Haastattelu Call of Duty: Modern Warfare 2 -tähdet Glenn Morshower ja Elliot Knight tekisivät pelistä elokuvan vaikka heti
”Call of Dutya ei olisi olemassa ilman Pac-Mania. Eikä Pac-Mania olisi olemassa ilman Pongia. Joku joskus sai idean kahdesta melasta. Sitten he vain jatkoivat rakentamista ja rakentamista, kunnes ennen pitkään päädyimme tähän pisteeseen”, toteaa Muropaketin haastattelussa Call of Duty -tähti Glenn Morshower.
Muropaketti vieraili taannoin Amsterdamissa tutustumassa Call of Duty: Modern Warfare 2:een hieman ennen pelin julkaisua ja haastatteli sen näyttelijöitä. Vastapäiselle penkille istuutuivat lopulta pelissä kenraali Shepherdiä esittävä Glenn Morshower ja Kyle ”Gaz” Garrickia esittävä Elliot Knight.
Kaksikko tunnetaan pelin lisäksi myös lukuisista elokuvista ja sarjoista, ja varsinkin lähes viisi vuosikymmentä näyttelijänä toiminut Morshower on varmasti monille tuttu kasvo lukuisista sotilasrooleistaan lähes joka toisessa sotaelokuvassa.
Muropaketti tiedustelikin kaksikolta muun muassa, miten näyttely poikkeaa peleissä ja elokuvissa tai miten peleihin suhtaudutaan elokuva- ja televisioalalla. Vaan sitä ennen kysymyspatteristo avattiin aavistuksen yllättävimmissä merkeissä:
Mikä on sellainen kysymys, johon olet aina halunnut vastata, mutta jota kukaan ei ole osannut kysyä?
Glenn Morshower: ”Minun vastaukseni ei liity mitenkään videopeleihin.”
Ei se mitään.
”Mitä minä uskon, että tämä kaikki tarkoittaa. Olen tosissani. Toivoisin, että useampi ihminen kysyisi tuollaisia kysymyksiä. Koska uskon, että elämä on yksi iso unelma, ja mitä lähemmäksi pääset loppua, sitä unenomaiselta se tuntuu. Koska tajuat, että kuolema tarkoittaa unelmasta heräämistä. Unelmissa voit tehdä mitä vain. Joten jos näet elämäsi unelmana, voit tehdä silloin mitä tahansa. Sinulla on aina vaihtoehtoja.
Minun unelmassani on useita pienempiä unelmia. Tämä on yksi unelma. Olen tehnyt elokuvia 48 vuotta, enkä ole koskaan lakannut hämmästelemästä, millainen ja miten voimakas televisio on. Ihmiset, jotka ovat nähneet minut jossakin, tervehtivät minua. Kuvasin Bulgariassa kerran elokuvan ja kohtasin lentokentällä miehen, joka painoi ainakin yli 200 kiloa, eikä puhunut sanaakaan englantia. Ja heti kun hän näki minut, hän huusi: ’Aaron!’ Koska näyttelin 24-sarjassa Aaron Pierceä. Hän tuli luokseni ja halasi minua. Ajattelin, että tämä on elämää. Ja elokuvat ja sarjat antavat meille mahdollisuuden koskettaa toisten ihmisten mieliä ja sydämiä ympäri maailmaa. Ihmisiä, joita emme koskaan tapaa. Ja silti pystymme vaikuttamaan heidän sydämiin.
Se on minulle elämän tarkoitus. Voida tehdä vaikutuksen toisten ihmisten sydämiin, tehdä heidän matkastaan hieman selkeämmän ja helpomman. Minä uskon tähän täysin. Ja mahdollisuus päästä matkaamaan ympäri maailmaa on ollut siunaus.”
Glenn Morshower 24-sarjassa
Yritäpä pistää paremmaksi, Elliot!
Elliot Knight: ”Tiedän! Taidan jättää tämän kysymyksen väliin!” *naurua* Mutta se on totta, mitä pääsemme tekemään. Olen aina pitänyt näyttelemisessä tarinankerronnasta. Mielestäni se on näyttelemisen olemus. Se on vanhin tapa kommunikoida. Se on empatiaa ja ymmärtämistä. Se on kokonaan oma kielensä. Ja kun koet tuollaisia kokemuksia, näet millaisia vaikutuksia roolisuorituksillasi on ollut ja pääset juttelemaan ihmisten kanssa, se on todella siistiä.
Esimerkiksi Call of Duty: Modern Warfare 2:ssa, siinä on moninpeli ja muuta, mutta kampanja on jokaisen osan sydän. Se luo energian, minkä vuoksi ihmiset ovat kiinnostuneet Shepherdistä, Task Forcesta ja mitä pelissä lopulta tapahtuu. Ja meidän roolimme tässä tarinankerronnassa on todella siistiä, koska me olemme pelanneet yhdessä viimeiset 1,5 vuotta. Ihmiset välittävät siitä.”
Glenn: ”Mainitsit juuri Covidin, ja showbisnes on ollut yksi niitä aloja, jotka ovat olleet vahvoja läpi pandemian. Koska ihmiset tarvitsevat viihdettä. He kaipaavat eskapismia. Ihmisen täytyy päästää toisinaan irti ja ottaa rennosti. Se että olemme pystyneet luomaan maailman, johon he voivat uppoutua on kaunista.
Todella hyvä kysymys, muuten!”
No sinä sen keksit, joten…
*naurua*
”Mutta tarkoitin sitä, että kysyy kysymystä, mistä haluaisi kysyä, on loistava kysymys. Se antaa henkilölle mahdollisuuden puhua totta ja olla vain pelleilemättä.”
Call of Duty: Modern Warfare 2
Koetteko näyttelemisessä olevan eroja elokuvien ja pelien välillä? Ja Glenn olet ollut peleissä jo miltei 20 vuoden ajan, joten oletko lähestynyt niitä eri tavalla vuosien varrella?
Glenn: ”Olen tosiaan tehnyt tätä todella pitkän aikaa. Mielestäni suurin ero, mikä on samalla myös haastavinta ja palkitsevinta, on se, että työskentelet mielikuvituksesi kanssa. Liikkuvat osat eivät ole paikalla, vaan ne ovat mielessäsi, aivan kuten totuus. Ja vaikka teknologia on kehittynyt, asenne on säilynyt samana. Näyttelijänä sinulla on edelleen sama tila hoidettavana. Kehittäjät tekevät koko ajan kaikkea ympärillä olevaa paremmaksi, hienommaksi ja eheämmäksi. Mutta totuus on totuus, eikä sitä tarvitse koskaan parantaa. Eräs psykologi sanoi kerran, ettei totuudesta ole useita versioita. Joten jos teet roolisuorituksesi totuuden pohjalta, se säilyy muuttumattomana ja teknologia sen ympärillä paranee. Tosin voin sanoa yhden asian: minä olen näytellyt urani aikana useampaakin kenraalia, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun näyttelen sellaista trikoissa.”
Glenn et pelaa pelejä hirveästi, mutta Elliot pelaat. Miltä tuntuu kävellä nyt valtavien mainosjulisteiden ohi ja nähdä kuvanne esimerkiksi New Yorkin vilkkailla kaduilla?
Elliot: ”Se on outoa. Minulla on ystäviä, jotka pelaavat eivätkä he voi uskoa, että olen osa jotain näin suurta. He käyttävät minun skiniä pelatessaan. Tai he sanovat minulle jonkin repliikeistäni. On aina siistiä nähdä läheisistä, millaista iloa pelit tuottavat heille. Olen pelannut koko elämäni pelejä, mutta en koskaan uskonut olevan osa niitä. En edes tajunnut olevani osa pelejä ennen kuin tajusin kysyä oikean kysymyksen, eli mistä oikein on kysymys.
Jopa nyt palatessani toiseen osaan ja kuka tietää, mitä tulevaisuus pitää sisällään. Se on ollut kokemus, jota en olisi voinut koskaan aavistaa tai tietää, millaiseksi se muodostuisi. Erityisesti arvostan päästessäni työskentelemään näiden ihmisten kanssa, ja etenkin Call of Duty: Modern Warfaren ohjanneen Taylor Kurosakin kanssa. He ovat loistavia tyyppejä, jotka rakastavat tekemäänsä ja ihmisiä, joiden kanssa he tekevät peliä. Kun tuota tunnetta ei ole, sen huomaa välittömästi. Ympäristö on silloin täysin erilainen. Näiden henkilöiden kanssa tunnet sen sijaan kuin tulisit kotiin joka kerta, etenkin kun tämä on kohdallani jo toinen kerta näiden hahmojen parissa.”
Call of Duty: Modern Warfare 2
Glenn: ”Muistan saaneeni känsän, enkä edes vitsaile. Sain känsän sormeeni pelattuani Pac-Mania. Olin todella innostunut pelaaja ja elin käytännössä Pac-Manin äärellä. Pelasin sitä niin paljon, että kuuden kuukauden jälkeen huomasin loukkaantuneeni. Minulla oli Pac-Man-känsä! Se kertoi minulle, että kenties nautin hieman liikaa pelistä. Mutta se oli tuolloin yleistä. Saatoit nähdä känsiä toisilla ja tiesin, että hekin pelasivat Pac-Mania. Enkä edes vitsaile.
Aloin ajatella, miltä olisi tuntunut kun tuolloin parikymppisenä selvännäkijä olisi tullut luokseni ja sanonut, että tulevaisuudessa olet yksi noista otuksista, joka ahmii noita pisteitä. Pelaamisen sijaan olet mukana pelissä. Ja niin siinä sitten kävi.”
Elliot: ”Todella mielenkiintoinen tapa kuvata asiaa, mutta olet täysin oikeassa.”
Glenn: ”Ajat ovat tietenkin muuttuneet melkoisesti niistä ajoista, mutta olet yksi niistä hahmoista. Todellisuus on se, ettei Call of Dutya olisi olemassa ilman Pac-Mania. Eikä Pac-Mania olisi olemassa ilman Pongia. Joku joskus sai idean kahdesta melasta. Sitten he vain jatkoivat rakentamista ja rakentamista, kunnes ennen pitkään päädyimme tähän pisteeseen.”
Elliot: ”Se on Call of Duty: Modern Warfare 2:ssa niin hienoa, ja kaikkien studioiden peleissä, että kehittäjät työntävät rajaa ja teknologiaa koko ajan eteenpäin. Ja se, mitä luodaan tämän jälkeen räjäyttää taas meidän tajuntamme. Ja se kaikki juontaa niistä loputtomista tunneista, joita sitä hetkeä ennen on tehty. Se on hullua, ja pelit vaativat niin paljon työtä. Mutta on hienoa olla osa jotain, joka koko ajan yrittää viedä kaikkia osa-alueita alati paremmaksi.”
Miltä tuntuu nähdä itsensä tietokonehahmona – tuntuuko se erilaiselta kuin elokuvissa, vai onko siinä edes eroa?
Elliot: ”Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Näiden pelien takana ollut teknologia on kehittynyt valtavasti sitten edellisen osan. Minun hahmoni on muuttunut dramaattisesti sitten vuoden 2019, ja olin jo tuolloin lyöty ällikällä! Nykyinen versio muistuttaa jo minua. On jopa hieman huolestuttavaa, kuinka paljon on muuttunut näin lyhyessä ajassa. Mitä voimme odottaa seuraavilta vuosilta?
Mutta mielestäni yksi uniikki asia peleissä näyttelemisessä on se, ettet voi luoda fyysistä olemusta kehollasi. Et voi paeta kameroita, vaan kaikki nykimiset tallentuvat kameralle. Näyttelijänä sinun täytyy olla tietoinen kehosi jokaisesta liikkeestä. Ei ole olemassa kuolleita kulmia.”
Glenn: ”Mielestäni ne ovat enemmänkin samankaltaisia kuin erilaisia. Minä tykkään nähdä itseni lihaksikkaana. Ihan oikeasti. Näyttäisin tuolta, jos kävisin salilla. Mutta käyn ainoastaan salilla, kun minut on animoitu. Vaan kun puhumme miljoonia dollareita maksavasta tietokonegrafiikasta, niin kenties, ihan vain kenties, he olisivat voineet animoida minulle myös hiukset. Mutta se on suorastaan ällistyttävää, kuinka aidolta hahmot näyttävät.
Yksi suurimmista haasteista itselleni oli aikanaan mo cap -kypärässä oleva kamera. Kypärien reunassa on kamera, joka kuvaa jokaista liikettäsi. Ja ensimmäinen sana, joka kyseisestä kamerasta tulee mieleen on ärsyttävä. Ainakin aluksi. Se on nokassasi pidit siitä tai et, mutta lopulta opit unohtamaan sen ja keskittymään vastanäyttelijöidesi silmiin. Mutta jos samanlaista ratkaisua käytettäisiin elokuvien kuvauksissa, joku näyttelijä menettäisi aivan varmasti järkensä. Se ei ole normaalia.”
Call of Duty: Modern Warfare 2
Te olette molemmat olleet tekemisissä myös elokuvien ja sarjojen parissa, joten oletteko kokeneet, että videopelejä katsottaisiin hieman eri tavalla noilla aloilla?
Glenn: ”Uskon, että se kuilu, joka noiden maailmojen välillä on saattanut joskus olla, kapenee nopeasti. Ei tästä ole kauaa, kun elokuvien ja television välillä oli todella valtava kuilu. Sinua ei kutsuttu näyttelijäksi, vaan olit televisionäyttelijä. Televisionäyttelijät olivat eräänlaisia lapsukaisia. Tuota kuilua ei enää ole. Call of Dutyn kaltainen arvostettu brändi mielestäni loiventaa tuota kuilua. Olen henkilökohtaisesti ylpeä voidakseni olla mukana siinä, sillä se on hemmetin menestynyt brändi.”
Elliot: ”Tuo on totta. Jopa ihmiset, jotka eivät pelaa, tuntevat Call of Dutyn. Se kertoo jo todella paljon. Mielestäni ero pienenee koko ajan, mutta monet eivät tiedä, mitä kaikkea pelinkehitykseen lukeutuu. En itsekään tiedä puoliakaan asioista, vaikka olen mukana pelissä! Työskentelen paljon BAFTA:n kanssa lisätäkseni ihmisten tietoisuutta peleistä, sillä oli kyse indie- tai AAA-peleistä, ne ovat kaikkialla. Peliala on valtava, paljon isompi kuin elokuva- ja televisioala yhteensä. Mutta silti sitä ei noteerata kaikkialla, mikä on kiehtovaa.
Koen tuon kehityksen olevan kuitenkin luonnollista, ja peleillä on tietty maine tiettyjen ihmisten, tai kenties sukupolvien, kohdalla, eivätkä he koe niitä lähestyttävinä. Jos he ovat esimerkiksi Pac-Man-sukupolvea, he eivät välttämättä ymmärrä nykypäivän pelejä. Ja vaikka tämä on verrattain monimutkainen peli, se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi lähestyttävä tai viihdyttävä. Haluaisin nähdä ihmisten olevan rohkeampia ja kokeilevan tämän sukupolven pelejä, koska ne on tarkoitettu kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta.”
Glenn: ”Uskon, että osa suurimmista elokuvatähdistä ja jopa Oscar-voittajat, jotka eivät ole koskaan näytelleet pelissä, jos he saapuisivat mukaan näin monimutkaiseen peliin kuin Call of Duty heillä olisi vain yksi reaktio: vau! Enkä tarkoita vain lopullisen tuotteen näkemistä. Tarkoitan, sitä kaikkea, mitä pelinkehitykseen vaaditaan ja miten tekijät kunnioittavat teostaan. Mainitsit pelien hauskuuden ja kyllä, se on hauskaa, mutta mielestäni monet ulkopuoliset saattavat aliarvioida sen takia pelit. Pelit vaativat lisäksi äärettömän määrän valmistautumista, keskittymistä ja kovaa työtä. Ja jos leffatähdet näkisivät sen, he vain hiipisivät vaivihkaa takaisin elokuvalavasteiden luokse. Uskon, että asian ymmärtää vasta kun sen näkee oikeasti läheltä.”
Call of Duty: Modern Warfare 2
Olisitteko valmis tekemään Call of Duty -elokuvan tai -sarjan?
Elliot: ”Käännän kysymyksen näin: jos minulta kysyttäisiin, teenkö uuden Modern Warfare -pelin, sanoisin kyllä. Kokemukseni näiden kahden pelin parissa ovat olleet erinomaiset. Olen alkanut ymmärtää ja arvostaa tätä maailmaa enemmän nyt kun minulla on siitä kokemusta. Joten mahdollisuus työskennellä tämän tiimin kanssa uusiksi on minulle kyllä, oli se sitten missä muodossa tahansa.”
Glenn: ”Minun vastaukseni on, että voisin aloittaa työt aikaisintaan välittömästi.”
*naurua*
Muropaketin arvion Call of Dury: Modern Warfare 2:sta voi lukea täältä:
Arvostelu | Call of Duty: Modern Warfare 2:n pihvi on erinomainen moninpeli
