä on oikein kiva, että tuttua kaavaa hämmennetään.

Kuva: Boardgamegeek.com

Kuva: Boardgamegeek.com

Kaavaa hämmennetään uusilla teknologioilla, roduilla ja muilla herkuilla, jotka tuntuivat usein aluksi aika voimakkailta, mutta osittain kyse oli ehkä siitä, että peliporukka oli tottunut tiettyihin juttuihin ja täten oppinut metapelaamaan Eclipse-pelin tasapainon ympärillä. Kun uudet teknologiat, aseet ja rodut ravistelevat tätä tasapainoa, kestää hetken aikaa tottua uutuuksiin. Ja tietenkin, koska Rise of the Ancients on modulaarinen, eikä mikään taivaallinen Jahven totuus, jos peliporukka tulee siihen johtopäätökseen, että jokin teknologia todella on liian tehokas, ne voi ottaa paketista pois. Ongelma ratkaistu!

Itse pidimme erityisesti uusista huomattavasti entistä tylymmistä Ancienteista, eli universumia tutkittaessa vastaan tulevista vihollisista. Aiemmin ne olivat ensimmäisten vuorojen jälkeen lähinnä muodollisuus, eikä tule mieleen montakaan sellaista peliä, jossa esimerkiksi se galaksin keskustaa vartioiva ”loppupomo” olisi ollut kuin pieni töyssy ensiksi keskustaan ehtineen pelaajan edessä. No, eipä ole enää. Nyt kyyti on kylmää, ainakin toistaiseksi.

Samaan aikaan mukaan on heitetty myös peliä ravistelevia uusia mekaniikkoja, kuten vaikka warppiportaalit, jotka mahdollistavat liikkumisen huomattavasti vapaammin kuin ennen. Erinomaisen hyvä juttu, sillä perus-Eclipsessä oli hyvin helppoa linnoittaa itsensä galaksin nurkkaan ja kämppiä siellä turvassa muilta pelaajilta. Eipä ole enää. Kun pelissä on mukana mahdollisuus liikkua madonreikien kautta miltei mihin tahansa, turvallisia paikkoja ei enää ole.

Kuva: Boardgamegeek.com

Kuva: Boardgamegeek.com

Mukana on myös säännöt pelaajien virallisille liittoumille, sekä varianttisääntöjä, joista eräässä esimerkiksi pelin kiertosuunta vaihtelee vähän väliä. Niitä emme kamalasti testailleet, mutta jälleen: lisää vaihtoehtoja, lisää epävarmuutta. Joku voi olla kanssani tästä eri mieltä, mutta itse pidän epävarmuutta tiettyyn pisteeseen saakka hyvänä asiana. Ei tarvitse toki mennä millekään kimblemäiselle ”pelkkä tuuri ratkaisee” –tasolle saakka, mutta en pidä siitä, jos lautapelit ovat yhtälöitä, joihin löytyy oikea ratkaisu. On kiva, kun peli vähän heittää välillä kapuloita rattaisiin ja pakottaa muuttamaan suunnitelmia.

Ja juuri tätä Rise of the Ancients tekee. Modulaarisuutensa ansiosta kaikkea ei ole pakko – eikä kannatakaan – ottaa kerralla mukaan. Itse huomasimme, että pari palaa kerrallaan riitti tekemään pelistä tuoreemman. Jotkin osat, kuten uudet rodut, päätyivät aktiiviseen kiertoon, toisia taas otetaan käyttöön silloin tällöin, vähän fiiliksistä riippuen.

EclipseRiseoftheAncients_testi_04

Kuten arvata saattaa, Rise of the Ancients ei ole mikään ”osta heti pelin kyljessä” –lisäri, sillä ilmankin pärjää pitkään. Mutta kun taktiikat tulevat selkäytimestä ja peli alkaa tuntua turhan tutulta, Rise of the Ancients tuo mukaan paljon uutta ja piristävää. Perus-Eclipsen tavoin laatikolla on painoa hirvittävästi ja se sisältää älyttömät määrät kamaa. Suosittelen lämpimästi kaikille enemmän Eclipseä pelaaville.

 

Eclipse: Rise of the Ancients

Suunnittelija: Touko Tahkokallio

Julkaisija: Lautapelit.fi

Pelaajia: 2-9

Peliaika: 120+ minuuttia

Pelin kotisivut: http://www.lautapelit.fi/Eclipse_Rise_of_the_Ancients_ENG

Miikka Lehtonen

 

 

EclipseRiseoftheAncients_testi_05

 

Lisää aiheesta

Monen muun suositun lautapelin tavoin myös Eclipsestä on väännetty iOS-versio, ja miksipä ei? Soveltuuhan Applen tabletti mainiosti lautapelien pelaamiseen varsinkin silloin kun paikalle ei saa kolmesta viiteen muuta huligaania pelailemaan sitä aitoa ja originaalia.

Käännöksestä vastaa Big Daddy’s Creations, joka on aiemminkin kunnostautunut iOS-lautapeliväännösten saralla. Esimerkiksi mainio Neuroshima Hex on heidän käsialaansa. Eikä Big Daddy ole nytkään pettänyt, sillä Eclipsen iOS-versio rokkaa tuelta.

Eclipse (iOS)

Eclipse on niin sanottu 4X-peli, eli sen kummemmin X-kirjainten merkitykseen pureutumatta strategiapeli, jossa johdetaan galaktista imperiumia. Alun yhden planeetan kotialue paisuu pullataikinan alla tiedemiesten kehittäessä uusia teknologioita, insinöörien rakennellessa avaruusaluksia ja sotilaiden kaatuessa kotiplaneettansa puolesta.

Mukaan on mahtunut niin perinteisiä lautapeli-ideoita kun hyvinkin omaperäisiä keksintöjä, joiden tuloksena syntyy niin mainio paketti, että Eclipsen arvostelun voisi oikeastaan jättää jo tähän: ostakaa, piru vie. Mutta jatketaan nyt silti vielä hieman.

Eclipse (Lautapeli)

 

Keskustelu

Tämä arvostelu on vähän myöhässä, etenkin kun Shadows of the Rift lisäri tuli vasta pari kuukautta sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kai.
RotA on omasta mielestäni lähes pakollinen hankinta, koska se tuo pelin kaipaamaa variaatiota. Peruspelin ongelma on juurikin se, että peli etenee aina samalla tavalla ja tietyillä strategioilla voittaa lähes varmasti.
SotR lisäriin en ole juurikaan ehtinyt perehtymään. Pari peliä beta komponenteillä ja yksi lopullisella tuotoksella takana, joten paha sanoa mitään lopullista, mutta uudet evoluutiorodut vaikuttavat todella vahvoilta.

Itsekin ihmettelin, että eikös tuo lisäri tullut jo kauan sitten?

Itse en ole vielä rotaa ehtinyt kokeilemaan, mutta peruspeli mielestäni ”ratkesi” melko nopeasti. Lisäksi peliin rakennettu kuminauhaefekti tuntui turhan voimakkaalta ja kesto liian lyhyeltä. Johtoasemaa ei varsinaisesti voi hyväksikäyttää johdon kasvattamiseen, vaan päinvastoin se voidaan monesti helposti kuroa umpeen jopa ilman muiden pelaajien koordinoimaa sabotaasia. Yhdessäkin pelissä lähes eliminoin naapurini niin, että hänellä oli sotimisen jälkeen jäljellä vain yksi köyhä aurinkokunta, jota en edes halunnut valloittaa. Kuitenkin hän sotimiseen käytetyistä resursseista ja täystuhosta huolimatta nousi pelin lopussa toiselle sijalle.

Jotkin loppupään taloutta tehostavista teknologioista myös tuntuivat hyödyttömiltä, sillä vuorot loppuvat kesken ennen kuin niistä saa riittävästi irti. Siinä vaiheessa kun niiden tutkiminen tuntui realistiselta sijoitukselta, kannatti jo panostaa täysillä sotateknologiaan ja sotimiseen viime hetken pistejahti mielessä.

Muropaketin uusimmat