Illusion – pelimusiikin profiilinkohotusta (päivä 1)

Perusta, jos jokin, on kohdillaan pohjoiskarjalaisella peliteollisuudella. Suomen ehkä jopa kattavimman pelialan koulutusvalikoiman lisäksi aloittelevien yritysten toimintaympäristö on enemmän kuin toimiva. Se suuri hitti ja laajempi tunnettuus puuttuu vielä, mutta molempien eteen tehdään jatkuvasti töitä hartiavoimin.

Jos näkyvyyden hankkimisesta puhutaan, Illusion on maakunnan pelialan näkökulmasta vuoden päätapahtuma. Viime vuonna tapahtuma nähtiin ensimmäistä kertaa nykyisenkaltaisessa muodossaan. Nimi oli vielä kotoperäisesti Illuusio, mutta kattaus oli jo tuolloin valtakunnallista kärkiluokkaa.

Vuonna 2013 nimi on muuttunut lontoonkieliseen muotoon. Uusi nimi ilmentää tapahtumanjärjestäjien kunnianhimoa. Pohjoiskarjalaiselle peliteollisuudelle haetaan näkyvyyttä, ei vain kansallisella, vaan myös kansainvälisellä tasolla. Tämän voi tulkita myös tapahtuman vieraslistasta, jonne on päässyt tänä vuonna kansainvälisiäkin huippunimiä.

Musiikin ja pelialan kohtaaminen

Joensuulaiset musiikkipiirit tiedetään ympäri Suomea. Paitsi että alueella on syntynyt kokoonsa ja sijaintiinsa nähden hämmästyttävän paljon tunnettuja, jopa legendaarisia bändejä, voidaan myös Ilosaarirock laskea yhdeksi maamme tunnetuimmista festivaaleista.

Vaikka kyse onkin hieman eri alasta, liittyvät musiikki ja pelit kiinteästi yhteen. Illusion-seminaari painottuukin selvästi musiikkiin ja pelien äänimaailmoihin. Tämä näkyy paitsi seminaariohjelmassa, myös tapahtumapaikan ja -ajan valinnassa.

Illusion järjestetään Joensuun tiedepuistolla, vain muutaman sadan metrin päässä Ilosaarirockin festivaalialueelta. Ajankohtakin on valikoitu tarkkaan. Kun kaksipäiväinen seminaari saadaan perjantaina päätökseen, vieraat voivat jatkaa suoraan Ilosaarirockin pariin. Festivaali on lyömätön markkinointivaltti myös pelialaseminaarille, siitä huolimatta, että Motörhead joutuikin perumaan.

Seminaariyleisön ruokahuollosta vastaa Big D’s BBQ, joka on kerännyt kesän aikana hurjasti mainetta erinomaisten hampurilaisten paistajana. Myös seminaaritarjoilu sujuu samanlaisella reippaalla ja tehokkaalla otteella. Kyllä muuten maistuu. Joensuussa vierailevien kannattaa ilman muuta poiketa torilla. Kojun tunnistaa sinisestä väristä, puugrillistä ja reteästä Yhdysvaltain lipusta.

Ruoalla ja juomalla hyvään vauhtiin potkaistua satapäistä seminaariyleisöä hemmotellaan virallisen ohjelman puolesta heti alkuun herkkupalalla. Hampurilainen Threaks on nouseva indietekijä, jonka innovatiivinen Beatbuddy-peli julkaistaan virallisesti aivan pian. Peli on ehtinyt kuitenkin keräämään jo esiversioillaan huiman nipun tunnustuksia ja palkintoja.

Beatbuddy on kaksiulotteinen toimintaseikkailu, joka rakentaa perustuksensa musiikin ja erityisesti rytmien päälle. Pelimaailma sykkii musiikin tahtiin tavalla, jota ei olla ennen nähty. Taustalla löytyvä teknologia on vielä kiinnostavampaa. Threaks ei ole tyytynyt kompromisseihin, vaan on lähtenyt kehittämään kokonaisvaltaista teknologiaratkaisua, jonka avulla musiikki ja pelaaminen voivat yhdistyä dynaamisesti, jopa livetilanteessa.

Firman perustajajäsen Wolf Lang kertoo, ettei tie ole kuitenkaan ollut helppo. Ennen rahoituksen saamista Beatbuddya on kehitetty muun muassa Langin olohuoneessa, ainakin siihen saakka, kunnes Langin tyttöystävä näytti nörttiporukalle ovea. Nykyisellään Threaks työllistää jo seitsemän henkilöä ja firmalla on oma toimisto.

Langin esityksen selkäranka muodostuu Beatbuddyn kehityskaaren ympärille. Yleisölle tarjoillaan kiehtova matka varhaisesta prototyypistä valmiiseen peliin saakka. Vapaaehtoiset pääsevät lavalle kokeilemaan, miltä peli tuntui kehityskaarensa eri vaiheissa. On huimaa nähdä, miten yksinkertainen demo muuttuu täysimittaiseksi pelikokemukseksi.

Onnistumisia, epäonnistumisia ja tulevaisuuden visioita

Huimasti kiitosta keränneen helsinkiläisen Frogmindin äänisuunnittelija Joonas Turner tarjoaa yleisölle hieman perinteisempää, mutta ei suinkaan vähemmän kiinnostavaa nähtävää. Turner näyttää ja kertoo konkreettisin esimerkein, miten Badlandin äänimaailma on rakennettu. Kurkistus kulissien taakse saa kuulemaan pelien äänitarjonnan aivan uusin korvin.

Niin ikään helsinkiläisen Secret Exitin Eyelord ei puolestaan ole perinteinen musiikkipeli, vaikka pelissä onkin mitä mainioin hevipainotteinen ääniraita. Yrityksen perustajan, Jani Kahraman esitys Eyelordin kehityksestä ja siitä, kuinka sitten kävikään muistuttaa kaikkia siitä, ettei aina voi onnistua.

Kovakaan panostus ei riitä, jos peli ei tavoita pelaajia. Eyelord floppasi pahasti, mutta kaikeksi onneksi Secret Exitin aiemmat pelit riittävät pitämään yrityksen hengissä. Oppitunti on kuitenkin ollut rankka. Verkostoituminen ja riskinhallinta on äärimmäisen kilpaillulla mobiilimarkkinalla elintärkeää.

Vaikka peli on raakaa, kaivataan alalle silti rohkeita visionäärejä. Songhi on tällainen uutta tavoitteleva yritys. Mobiilipelejä väsäävä yritys markkinoi tahtovansa tuoda markkinoille sen seuraavan suuren jutun. Peliveteraani Daniel McLaren kertoo yleisölle tahtovansa mullistaa musiikkipelaamisen.

Valtaosa nykyisestä musiikkipelaamisesta perustuu rytmiin ja olemassa olevan musiikin hyödyntämiseen. Samanaikaisesti ihmiset eivät usko pystyvänsä luomaan itse musiikkia eivätkä uskalla siksi myöskään yrittää. Songhi etsii keinoja ihmisten luovuuden esille houkuttelemiseksi niin, että tätä kynnystä voidaan loiventaa ja pelaajat saadaan luomaan uutta musiikkia pelaamisen yhteydessä. Miten tämä käytännössä tapahtuu, se nähdään kun Songhin peli joskus ilmestyy.

Pelimusiikista ei Suomessa kannata edes laajemmin puhua ilman, että mainitaan herra Ari Pulkkinen. Illusion-vakiokasvo vaikuttaa paitsi hämmentävän monen suomalaisen pelin ääniraidalla, myös peliteollisuuden ja musiikkiteollisuuden rajapinnassa. Juuri sillä sektorilla onkin tapahtumassa mielenkiintoisia asioita.

Siinä, missä elokuvamusiikkia myydään näyttävästi levyhyllyissä ja verkossa, on pelimusiikki ollut tähän saakka paitsiossa. Pelien soundtrackien julkaiseminen ei välttämättä kiinnosta pelijulkaisijoita eikä säveltäjillä ole aina resursseja tai pahimmassa tapauksessa edes juridisia oikeuksia julkaista musiikkiaan itse.

Pulkkinen tahtoo muuttaa tämän. Asiaa edistetään yhteistyössä TEKESin, Teoston, Suomen pelikehittäjien ja säveltäjien kanssa. Tavoitteena on löytää yhteisiä toimintamalleja, joilla pelimusiikkia voidaan tuoda helpommin suuren yleisön saataville niin, että kaikki osapuolet saavat reilun korvauksen panoksestaan.

Näkyvä esimerkki tästä on Pulkkisen perustama oma levy-yhtiö, Aritunes Records. Aritunes Records tulee julkaisemaan nimenomaan pelimusiikkia. Konseptia testataan syksymmällä, kun markkinoille pusketaan vielä julkistamattoman suomalaisen peliprojektin soundtrack. Pulkkinen tekee tärkeää työtä, joka nostaa onnistuessaan pelimusiikin profiilia ja arvostusta merkittävästi.

Verkostoitumista voimalla saunan ja oluen

Vaikka mobiilipelaamisen bisneshaasteita käsitellään enemmän seminaarin jälkimmäisenä päivänä, saadaan aiheesta maistiainen jo avauspäivänä, kun Playground Publishingin Markus Råmark esittelee uuden, toisen sukupolven mobiilijulkaisijan.

Playground on eurooppalaisjapanilainen yhteistyöyritys, jolla on vahva jalansija Suomessa. Firman tarkoitus on julkaista 10-15 mobiilipeliä vuodessa keskittyen määrän sijaan laatuun. Jokaiselle pelille luvataan tarpeeksi tukea ja huomiota, vastineeksi Playground tosin etsii jo vähän valmiimpia tekijöitä.

Yritys juhlistaa Suomen toimistonsa avaamista suomalaisille mobiilikehittäjille suunnatulla Playground Challengella. Kilpailumuotoon puettu tempaus etsii julkaisukelpoisia peli-ideoita, joista voidaan muokata Playgroundin avustuksella kansainvälisiä menestyspelejä. Voittajille on luvassa tuhti tukipaketti kehityksen ja julkaisun avuksi. Playgroundista tullaan takuulla kuulemaan vielä.

Illusionin ensimmäisen päivän seminaaritarjonta on sisällöltään tuhtia ja mielenkiintoista. Vielä tärkeämpää ja kiinnostavampaa on kuitenkin se, mitä tapahtuu esitelmien välissä ja niiden jälkeen. Muhkeat ruoka- ja juomatarjoilut sekä hulppeat tilat tarjoavat areenan, jolla solmitaan kontakteja ja vaihdetaan ajatuksia muiden alan ammattilaisten kesken.

Päivän virallinen ohjelma päättyy kantelekonserttiin. Kansanmusiikkia ei kuulla, vaan sen sijaan sähkökanteleella esitetään rokahtavampaa materiaalia. Kamera kuvaa muusikon ja taustakankaalle heijastuu materiaalista dynaamisesti työstettyä, näyttävää vektorigrafiikkamateriaalia. Kyseessä on suomalainen sovellus nimeltä Z-Vector, josta kuullaan seuraavana päivänä enemmän.

Kestää kuitenkin vielä hyvän aikaa, ennen kuin seminaariväki poistuu takavasemmalle. Sauna ja olut sekä yhdessäolo samanhenkisessä porukassa pitää ihmiset paikalla pitkään virallisen ohjelman päättymisen jälkeen. Pelitoimittajan on kuitenkin tässä vaiheessa aika suunnata petiin, sillä jäljellä on vielä seminaarin jälkimmäinen päivä, jonka ohjelma on vähintään yhtä kiinnostavaa kuin avauspäivän tarjonta.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/pages/Illusion/326640154080353

Juho Anttila

Lisää aiheesta

Ari Pulkkinen perustaa pelimusiikkia julkaisevan levy-yhtiön

Illusion-peliseminaari käynnistyy Joensuussa

Illuusio: Peliteollisuus matkustaa itään

Lue myös

Battlefield 4 – ”nyt voimme keskittyä sisältöön” (osa 1)

Creative Tactic 3D Rage Wireless – poikkeuksellisen kestävät pelikuulokkeet

GT Academy koulii pelaajista kilpa-ajajia – haastattelussa 2012 voittaja

Might & Magic X: Legacy –ensikosketus – wanhan koulun ropeilua

Razer Ouroboros – laadukas ja suorituskykyinen pelihiiri