Logitech G13 -pelinäppäimistö – onko mininäppiksestä hyötyä?

06.11.2011 20:54 | Miikka Lehtonen

Maailma on täynnä toinen toistaan erikoisempia peliohjaimia ja pelaamisensa vakavasti ottavan PC-pelurin pöydältä löytyykin nykyään rattia, tikkua, padia ja muuta mukavaa näppäimistön ohella. Mutta entä toinen, pienempi, vain pelaamiseen tarkoitettu näppäimistö?

Sellainen nimittäin on Logitechin G13. Rannetuella varustettu pelkästään pelaamiseen tarkoitettu mininäppäimistö. Onkohan tälle oikeasti mitään käyttöä?

Konsepti ei toki sinänsä ole uusi tai edes kovin originaali, sillä pikainen googlailu paljastaa puoli tusinaa samaan periaatteeseen nojaavaa pelinäppistä. Ideana lienee, että normaalit näppäimistöt eivät ole hirveän ergonomisia ja nappejakin menee kamalasti hukkaan. Miksi siis emme pistäisi viereen pehmeällä rannetuella varustettua mininäppistä, jolla pelaamisen pitäisi sujua kuin tanssi?

Näyttöä ja näppäintä

Logitechin G13 ei siis ole todellakaan idean ainoa yrittäjä, mutta Logitechin tyylille uskollisesti se hoitaa hommansa äärimmäisen tyylikkäästi. Klassisen G15-pelinäppäimistön hengessä tehty ja nimetty pelivempele on muiden Logitechin pelitarvikkeiden tavoin lujaa tekoa ja välittää heti kättelyssä itsestään insinöörimäisen uskottavan kuvan.

Poissa ovat turhat ledikoristeet, muka-militaristiset maalaukset ja muut teinikotkotukset. G13 on tarvike, jota varttuneempikin pelimies kehtaa pitää pöydällään kirkkaassa päivänvalossa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ulkonäöstä, sillä G13 on myös todella lujasti tehty. Se ei natise tai rutise, vaan kaikki tuntuu jämptiltä ja jämerältä.

Toki tämän jämptiyden hintana on se, että säätövaraa on pyöreät nolla. Rannetuki on kiinteästi paikallaan ja näppäinten ergonominen kuppiasentokin on mitä on. Jos oma käsi on väärän kokoinen, eikä sovi oikein ohjaimeen, se on vähän tyhjä arpa.

Oma käteni kuitenkin sopi. Ranne lepää rannetuella – kuinkas muutenkaan – vasemman peukun hoidellessa analogitikkua ja sen vieressä olevia nappeja. Sormet taas lepäävät näppäimistöllä, kuten aina PC-pelejä pelatessa.

Ja tässä kohtaa heräävätkin ensimmäiset ihmetykset, sillä G13:lla pelaaminen on todellakin analogitikkua lukuun ottamatta kuin pelaisi millä tahansa muulla näppäimistöllä. Ihmetysten myötä herää myös epäilys: kannattaako tästä oikeasti maksaa ne pyydetyt 70 euroa?

Mitä hyötyä?

Olen pelannut PC-pelini näppäimistöä hyödyntäen siitä asti, kun sain ensimmäisen PC:ni, eli noin vuodesta 1989. Olen myös tottunut analogiohjaimiin niiden ensi hetkistä saakka. Niinpä analogiohjainta ja näppäimistöä yhdistelevän ohjaimen luulisi olevan mitä luontevin kombinaatio. Mutta niin ei ole.

Ensisilmäyksellä on vaikea keksiä, mitä hyötyä näppäimistön viereen pistettävä mininäppäimistö tarjoaa verrattuna siihen normaaliin näppäimistöön, joka pöydällä nyt kuitenkin on. LCD-näyttö ei ole se juttu, sillä vaikka sellaista ei pöydällä esimerkiksi G15:n muodossa olisikaan, suurin osa peleistä osaa piirtää ne oleelliset asiansa ihan näytölle – eli siihen kohteeseen, jota pelatessa tietenkin katsotaan.

Löytyisikö apua sitten softasta? Periaatteessahan G13 on kuin yksi suuri makronäppäimistö. Mukana tulevan softan avulla voi rakentaa omia makrojaan ja määritellä kaikkien 22 näppäimen toiminnot haluamallaan tavalla. Mukana tulee profiilit monelle enemmän tai vähemmän tunnetulle pelille, joten mukaan voi hypätä kylmiltäänkin.

Mutta ei kannata, sillä valmiit makrot ovat välillä hieman outoja. Esimerkiksi World of Tanksissa näppäinkartan tuntui suunnitelleen joku tyyppi, joka oli korkeintaan kuullut pelistä kaveriltaan. Pienen uudelleentuunailun jälkeen homma kyllä toimi, mutta ei kovin luontevasti. Huomasin yhä pelaavani vain näppäimistöllä, jossa nyt oli ranteen kohdalla pöytälevyn sijaan rannetuki.

Jatkoin ihmettelyäni ja kikkailuani testaamalla peliä toisensa jälkeen. Miltei kaikkien valmiskonfiguraatiot tuntuivat ohittavan analogitikun päätään raaputellen. Sitä käytettiin hyppimiseen ja kyykkimiseen, aseiden vaihtoon, viestien lähettämiseen ja muuhun ihmeelliseen. Viikon testailun jälkeen tulin siihen johtopäätökseen, että niin se kannattikin tehdä: vuosikymmenten varrella hioutuneet tavat hakevat yhä kättä WASD-asentoon, eikä oudosti sijoitetulla peukkutatilla pelailu tuntunut koskaan yhtä luontevalta.

Ja siinä me sitten olemme. Useampi viikko testailua, tuloksena hämmennystä ja ihmetystä. G13 on vehkeenä asiallinen: se on lujasti tehty, miellyttävä kädessä… Tai siis käden alla ja softaltaankin toimiva. Mutta onko se tarpeellinen? En pysty helposti keksimään skenaariota, jossa se olisi sitä minulle.

Pöydälläni on kuitenkin aina näppäimistö, joten G13:n lisääminen kuvioihin tarkoittaa minulle vain ylimääräistä säätöä, sähellystä, varattua USB-paikkaa ja roippeen siirtelyä aina kun haluan pelata. Ja kun edut ovat tässä käytössä sangen vähäiset, on vaikea kutsua G13:a tai muita vastaavia laitteita hirveän tarpeelliksi keksinnöiksi.

Yksi potentiaalinen käyttökohde voisi olla sohvapelaaminen. Jos PC:si on kytketty olkkarin telkkariin, etkä pelatessasi jaksa tasapainotella sylissä täysikokoista näppäimistöä, G13 voisi olla oikein mukava ratkaisu. Se pysyy kivasti sohvan käsinojalla ja tarjoaa tarpeeksi nappuloita vaativampaankin peliin. Pöytäpelaajien kannattaa säästää rahansa ja panostaa ne vaikka kunnon pelinäppikseen.

 

Logitech G13 Advanced Gameboard

Valmistaja: Logitech

Hinta: noin 70-100 euroa

Lisätietoja:  Logitech G13

Miikka Lehtonen

 

Tekniset tiedot

  • 22 ohjelmoitavaa makronäppäintä
  • Taustavalaistut näppäimet
  • Ohjelmoitava analogitikku peukalolle
  • Kaksi ohjelmoitavaa ohjainpainiketta
  • Sisäänrakennettu muisti
  • USB-liitäntä
  • LCD-näyttö

Lue myös

Battlefield 3 -haastattelussa DICEn ykkösjehu

Creative ZEN Style M300 – edullinen Applen haastaja

Gears of War -kurkkumikrofoni – murise kuin Marcus Fenix

Gioteck HF-2 FPS Controller – tosimiehen FPS-ohjain?

Silverlit 3D Twister – radio-ohjattava leluauto

Sound Blaster Tactic3D Omega Wireless – langattomien pelikuulokkeiden aatelia

Steelseries Spectrum 7XB – langatonta kuulokelaatua Xbox-pelaajalle

Uncharted 3 – pelin näyttelijät kertovat haastattelussa miten homma hoituu