Uusimmat

”Ei mikään kolmossivun tyttö” – 20 vuotta Lara Croftin matkassa

11.12.2016 08:40 Jukka O. Kauppinen

Tomb Raider

Lara Croftin tähdittämä Tomb Raider -pelisarja täytti tänä vuonna 20 vuotta. Sankarin matka on ollut värikäs ja vaaroja täynnä.

Lara Croft on brittiläisen yläluokan edustaja, Abbingtonin herttuatar. Lähteestä riippuen Croft on syntynyt joko vuonna 1968 tai 1992. Sankarin seikkailut alkoivat jo nuorena, sillä Lara joutui yhdeksänvuotiaana lento-onnettomuuteen Himalajalla. Sen jälkeen Laran äiti katosi – ja löytyi myöhemmin aivan oudoissa olosuhteissa.

Nuoruutensa Lara vietti tutkimusmatkailevan isänsä kanssa ja osallistui moniin erikoisiin seikkailuihin. Esimerkiksi 11-vuotiaana Lara tutki irlantilaista kummitussaarta. 16-vuotiaana Lara puolestaan tunkeutui venäläiseen sotilastukikohtaan varastamaan salaperäistä historiallista esinettä.

Tomb Raider

Lara Croftin henkilöhistoria on mysteerejä täynnä. Varmuudella emme voi sanoa missä Lara kävi koulua, mitkä ovat hänen ensiseikkailunsa tai edes milloin hän oikeastaan edes syntyi. Virallinen henkilöhistoria kertoo yhtä, mutta tarinoista löytyy myös räikeitä ristiriitaisuuksia. Onko Laroja monta vai onko Lara niin salainen persoona, että hänen henkilötietojaan on vääristelty hallituksen toimesta?

Tylsä selitys on se, että Tomb Raider -pelejä on tehty kahden eri firman toimesta. Laran ja Tomb Raiderit luonut brittiläinen Core Design teki ensin pelejä omalla, alkuperäisellä näkökulmallaan. Sitten pelien kehitysvastuu siirtyi Pohjois-Amerikkaan Crystal Dynamics -studiolle, joka pisti sarjan täysin uusiksi. Muutaman vanhan saagan pohjalta tehdyn Tomb Raiderin jälkeen Crystal vielä reboottasi pelisarjan ja vei tarinan takaisin Laran teinivuosiin.

Kaikkinensa Lara Croftin historia on epäselvä vyyhti, jossa ei ole päätä tai häntää. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä loppujen lopuksi vain yhdellä asialla on merkitystä: Lara on huikea seikkailija, joka on tarjoillut pelaajille upeita kokemuksia jo 20 vuoden ajan!

Tomb Raider

Naissankari hätkähdytti aluksi

Vuonna 1988 perustettu Core Design loi varhaisina vuosinaan monia tasokkaita toimintapelejä. Muun muassa Rick Dangerous, Monty Python’s Flying Circus, Thunderhawk, BC Racers ja Shellshock pitivät pelaajat hyvin otteessaan. Niiden ansiosta Core Design oli yksi 1990-luvun suurista brittipelitaloista jo ennen kuin pankki räjähti kunnolla Tomb Raiderin myötä.

Core Design aloitti 3D-grafiikalla toteutetun toimintaseikkailun kehittämisen 90-luvun puolivälin tienoilla. Alun hapuilujen jälkeen puzzle- ja tehtäväpainotteinen räiskintäseikkailu vaikutti lupaavalta idealta. Ensin piti kuitenkin vaihtaa alkuperäinen mieshahmo naiseen, sillä sankaritar tuntui sopivammalta vaihtoehdolta hiiviskelyseikkailuun. Sukupuolesta kuitenkin väännettiin kättä pitkään; eihän naishahmoja nähty vielä tuolloin vetovoimaisina tai muutenkaan kiinnostavina videopelien päähenkilöinä.

Tomb Raiderin tekijät kuitenkin pitivät pintansa ja löysivät Laura Cruzille alkuperäistä paremman identiteetinkin. Kovapintaisesta naissotilaasta tuli Lara Croft, brittiläinen arkeologi ja aatelinen. Tomb Raider räväytti pelaajien silmät ammolleen 25.10.1996. Kuuden miehen tiimi oli työstänyt seikkailua 18 kuukauden ajan, ja lopputulos oli aikalaisekseen häikäisevä.

Tomb Raider

Tomb Raider -pelistä tuli nopeasti yksi PlayStationin kovimmista myyntivalteista, vaikka se julkaistiin myös Sega Saturnilla. Suurin teknologinen mullistus nähtiin kuitenkin PC:llä, sillä 3D-näytönohjaimet olivat juuri jyränneet itsensä läpi suurelle yleisölle.

Toki myös vanhemmilla softapohjaisilla grafiikkakorteilla pelanneetkin pääsivät mukaan Lara Croftin seikkailuun, mutta S3 ViRGE:n ja 3DFX:n kaltaisilla 3D-kiihdytetyillä näytönohjaimilla pelanneet astuivat kirjaimellisesti aivan uuteen graafiseen ulottuvuuteen.

Tomb Raideria myytiin aikanaan melkein kahdeksan miljoonaa kappaletta. Myynnit ovat yhä pelisarjan parhaat. Tomb Raiderin suosio oli omiaan nostamaan pelaamisharrastusta 90-luvun lopulla näkyvämmäksi ilmiöksi. Samalla Lara Croft auttoi uskottavien naispäähenkilöiden esiinmarssia ja ajoi siinä sivussa myös naispelaajien asiaa.

Tosin kaikkiahan ei voi aina miellyttää: Laraa pidettiin paitsi positiivisena esikuvana, myös esimerkkinä törkeästä seksismistä.

Tomb Raider

Tomb Raiderin lypsämistä

Tomb Raider II:n (1997) kehitys oli aloitettu jo ennen ensimmäisen pelin valmistumista, mutta se sai tietenkin melkoista lisäpotkua esikoisen menestyksestä. Jatko-osa ei kuitenkaan ollut pelkkää rahastamista, sillä tekijätiimillä oli vielä runsaasti ideoita, jotka eivät mahtuneet ensimmäiseen peliin.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaisesti: jatko-osan kehityksen aikana Lara Croftin luonut Toby Gard läksi lätkimään. Core Desgnin julkaisija Eidos oli koko ajan halunnut tehdä Larasta seksisymbolia, kun Gard taas näki hahmon upeana, itsenäisenä sankarittarena. Tämä ristiriita hiersi välejä loppuun asti.

”En halunnut tehdä Larasta mitään kolmossivun tissityttöä”, Gard ynnäsi ja löi pöytään irtisanoutumispaperinsa, kun Core pakotti hahmoa jatko-osassa yhä enemmän mainitun kolmossivun suuntaan. Toby Gardin lähtö näkyi jatkossa muun muassa siinä, että Laran rintavarustus muuttui peli peliltä massiivisemmaksi.

Tilanteesta huolimatta Tomb Raider II oli kelpo peli. Sen kohdalla Core Designilla oli käytössään kunnon työkalut, joiden avulla peliä pystyttiin viilaamaan ja testaamaan aiempaa paremmin. Vaikka jatko-osassa sinänsä mentiinkin perinteisellä ”kaikkea enemmän” -tyylillä, niin esimerkiksi kentät olivat tuplasti edellispeliä suuremmat. Pelattavaa ja tutkittavaa siis riitti. Noin kuusi miljoonaa pelaajaa hankki seikkailun omakseen.

Tomb Raider III:n (1998) kohdalla oli jo nähtävissä vauhtisokeutta. Peliä kritisoitiin muun muassa siitä, ettei se ratkonut edellisten teknisiä ja pelillisiä ongelmia, vaan lähinnä kierrätti samaa pelimekaniikkaa ja ongelmanratkontaa. Myynnit olivat jo neljättä miljoonaa pienemmät kuin sarjan esikoisella ja jäivät pari miljoonaa kakkosestakin.

Tomb Raider

Laran mahalasku

Liika jatko-osilla rahastaminen ja liian kireät aikataulut kostautuvat pelialalla vääjäämättä. Niin kävi myös Tomb Raiderille vuosituhannen päättyessä. Core Design urautui toistamaan suurinta hittiään, ja julkaisija Eidos vaati uutta peliä joka vuodelle. Neljäs Tomb Raider, The Last Revelation (1999), myi vielä viitisen miljoonaa kappaletta, vaikka suunta oli yhä laskussa.

Rahastusta tai ei, oli pelissä sentään vielä uusia jippojakin.

Tomb Raider: The Last Revelationin alussa vilautettiin 16-vuotiasta Laraa, minkä jälkeen hypättiin ajassa eteenpäin egyptiläisten muinaismysteerien pariin. Lara osasi heilauttaa itsensä köyden avulla rotkojen yli ja hiipparoida kuilujen reunoilla. Lisäksi hahmo itsessään on huomattavasti aiempaa inhimillisempi ja sulavampi, kiitos etenkin PC-version erillisen kehityksen. Core näet teki Tomb Raiderin PC-versioita varten oman pelimoottorin, ettei ”Master Racen” edustajien tarvinnut kärsiä PlayStation-versioiden pakottamista rajoituksista.

Tomb Raider

Lara Croftin ensimmäinen kunnon pohjakosketus koettiin seuraavana vuonna, kun Tomb Raider Chronicles (2000) saapui kovaa vauhtia tylsistyvän pelaajayleisön eteen.

Seikkailu toki toi taas pelikentälle uusia aseita ja kikkoja, ja sen sisältämä Tomb Raider Level Editor päästi kenet tahansa tekemään omia Lara-kenttiään. Se ei kuitenkaan Chroniclesia pelastanut. Core Designin tiimi oli vääntänyt Tomb Raideria Tomb Raiderin perään jo viisi vuotta putkeen. Sillä ei ollut enää mitään intohimoa luomukseensa.

”Kukaan muu ei halunnut tehdä sitä, joten me väänsimme sitä vain palkkapäivää ajatellen”, ynnäsi Tomb Raider Chroniclesin suunnittelija Andy Sandham myöhemmin.

Peli sai murska-arviot ja sitä pidettiin laajalti täysin mielenkiinnottomana, vanhentuneena ja jopa antiikkisena. Tomb Raider Chronicles oli myös taloudellinen floppi: se myi vain 1,5 miljoonaa kappaletta. Vetoapua se ei saanut edes vuoden 2001 Lara Croft: Tomb Raider -elokuvasta, jota tähditti Angelina Jolie.

Tomb Raider

Pimeyden enkeli meni pieleen

Vihoviimeinen niitti Tomb Raiderin arkkuun vuosituhannen alussa oli 2003 saapunut The Angel of Darkness, sarjan kuudes peli. Core ja Eidos kyllä yrittivät uudistua, mutta Laran okkulttiset seikkailut mustan magian maailmassa kaatuivat niin visionäärisiin, sisällöllisiin kuin teknisiinkin ongelmiin. Pelin tarina toimi mutta mikään muu ei. Yksi syy tähän oli Eidosin hätäily.

The Angel of Darkness pakotettiin kauppoihin toisen Tomb Raider -elokuvan (Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life, 2003) vanavedessä. Tämä oli raskaan sarjan virheliike, sillä pelistä oli pakko leikata pois isoja osia, jopa kokonaisia lokaatioita. Siinä samalla roskiin lensi paljon tarinaa, joka jätti peliin ammottavia käsikirjoituksellisia ja jopa kaanoniin vaikuttavia aukkoja.

Miten Lara selvisi hengissä edellisen pelin cliffhangerista? Sitä ei pelaajille kerrottu.

The Angel of Darknessin ongelmien mittavuudesta kertonee sekin, että peli piti toimittaa Sonyn laadunvalvonnan hyväksyttäväksi kahdeksan kertaa, ennen kuin se huolittiin julkaistavaksi. Vaatimattomat 2,5 miljoonan pelin myynnit johtivat lopulta suunnitellun trilogian ja kaikkien The Angel of Darknessin oheistuotteiden hylkäämiseen.

Kun Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life -elokuva ei pärjännyt teattereissa puoliksikaan edeltäjänsä tapaan, syytti elokuvayhtiö Paramount Corea ja Eidosia huonon pelin aiheuttamasta imagotappiosta. Kävi siis päinvastoin kuin ajateltiin: pelin piti myydä leffan vanavedessä, mutta leffa kärsi huonosta pelistä. Surkeuden huipentumana Eidos kypsyi Core Designin räpellykseen, ja pisti lapun pitkän linjan pelistudion luukulle.

Tomb Raider

Uusi manner, uusi alku ja uusi toivo

Vaikka yhteistyö Core Designin kanssa päättyi, Eidos piti kiinni Tomb Raiderin brändistä. Pelisarjan vetovastuu siirtyi hyvämaineiselle Crystal Dynamics -studiolle, joka tunnettiin muun muassa peleistä Crash ’n’ Burn, Total Eclipse, Legacy of Kain, Soul Reaver ja Blood Omen.

Osaamista siis riitti, mutta silti Crystal Dynamics kohtasi melkoisen haasteen, kun syliin putosi käsky tehdä hyviä Tomb Raider -pelejä. Kävi kuitenkin niin, että jo Crystal Dynamicsin ensimmäinen yritys tuotti tulosta. Tomb Raider: Legend (2006) myi tuplaten edeltäjäänsä verrattuna, ja vastaanotto oli poikkeuksellisen lämmin.

Tomb Raider: Anniversary (2007) puolestaan yritti ostaa lisäaikaa sarjan uuteen syntymään luomalla ihan ensimmäisen Tomb Raiderin uudelleen nykypäivän pelikoneille. Lämmittely ei kuitenkaan onnistunut kaupallisesti. Anniversary on Tomb Raider -sarjan heikoiten myynyt seikkailu: sen hankki omakseen vain 1,3 miljoonaa pelaajaa.

Melko yhdentekevä Tomb Raider: Underworld (2008) vei pelisarjan Crystal Dynamicsin osalta hengähdystauolle, joka lopulta taisi pelastaa Lara Croftin uran.

Tomb Raider

Uusi aika koittaa

Crystal Dynamics oli onnekas siinä, että Eidos salli studiolle pitkän aikalisän. Tuo väliaika käytettiin hienosti hyväksi, sillä koko Tomb Raider -sarjan täysin reboottaava ja kaanoniakin isoilta osin uudelleenkirjoittavaa Tomb Raideria (2013) pidetään yhtenä kuluvan vuosikymmenen ehdottomista merkkiteoksista videopelien saralla.

Tomb Raider oli peli, jollaista kukaan ei todellakaan osannut odottaa etukäteen. Käsikirjoittaja Rhianna Pratchett loi kasvutarinan tytöstä, josta kuoriutuu hurjissa olosuhteissa voimakas, itseensä luottava ja aikaansaava taistelija.

Samoilla linjoilla eteni myös Tomb Raider -sarjan viimeisin teos, joka 20-vuotisjuhlapainos julkaistiin äskettäin. Rise of the Tomb Raider (2015–2016) jatkaa Crystal Dynamicsin uuden kaanonin kautta uusilla, rohkeilla poluilla. Kiireettä ja kaikessa rauhassa työstetty seikkailu pursuaa rebootin tapaan ykkösluokan käsikirjoitusta, teknistä toteutusta ja huikeaa pelattavuutta, joista syntyi ”yksi vuoden parhaista peleistä”.

Ja kuten arvata saattaa, jatkoa on luvassa. Uusi Tomb Raider -elokuva on aikataulutettu keväälle 2018, mikä jo itsessään on tae myös uusista peleistä. Angelina Jolien sijaan elokuvaa tähdittää nuori Alicia Vikander. Lara Croft luo siis nahkansa uudelleen videopelien lisäksi myös valkokankaalla. Moinen taito takaa sen, että 20 vuotta on vasta Lara Croftin tarinan alku.

Tomb Raider

Pelattavaa riittää

Tomb Raider -pelejä on julkaistu konsolien ja PC:n lisäksi mobiilialustoille ja käsikonsoleille. Brändiä on hyödynnetty oheistuotteiden ja kahden elokuvan lisäksi esimerkiksi monissa sarjakuvissa, jotka ovat osittain myös täydentäneet eri pelien väliin jääneitä aukkoja.

Tomb Raidereista on kirjoitettu myös ainakin neljä romaania.

Laran Croftin seurassa voi siis viettää vaikka loppuikänsä, jos niin haluaa. Pelkkiin peleihin saa uppoamaan satoja ja taas satoja tunteja, sillä 20 vuodessa Lara Croftin seikkailuja on ilmestynyt uskomaton määrä. Kun lista on tällainen, ei ihme että joukkoon mahtuu niin huteja kuin hittejäkin:

1996: Tomb Raider
1997: Tomb Raider II
1998: Tomb Raider III
1999: Tomb Raider The Last Revelation
2000: Tomb Raider Chronicles
2001: Tomb Raider Curse of the Sword
2002: Tomb Raider The Prophecy
2003: Tomb Raider The Angel of Darkness
2006: Tomb Raider Legend
2007: Tomb Raider Anniversary
2008: Tomb Raider Underworld
2010: Lara Croft and the Guardian of Light
2013: Tomb Raider
2014: Lara Croft and the Temple of Osiris
2015: Lara Croft Go
2015: Rise of the Tomb Raider
2016: Rise of the Tomb Raider – The 20 Years Anniversary

Jukka O. Kauppinen

Muropaketin uusimmat