Uusimmat

Miksi pelit kallistuvat jatkuvasti – ja ovatko ne oikeasti kalliimpia kuin ennen?

04.04.2023 22:30 Tuukka Hämäläinen

Pelien hinnannousu puhuttaa paljon pelimaailmassa. Uudet AAA-pelit ovat pompanneet 80 euroon, mutta ovatko pelit siltikään kalliimpia kuin ennen?

Viimeisen parin vuoden aikana on nähty ensimmäiset pelit, joiden perusversiotkin maksavat uutena peräti 80 euroa. Yhdysvalloissa puhutaan 70 dollarin hinnasta, mikä on herättänyt paljon huomiota, keskustelua ja kritiikkiä.

Erityisen paljon huomiota ovat herättäneet tuoreet The Last of Us Part I ja Dead Space, jotka molemmat ovat remake-versioita vanhoista peleistä, mutta silti 80 euron hintaluokassa. Tämä on monille pelaajille vaikea pala purtavaksi.

Äskettäin pitkäaikainen PlayStation-pomo Shuhei Yoshida jopa ehdotti, että myös pienemmän indiepelit voisivat olla nykyistä kalliimpia. Yoshida johtaa Sonyn indiepelihanketta Independent Developer Initiativea, joten hänen sanoillaan voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Pelien hinnat ovatkin keskimäärin nousseet. Kuten The Gamer uutisoi maaliskuussa, ainakin Isossa-Britanniassa pelien keskimääräinen hinta on noussut 12 prosenttia vuoden 2017 jälkeen. Samankaltainen nousu nostetaan esiin myös Games Industryn viime vuonna ilmestyneessä artikkelissa, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen.

Kuten pelialan analyytikko Sam Naji kirjoittaa Games Industrylle, pelien absoluuttinen hinta on noussut melko tasaisesti. 2000-luvun vaihteessa uudet pelit maksoivat keskimäärin 50 dollaria, mutta PS3:n ja Xbox 360:n aikakausi nosti hintoja kymmenellä dollarilla ja nyt vastaava loikkaus on tapahtunut PS5:n ja Xbox Series -konsoleiden myötä.

Suhteessa inflaatioon pelien hinnat ovat kuitenkin laskeneet. Esimerkiksi keskimääräinen uusi Xbox 360 -peli maksaisi vuoden 2022 hintoihin suhteutettuna yli 90 dollaria. Tässä mielessä pelien hinnat ovat itseasiassa pudonneet, eivät nousseet. Naji tosin huomauttaa keskeisen ongelman tässä ajattelussa.

”Ongelma on, että ihmiset eivät toimi tai ajattele suhteellisesti, me ajattelemme absoluutteina. Kun hinnat nousevat, vertaamme hintaa vanhaan ja arvioimme lisäkustannusten vaikutusta omaan varallisuuteen”, Naji kirjoittaa.

Kun selaa uutisia ja puheenvuoroja pelien hinnoista, löytää paljon kommentteja puolesta ja vastaan. Esimerkiksi tämä Xfiren puheenvuoro tammikuulta argumentoi, ettei peleistä ole tullut liian kalliita, ja että meidän pitäisi olla kiitollisia, etteivät pelien hinnat ole pysyneet inflaation tahdissa. Jutussa siteerataan myös pelimedian veteraania Jason Schreieria, joka huomautti hiljattain kuinka pitkiä pelien kehityssykleistä on tullut.

”Jos suuren budjetin pelistudio aloittaisi uuden projektin tänään, se todennäköisesti julkaistaisiin PlayStation 6:lle”, Schreier totesi alla olevassa twiitissä. Myöhemmissä vastauksissaan hän huomautti, että myös indiepelien tuotannot ovat usein yhtä pitkiä.

Pitkät tuotannot ovat yksi syy, jolla uusien AAA-pelien hintoja perustellaan. Kyse on pohjimmiltaan kustannuksista, jotka nousevat monesta syystä. Pari vuotta sitten entinen PlayStation-pomo Shawn Layden kertoi Bloombergin haastattelussa, että kaikki isot PS4-pelit olivat päätyneet 100 miljoonan dollarin kustannuksiin, ja hän ennusti että PS5-pelien kohdalla puhutaan jo 200 miljoonan budjeteista.

Sivumennen sanottuna Bloombergin jutussa todettiin, että juuri nousevat kustannukset kannustavat peliyhtiöitä tekemään jatko-osia ja Call of Dutyn kaltaisia vuosittaisia julkaisuja, sekä jahtaamaan milloin mitäkin pelimaailman trendejä. Kustannusten noustessa nousevat myös peleihin kohdistuvat tuotto-odotukset – sekä tietysti pelien hinnat.

Pelikehityksen kustannusten nousua käsiteltiin myös Game Developerin blogissa viime joulukuussa. Analyytikko Liam Deane jäljitti kustannusten nousun pohjimmiltaan teknologiaan: yhä edistyneempi teknologia mahdollistaa huikean monimuotoisten ja yksityiskohtaisten pelimaailmojen luomisen, mutta tämä vaatii paljon enemmän työtä kehittäjiltä. Niinpä uudet teknologiset loikkaukset eivät enää kasvata tuottoja samassa suhteessa kuin ennen.

Monimutkaistunut ja enemmän työtä vaativa kehitys näkyy monessa, mutta yksi konkreettinen esimerkki ovat grafiikat. Kun 4K-resoluutiot saapuivat peleihin muutamia vuosia sitten, nousi pelimediassa useaan otteeseen esiin, kuinka paljon enemmän ne vaativat työtä: mitä enemmän pikseleitä, sitä enemmän tekemistä.

Pelihintojen nousu on siis monimutkainen vyyhti, jonka vaikutus riippuu tietysti viime kädessä pelaajan omasta varallisuudesta. Jos omat tulot ovat nousseet suhteessa inflaatioon, ovat pelit nykyisin edullisempia kuin parikymmentä vuotta sitten. Toisaalta jos tulot laahaavat perässä, on kymmenen euron korotus harmittava, vaikka sen syyt ymmärtäisikin.

Nykyään on onneksi entistä enemmän myös edullisia indiepelejä, joista pienempien julkaisuhinnatkin ovat muutamissa euroissa. Siihen hintaan ei tietysti saa mitään The Last of Usin kaltaista jättimäistä viihdekokemusta, mutta ainakin edullisempi pelaaminen on mahdollista. Lisäksi Xbox Game Passin ja uudistuneen PlayStation Plussan kaltaiset pelipalvelut ovat tuoneet laajoja pelikirjastoja pelaajien ulottuville suhteellisen edullisesti.

Tuukka Hämäläinen

"Olen kirjailija ja toimittaja, joka on avustanut Muropakettia vakituisesti vuodesta 2016 alkaen. Juttuja kirjoittelen pääasiassa pelipuolelle, mutta myös leffapuolella voi nimeni näkyä. Pidän eniten seikkailupeleistä, joissa voi edetä hiippailemalla, enkä koskaan lakkaa puhumasta Jurassic Parkista ja Metal Gear Solidista. Olen vannoutunut konsolipelaaja, jonka suosikkipelejä ovat esimerkiksi Outer Wilds, Death Stranding ja The Last of Us Part II."

Muropaketin uusimmat