Eliten julkaisusta 25 vuotta
Neljännesvuosisata sitten julkaistiin eräs kaikkien aikojen legendaarisimmista tietokonepeleistä, 3D-grafiikan uranuurtaja ja lähes kaikille 1980-luvun alustoille käännetty avaruusseikkailu Elite.
Sen myötä kotitietokoneiden omistajille tarjoutui mahdollisuus sukeltaa tuhansista aurinkokunnista koostuvaan vapaaseen pelimaailmaan, jossa piraatteja vastaan sodittiin lasertykein, kauppaa käytiin niin laillisilla kuin laittomillakin lasteilla. Maailmaan, jossa tutkaan ilmestyvä harmaa palkki saattoi merkitä pikaista kuolemaa vielä enimmäkseen harmittomalle pelaajalle.
Vallankumouksen aika
Kasibittisten ollessa voimissaan videopelit perustuivat yksinkertaiseen pelilogiikkaan – kaksiulotteiset spritekuviot ottivat toisistaan mittaa tai hyppivät tasolta toiselle yksinkertaisen musiikin säestämänä. Taivaalta lähestyvät avaruuden öttiäiset saivat tuta pelaajan hiukkastykit kuolintanssiaan esittäessään. Toiminta mahtui usein mainiosti yhdelle ruudulle.
Atari 2600:n ja muiden alkupään pelikonsolien aikakaudella ei ehkä ole yllätys, että Braben ja Bell eivät aluksi löytäneet vallankumoukselliselle pelilleen julkaisijaa.
Julkaisija kuitenkin löytyi lopulta. Niinpä Elite aloitti invaasionsa AcornSoftin myötävaikutuksella brittien olohuoneisiin syyskuussa 1984. Peli oli ohjelmoitu suomalaisittain melko tuntemattomalla BBC Microlla, joka oli tuohon aikaan erittäin suosittu laite Britanniassa.
Käännökset Commodore 64:lle, Sinclair ZX Spectrumille, MSX:lle ja lopulta myös Amigalle, Atari ST:lle sekä lukuisille muille alustoille valmistuivat vuosien varrella. Niiden myötä Elitestä kasvoi paitsi teknologinen taidonnäyte, myös rahasampo sekä tekijöilleen että peliä myöhemmin levittäneelle Firebirdille.
Elite näytti tietä myös pelien tuotteistamisessa. Tätä eeppistä kokemusta ei toimitettu missään vaatimattomassa boksissa, vaan tyylikkäästä laatikosta paljastui pelimodulin, -kasetin tai -lerpun lisäksi pelin maailmaa taustoittava novelli The Dark Wheel, paksu peliohje ja jopa pelistä löytyvien avaruusalusten tunnistamista helpottava juliste.
Kasetti asemaan, näppäimistökartta koneen päälle ja sitten odotettiin, että maailmankaikkeus latautuu.
Eliten BBC Micro -versio täytti laitteen koko 22 kilotavun muistin ja ovelien algoritmien avulla pelaajalle todellakin tarjottiin valtava maailmankaikkeus temmellyskentäksi. Intensiiviset taistelut piraattijoukkioita vastaan sotilaslaserien höyrytessä toivat aivan uudentyyppisen pelikokemuksen ja peli myös todisti, että kotitietokoneiden tehot riittävät kolmiulotteisen vektorigrafiikan tuottamiseen. Myöhemmissä pelin 16-bittisissä versioissa vektorialukset toteutettiin jo täytetyllä vektorigrafiikalla, tekstuurien siintäessä vielä hamassa tulevaisuudessa.
Pelin alussa komentaja Jamesonilla on vain pulssilaserilla varustettu Cobra Mk III -avaruusalus ja 100 krediittiä rahaa. Rauhallinen Laven aurinkokunta on aloituspiste varovaiselle kauppamatkustajalle, joka yrittää ostaa halvalla ja myydä kalliilla ja saada sen verran katetta, että aluksenkin saa tankattua ja parit ohjukset ostettua piraattien päänmenoksi. Pian aluksessa onkin jo sotilaslaserit niin nokalla kuin takaikkunassakin, telakointitietokone, galaksienvälisen hypyn mahdollistava hyperavaruusmoottori ja pelastuskapseli. Edes pakki ei puutu – Atarin ja Amigan versioissa nimittäin senkin sai ostettua peruutusrakettien muodossa.
Nykypelien fotorealistisen grafiikan äärellä voi miettiä, millaisen vaikutuksen karkea wireframegrafiikka tuotti pelaajan mielikuvitukselle. Alustaan ohjastava C-64-peluri saattoi jatkaa kuvittelua mielin määrin – tai itse asiassa hänen oli pakko, sillä pelissä näkyvät avaruusalukset olivat todellakin vain valkoisia viivoja mustalla taustalla. Kolmiuloitteisuus vaati syventymistä ja pelaaminen ajattelua.
Jatkoakin seurasi. Kuvassa Frontier: First Encounters.
Frontier: First Encounters.
Jos kaupankäynti sattui kyllästyttämään, pelaaja saattoi hankkia tuloja louhimalla asteroideja, metsästämällä piraatteja tai vaikka ryhtymällä itse avaruusrosvoksi. Silloin tällöin saatavat avaruuslaivaston erikoistehtävät värittävät pelaajan uraa matkalla arvostetuksi galaksin kauhuksi. Pelin nimi tulee nimittäin siitä, että lopullinen tavoite on saavuttaa arvonimi ”Elite”.
Mikään ei estä Eliten maailmaan uppoutumista vuonna 2009 – vanhat pelit toimivat emulaattoreilla ja jopa selaimessa. Yhä edelleen peli tarjoaa vähintäänkin oppitunnin siitä, miten pariinkymmeneen kilotavuun voi ohjelmoida universumin, joka tuntuu tarjoavan loppumattomia seikkailuja.
Näin legendaarisesta tapauksesta puhuttaessa erilaisia tarinoita ja näkökulmia löytyisi loputtomiin. Siksi rohkaisenkin jokaista vanhaa Cobra-pilottia verestämään vanhoja muistoja ja etsimään käsiinsä vaikkapa Commodore-emulaattorin tai ihan aidon kuuslankun ja kokeilemaan laserhippasilla oloa parin Kraitin kanssa.
Right on commander!
Mikko Tuomela
Linkkejä aiheeseen liittyen
- Frontier-pelistudion Elite-juhlasivusto
- BBC:n juttu 25-vuotisjuhlasta ja Brabenin haastattelu
- Ian Bellin Elite-sivusto, josta voi ladata Eliten eri koneille
- Wikipedian juttu Elitestä
- Pelaa Spectrumin Eliteä
Lataa tästä hulppeat Elite-taustakuvat:
Lisää aiheesta
Elite 4 yhä työn alla – sisältö aina vain salaisuus
Wiikon wanha: Planetary Raiders – se ensimmäinen Elite Online…
Lue myös
Call of Juarez: Bound in Bloodin luonnoksia ja pelitaidetta
Elämä on laiffii ja stylee – ainakin mainosten mukaan
