UUSIMMAT

Game On -näyttely

19.09.2003 00:00 Muropaketin toimitus

Tietokone-avusteisen pelaamisen historia alkaa, hieman laskutavasta riippuen, noin 40, 50 tai 55 vuotta sitten. Aika ei ole järin pitkä, mutta se ei ole estänyt pelejä käymästä lävitse monivaiheista ja lukuisten erilaisten muutosten värittämää taivalta. Nyt tätä kehityskulkua on mahdollista päästä tarkastelemaan lähemmin, sillä Helsingin Taidemuseo Tennispalatsissa on 20.9.-14.12.2003 avoinna pelien historiaa ja niiden ympärille syntynyttä kulttuuria kuvittava Game On -näyttely. Se on ensimmäisen kerran ollut esillä lontoolaisessa Barbican Art Galleryssä, jonka jälkeen esineistö on käynyt mm. Edinburgissa. Helsinkiä varten näyttelyä on vahvistettu suomalaista pelituotantoa ja erityisesti Max Paynea käsittelevällä osiolla.

Museoon pelaamaan

Game On rakennettu lähes täysin pelien ja pelikoneiden ympärille. Suurin osa näytteillä olevista esineistä koostuu konsoleista, tv-ruuduista ja erilaisista ohjaimista. Erittäin kattava kokoelma lähtee liikkeelle ensimmäistä Space Waria pyörittäneestä keskustietokoneesta ja sitä kymmenen vuotta myöhemmin seuranneesta Pongista, joka on edelleen yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä pelejä. Myöhemmiltä vuosilta museon käytäville ovat päätyneet mm. 70-luvun alun muotoiluihme Computer Space ja kaikkien aikojen merkittävimmiksi arvioitujen konsoleiden kokoelma. Playstation 2:n, Gamecuben ja Xboxin jälkeen kierros päättyy EyeToy’n kaltaisiin erikoisuuksiin, joiden avulla pyritään hahmottelemaan pelaamisen mahdollista tulevaisuutta.

Useimmista museoista poiketen Game On -salia ei ole täytetty ’Ei saa koskea’ -lapuilla, vaan kävijät pääsevät kokeilemaan suurinta osaa näytillä olevista peleistä. Kaiken kaikkiaan pelattavana yli 120 nimikettä vuosien varrelta, mukaan lukien Pong, Uridium +, Tetris, Frogger, Galaga, Hitchhiker’s Guide to the Galaxy, Elite, Populous, Sensible Soccer, The Secret of Monkey Island Zelda: Ocarina of Time, Tony Hawk’s Pro Skater 4 ja Soulcalibur 2. Valikoima on erinomainen läpileikkaus peliteollisuuden historiaan, vaikka PC-julkaisuita käsitelläänkin syystä tai toisesta vain muutaman pelin verran.

Yksi näyttelyn parhaista oivalluksista on ollut eri vuosikymmeniltä peräisin olevien, saman lajityypin edustajien sijoittaminen vierekkäin. Tämä antaa kävijöille erinomaisen tilaisuuden vertailla vanhoja klassikoita nykyjulkaisuihin sekä seurata uuden tekniikan ja ideoiden vaikutusta pelien kehitykseen. Varsinkin urheilu-, mätkintä- ja autoiluosastoilla muutokset ovat olleet mielenkiintoisia.

Syvemmälle syövereihin

Runsaasta pelitarjonnastaan huolimatta Game On ei kuitenkaan keskity pelkästään pelaamiseen, vaan se pyrkii luomaan katsauksen myös peliviihteen ympärille kehittyneeseen kulttuuriin. Tätä varten mukana on kahdeksan aihetta käsittelevää taideteosta sekä omat osastonsa pelien äänimaailmalle, japanilaisen ja länsimaisen tyylin vertailulle ja pelisuunnittelulle. Näistä viimeisin on yksi näyttelyn mielenkiintoisimmista ja antoisimmista osioista. Sen seiniltä löytyvät mm. Max Paynen vaatteet, uusimman Tomb Raiderin käsikirjoitus, kokoelma Final Fantasyn hahmopiirustuksia sekä pätkä Grand Theft Auto III:n lähdekoodia. Osasto on melko suppea, mutta kokonaisuutena se on hyvä läpileikkaus kaikista pelinkehitykseen liittyvistä työvaiheista.

Näyttelyn tekijät pyrkivät muutenkin tarjoamaan yleisölle tilaisuuden kurkistaa peliteollisuuden kulissien taakse. Tätä varten taidemuseon tiloihin on avattu uusi Studioksi nimetty tila, jossa järjestetään syksyn aikana useita erilaisia työpajoja. Lisäksi syksyn aikana pidetään kolme erityistä perhesunnuntaita (21.9., 19.10. ja 23.11.), pelien tulevaisuuteen keskittynyt teemapäivä (28.9.) sekä Pelihemmetiksi ristitty tapahtuma (1.11), jonka vetonauloihin kuuluvat mm. suuri Pong-turnaus ja Remedy Entertainmentin Saku Lehtisen pitämä ”Näin tehtiin Max Payne” -esitelmä.

Näyttely sopii erinomaisesti nostalgisten väristysten luomiseen sekä laitteiden ja pelityyppien kehityksen seuraamiseen. Kovin suuria oivalluksia se ei kuitenkaan tarjoa pelkästään näytillä olevia laitteita sormeilemalla. Syvällisempää näkemystä pelikulttuuriin kaipaavien kannattaakin tutustua näyttelyn erinomaiseen oheiskirjaan, joka sisältää kiinnostavan kokoelman akateemisten pelitutkijoiden kirjoittamia artikkeleita. Niissä käsitellään lyhyesti mm. virtuaalista väkivaltaa, eurooppalaista pelikulttuuria, hahmojen suunnittelua ja tarinankerrontaa. Kirja paikkaakin esimerkillisesti hieman pinnallisen näyttelyaineiston silmiinpistävimmät puutteet.

Näyttelynä Game On on ehdottomasti kokemisen arvoinen tapaus kaikille pelaamisesta ja pelikulttuurista kiinnostuneille. Se tarjoaa vierailijoille kattavan katsauksen aiheeseen ja pyrkii muistuttamaan, että peliteollisuudesta on muodostunut erittäin vakavasti otettava viihdemuoto eikä kyseesä ole pelkkä lapsille suunnattu harrastus. Museokäyntiin kannattaa varata aikaa useampi tunti, sillä tarjolla olevien pelien ja oivallusten läpikäyminen ei onnistu aivan hetkessä.

Game On -näyttely Taidemuseo Tennispalatsissa 20.9.-14.12.2003
Avoinna: Ti-su 11-20.30, ma suljettu
Liput: 6/5 €, 7-17v. 3 €. Sarjalippu (5 kpl) 20 €, kimppalippu (2 aikuista + 2-4 lasta) 15 €.

Hyödyllisiä linkkejä:

-Game On -nettisivut

-Taidemuseo Tennispalatsin -nettisivut

-Näyttelyyn liittyvät tapahtumat

-Game On -työpajat

-Mikko Karvonen