Haastattelu: Suomen ensimmäisen eSports-kirjan tekijä löytää pelialalta vielä paljon parannettavaa

Ensimmäinen suomalainen kirja e-urheilusta ilmestyy tällä viikolla. Kirjoittaja Otto Rönkä on iloinen kotimaisesta eSports-menestyksestä, mutta löytää kentältä vielä paljon parannettavaa.

Kotimaisten e-urheilijoiden menestyksestä on viime aikoina uutisoitu tiuhaan, erityisesti suomalaispelaajien edustaman OG-tiimin voitettua Dota 2 -pelin rahakkaan maailmanmestaruuden. Aihe on siis pinnalla, ja nyt eSportsista on kirjoitettu myös Suomen ensimmäinen kirja.

Tällä viikolla ilmestyvä E-urheilun käsikirja syntyi, kun kirjakustantaja Otava etsi sopivaa henkilöä tekemään aiheesta teoksen. Pestin sai Ylen e-urheilutoimittaja Otto Rönkä. Hänen mukaansa juuri e-urheilun nousu ja suomalaisten menestyksen motivoivat kirjoittamaan teoksen.

– Ihmisiä kiinnostaa tämä ”uusi” ilmiö, mutta se vaatii myös selittämistä, Rönkä toteaa.

E-urheilun käsikirja on eSports-skenen perusteos, joka on Röngän mukaan tarkoitettu kaikenikäisille. Kirja ei myöskään vaadi taustatietoja alasta, pelaajista tai peleistä. Rönkä toivoo, että käsikirja toimisi myös pohjana tulevalle e-urheilua ja pelejä käsittelevälle kirjallisuudelle.

– Nuoret voivat oppia, kuinka tullaan pro-pelaajaksi tai minkälainen on e-urheilun historia. Mummut ja papat pääsevät taas kirjan kautta kiinni siihen, mitä e-urheilu edes tarkoittaa – ja mitä ”se meidän pikku-Petteri sieltä tvitsistä oikein katselee”.

E-urheilu on aiheena valtava, eikä yksittäisen kirjan kansien väliin voi sisällyttää läheskään kaikkea.

– Vähän niin kuin kirjoittaisi kirjan ”urheilusta”. Piti nipistää sieltä täältä ja keskittyä olennaiseen. Yleistajuistaminen ei ole helppoa, kun pitää ottaa huomioon se, että kirjan tulee aueta miellyttävästi niin kokeneelle kuin aloittelevallekin lukijalle.

Koska edes e-urheilun parissa työskentelevä toimittaja ei voi tietää kaikkea ja hallita kaikkien pelien yksityiskohtia, haastatteli Rönkä E-urheilun käsikirjaa varten useita alan ammattilaisia. Kirjassa ääneen pääsevät muun muassa Suomen johtava StarCraft II -pelaaja Joona ”Serral” Sotala, sekä Overwatch-ammattilainen Joonas ”Zappis” Alakurtti.

E-urheilulle enemmän tukea ja hyväksyntää

Otto Rönkä on tietysti iloinen suomalaispelaajien menestyksistä, ja pitää eSportsin nousua otsikoihin hyvänä asiana. Erityisesti ENCE-joukkuetta Rönkä pitää suunnannäyttäjänä Suomessa, ja positiivista on hänen mukaansa myös perinteisten urheiluseurojen mukaantulo toimintaan.

Ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että e-urheilun tulevaisuus Suomessa olisi nyt väistämättä pelkkää ruusuilla tanssimista.

– Järjestöjen taholla pitäisi nyt havahtua, että pysytään mukana aallonharjalla. Monet yksittäiset suomalaiset pelaajat pärjäävät maailmalla sen takia, että oman elämän turvaverkko on mahdollistanut harjoittelun. Ei siksi, että yhteiskunta tai jokin liitto sen enempää tukisi toimintaa.

Rönkä pitää ”varoittavana signaalina” sitä, että Suomen suurimmat e-urheilujoukkuueet, ENCE, HAVU ja Helsinki Reds erosivat Suomen elektronisen urheilun liitosta (SEUL) ja perustivat oma liittonsa.

– Tulevaisuus toki vasta näyttää, miten e-urheilun järjestökenttä Suomessa onnistuu puhaltamaan yhteen hiileen. Mutta lähtökohtaisesti näen, että yksi vahva toimija olisi parempi kuin pari ”kilpailevaa” pikkuliittoa. E-urheilijat tarvitsevat tulevaisuudessa saman hyväksynnän ja samanlaiset tukimahdollisuudet kuin perinteisten urheilulajien huiput. Se vaatii lobbaamista ja yhdessä tekemistä.

Kotimaisen e-urheilun ongelmana on Röngän mukaan lisäksi se, että Suomi on lopultakin pieni maa.

– Paikallinen e-urheilutoiminta tulee ikuisesti olemaan marginaalitoimintaa verrattuna kansainväliseen e-urheiluun. Se on haaste, kun pitäisi löytää taloudellista pohjaa ja sponsoreita kotimaiselle toiminnalle. Pitää löytää se tapa, jolla yhteistyökumppaneita saa mukaan, siitä huolimatta, että järjestettävä turnaus ei olisikaan mikään major tai tuettava tiimi koko maailman huipulla.

Parempi organisaatio ja naiset mukaan pelaamaan

E-urheilulla riittää haasteita myös kansainvälisesti. Rönkä toteaakin, että koko eSports kaipaisi yhtenäistämistä eri järjestäjien ja pelien kesken, esimerkiksi yhteisiä tasoja, turnaus- ja liigajärjestelmiä.

–  Overwatch League, eli OWL, on mainio esimerkki, millainen tulevaisuuden peliliiga voisi olla. Toisaalta siinä taas on ongelmallista se, että suurta peliliigaa hallinnoi ja pyörittää itse pelin tehnyt firma, tässä tapauksessa Blizzard.

– Lisäksi kansainvälinen e-urheiluliitto IESF on suhteellisen heikko toimija kansainvälisellä tasolla. Se tulee taatusti tuottamaan ongelmia, kun esimerkiksi keskustelut e-urheilun mukaanottamisesta olympialaisiin tulevat ajankohtaisemmiksi.

Yksi paljon eSportsissa puhututtanut asia on myös alan miesvaltaisuus. E-urheilun ammattilaisten joukossa on yhä erittäin vähän naispelaajia, mutta Rönkä uskoo asian muuttuvan tulevaisuudessa.

–  Tutkimukset osoittavat, että tytöt pelaavat nykyään lähes yhtä paljon kuin pojat. On murrettava sekä peliyhteisöjen miesvalta ja toksinen maskuliinisuus että yhteiskunnan kriittinen suhtautuminen. Se tapahtuu näyttämällä esimerkkiä.

Osasyynä voivat olla myös pelattavat pelit: eSportsin suurimmat lajit ovat räiskintä ja strategiapelejä, joiden pelaajakunnat ovat tunnetusti miesvoittoisia.

–  Pelintekijät ovat tosin jo tajunneet, millaisella designilla ja markkinoinnilla tavoitetaan sekä pojat että tytöt – ja mikäpä pelitalo nyt ei haluaisi myydä tuplasti enemmän pelejä.

Rönkä toivoo myös sukupuolijakauman suhteen enemmän aktiivisuutta alan liitoilta ja organisaatiolta.

–  Aloittelijaystävällisiä pelikursseja ja -ryhmiä järjestämällä tyttöjäkin saataisiin innostumaan mukaan. Tämä normalisoisi myös tyttöjen kilpapelaamisen ja tekisi siitä yhtä hyväksyttävää kuin poikien pelailun. Suomalaisten e-urheilijoiden viimeaikainen menestys maailmalla on hyväksi kehitykselle ja osoittaa, ettei pelaaminen ole vain ”hukkaan heitettyä aikaa”. Kliseinen lausahdus, mutta nuorissa on tulevaisuus! Tämän päivän aloittelijatytöt voivat hyvin olla huomisen e-urheilijoita.