Maxtor OneTouch
Kovalevytilaa ei ole koskaan liikaa. Yksi tietokonemaailman vanhimmista sanonnoista pitää edelleen paikkansa, vaikka kovalevytila on kasvanut vuosi vuodelta yhä suuremmaksi. Erilaisia tallennusmedioitakin on vuosien varrella nähty, mutta suurin osa ei koskaan saavuttanut tarpeeksi vankkaa jalansijaa. Yksi onnistuja voi olla ulkoinen kovalevy, joka on vakiinnuttamassa paikkaansa isona tallennusvarastona. Maxtor on tuonut markkinoille OneTouch-tuoteperheen, joka antaa paljon tilaa pienellä rahalla.
OneTouch-mallistosta löytyy jokaiselle jotakin. Pientä varmistuslevyä kaipaaville Maxtor tarjoaa 80 ja 120 gigan levyt, jotka käyttävät USB-liitäntää (USB 2.0 & USB 1.1). Mac-käyttäjille tarjottimella on 250 gigan levy FireWire-liitännällä. Tietokoneiden tehokäyttäjille Maxtor markkinoi 200, 250 ja 300 gigan malleja, joissa on sekä USB 2.0 että FireWire-liitäntä. Nämä mallit käyvät niin PC- kuin Mac-käyttäjille ja niissä on paras euro/giga-suhde. 300 gigatavun levyä harkitessa kannattaa ottaa huomioon, että sen sisällä on hieman hitaampi kovalevy kuin muissa malleissa.
eDome otti testiin 250 gigatavun OneTouch-komboaseman, joka maksaa noin 300 euroa. Hinta on kilpailukykyinen muihin ulkoisiin kovalevyihin nähden, eikä joudu häpeään edes tavallisten kovalevyjen seurassa.
Laite on pakattu metalliseen kuoreen, joka näyttää siistiltä. Asemaa voi käyttää joko vaakatasossa (mukana tulee kumitassut) tai pystyssä mukana tulevan alustan ansiosta. OneTouch toimii Windows 98 SE, Windows ME, Windows 2000 tai Windows XP -käyttöjärjestelmissä sekä Macin puolella OS 9:ssä ja OS X:ssä.
OneTouch on periaatteessa käyttövalmis vain yhdistämällä kaapelit, mutta ohjekirja suosittelee ohjelmiston asentamista ennen kovalevyn käynnistämistä. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos haluaa käyttää levyä vain peruskäyttötarkoituksessa – ulkoisena kovalevynä. OneTouchia voi siis käyttää missä tahansa Windows XP -tietokoneessa ilman ohjelmien asennusta.
Levy on tehtaalla formatoitu FAT32-levyjärjestelmään, ja heti alkajaisiksi kannattaa laittaa kehiin kehittyneempi NTFS. Näin pääsee eroon muun muassa 4 gigatavun tiedostorajoituksesta, ja levyjärjestelmän pitäisi pysyä eheämpänä.
Käyttöönotto on helppoa. Virtajohto kiinni, laite päälle ja USB- tai FireWire-kaapeli paikalleen. Muutaman sekunnin kuluttua OneTouchin levyasemat näkyvät muiden tavoin. Vaikka OneTouchin myyntipaketti mainostaa 250 gigatavun kokoa, todellisuus on karumpi. Windows ilmoittaa käytössä olevaksi tilaksi 233 gigatavua. Ero johtuu erilaisista tavoista ilmoittaa levyn koko. Ihan heti tila ei kuitenkaan lopu.
Kombomallissa on sekä USB 2.0- että FireWire-liitäntä, mutta kumpi on nopeampi? Paketissa toimitetaan molemmat kaapelit ja teoriassa molemmat pääsevät suunnilleen samoihin nopeuksiin, mutta käytännössä FireWire on marginaalisesti nopeampi. Ero ei kuitenkaan ole suuri, ainakaan normaalikäytössä. Ensimmäiset käyttökerrat ovat normaalia hitaampia, koska asema tarkistaa kirjoitetun datan virheiden varalta. Pian nopeus kuitenkin nousee normaaliksi.
SATA-kovalevyltä OneTouchille siirrettäessä USB 2.0:lla kesti kuuden videotiedoston (1 gigatavu) kopiointi tarkalleen minuutin – FireWire kellotti 2 sekuntia nopeamman ajan. OneTouchilta takaisin kovalevylle palautettaessa ajoista tippui pois USB 2.0:lla 10 sekuntia ja FireWirellä 14 sekuntia.
Isot tiedostot siirtyvät nopeammin kuin pikkutiedostot, joten esimerkiksi levyaseman varmuuskopioinnissa gigatavun kopioiminen vie kauemmin kuin minuutin. Jos aseman kytkee USB 1.1 -porttiin, siirtonopeus on erittäin alhainen, eikä sovellu monien gigatavujen kopiointiin lainkaan.
Noin 200 gigan varmuuskopiointisession aikana laite toimi moitteettomasti 12 tunnin ajan. Ulkokuori lämpenee, mutta ei polttavan kuumaksi. Levy humisee äänekkäästi käynnissä ollessaan, joten hiljaiseksi sitä ei voi väittää.
OneTouchin myyntiargumenttina on mahdollisuus varmuuskopioida tiedostoja yhdellä napin painalluksella. OneTouch-napin voi kustomoida varmuuskopioimaan mitä vain – tai vaikkapa avaamaan minkä tahansa ohjelman, esimerkiksi WinAmpin. Napin käyttäminen vaatii ohjelmiston asentamista CD-levyltä. Maxtorin oman, yksinkertaisen softan lisäksi voi asentaa Dantz Retrospect Express -ohjelman, joka on tarkoitettu varmuuskopiointiin. Tilaa asennukset vievät yhteensä noin 50 megatavua.
Ensimmäisellä käyttökerralla OneTouch-nappi haluaa oletuksena varmuuskopioida kokonaisen levyaseman Retrospectin avulla, mutta asetukset voi helposti säätää mieleisikseen. Sen jälkeen ohjelma varmuuskopioi vain haluttuja tiedostoja. Käyttäjä voi kopioida vain jotkin tiedostot tai kansiot tai pistää talteen kokonaisia levyasemia. Jos edellisen varmuuskopiointikerran jälkeen tiedostoja on poistettu, ne poistetaan myös varmuuskopiosta, ellei toisin määrää. Varmuuskopiossa jo olevia ja muuttumattomia tiedostoja ei kopioida uudelleen, mikä säästää aikaa.
Ohjelmalla voi myös arkistoida tiedostoja. Tällöin ne siirretään kohdeasemaan ja poistetaan alkuperäiseltä asemalta. Hyödyllinen toiminto on myös levyaseman täydellinen varmuuskopiointi. Se mahdollistaa käyttöjärjestelmän asetusten ja rekisteritietojen palauttamisen muiden tiedostojen ohella.
Retrospectin ja OneTouchin yhteistyö sujuu hyvin. Nappia painamalla ohjelma käynnistyy ja aloittaa määrätyn tehtävänsä. Jos käyttäjä on asettanut varmuuskopioitavaksi vain esimerkiksi tekstitiedostoja, koko homma on ohi muutamassa sekunnissa. Ohjelma sulkee itsensä automaattisesti.
Marraskuussa 2003 hankkimani OneTouch on toiminut lähes puoli vuotta ilman ongelmia. Käyttö on ollut epätasaista, eikä kovin vaativaa, mutta moitteeton testiaika luo uskoa myös kestävyyden osalta. Pieni, mutta erittäin käytännöllinen yksityiskohta on, että OneTouch-asemassa on kaksi FireWire-porttia. Toiseen voi liittää vaikkapa DV-kameran, mikä on erittäin kätevää, jos koneen ainoat FireWire-paikat sijaitsevat vaikeissa oloissa.
Maxtor OneTouch on hyvä valinta kovalevypulaa helpottamaan. Nopeus, kapasiteetti ja hinta ovat kohdallaan, ja myös OneTouch-napille keksii käyttöä – esimerkiksi tärkeät työasiakirjat on helppo varmuuskopioida.
Vielä kun saisi automaattista järjestystä tiedostojen sekamelskaan.
