PS Vita -katsaus – Sonyn uudessa käsikonsolissa kaikki on isoa

Kun Sonyn PS Vita julkistettiin joskus pari vuotta sitten, tuntui meno pitkälti vanhan toistolta. Siinä missä Nintendo on keskittynyt luomaan uusia tapoja pelata, Sony tuo pöytään puhdasta rautaa. Sukupolvi sitten Nintendon strategialle naurettiin ja Sonya pedattiin seuraavan käsikonsolisodan varmaksi voittajaksi. Vaan kuinka kävikään sillä kertaa?

Tällä kertaa odotukset ovat pitkälti Sonya vastaan. Viime kerralla DS suorastaan tuhosi PSP:n, joten tuleeko näin käymään tälläkin kertaa? Täytyy myöntää, että sama ajatus kävi mielessä viime vuoden puolella, kun nykyinen käsikonsolisukupolvi oli vielä vasta horisontissa. Vaan nyt kumpaakin laitetta on päässyt koskettelemaan ja laitteista pystyy sanomaan jotain konkreettista.

Iso laite

Teknisestä näkökulmasta katsoen Vita kuulostaa vakuuttavalta. Neliytimisen ARM-keskusprosessorin lisäksi Vitan grafiikkaprosessorista löytyy myöskin neljä ydintä vääntämässä tavaraa ruudulle. Muistia löytyy myös enemmän kuin missään kotikonsolissa: 512 megaa keskusmuistia sekä 128 megaa videomuistia.

PS Vita on kokonsa puolesta pelilaitteeksi lähinnä oikean käsikonsolin ja tabletin välimaastossa. Toisin kuin monet muut vastaavat laitteet, se ei oikein mahdu pienen miehen takin taskuun. Pelkästään sen näyttö on halkaisijaltaan isompi kuin suurin osa myynnissä olevista kännyköistä. Se on myös erittäin tarkka: viidellä tuumalla 960×544 kuvapisteen resoluutio riittää siihen, että pikseleitä nähdäkseen täytyy oikeasti siristellä silmiään. Kaiken kaikkiaan PS Vita tuntuu painavalta, isolta ja ennen kaikkea kalliilta laitteelta.

Heti ensimmäisenä tuleekin mieleen, että moinen kallis laite tarvitsee ehdottomasti oman kotelonsa. Kahdestakin syystä: ensinnäkin laitteen analogitatit ovat ihka oikeat tatit eivätkä litteät kosketuslevyt. Ne tulevat varmasti kärsimään, jos laitetta kuskaa sellaisenaan paikasta toiseen. Toisekseen: koska näyttö on samalla myös kosketusnäyttö, sitä ei raaskisi kuljettaa missään repun pohjalla, koska näytön vaurioituminen vaikuttaa jo itse pelikokemukseen.

Pelejä ja ohjelmistoja laitteelle saa kahdessa formaatissa: niitä saa PSN:stä ja myös fyysisenä omilla PS Vita -korteillaan. Pyöriteltävät cd- ja dvd-tyyliset levyt ovat vihdoin saaneet Sonyllakin kenkää.

Jos kaikki muu PS Vitassa on korkeaa ja kallista teknologiaa, kamerat ovat se ainokainen osa   halpateknologiaa. Ne ovat aika kehnot. Se nyt ei ihan hirveästi haittaa, eikä laitteen monitoimisuuden huomioon ottaen olisi kovin mahdollistakaan. Kameroita käytetään pelaamisessa hyvin harvakseltaan, ainakin testattavissa olleista peleistä päätellen.

Ehkä hämmentävin PS Vitan puutteista on täydellinen videoulostulon puute. Kun resoluutiot hipovat jo ihka oikeita HD-resoluutioita kannettavallakin laitteella, olisi ollut jees päästä kokeilemaan PS Vitan pelejä isoltakin ruudulta.

Iso lupaus

Vaan miltä se tuntuu? Kun sekä näyttö että laite ovat jättimäisiä, täytyykin ihmetellä itse nappien kokoa. Suunta- ja päänapit ovat allekirjoittaneen mieleen ja laitteen koon huomioon ottaen   tarpeettoman pieniä. Pidemmän session jälkeen peukuissa tuntui jo hieman siltä, että iho olisi alkanut kuoriutua pian pois. Muuten napeissa olisi hyvä tuntuma eikä oikein koskaan tuntunut esimerkiksi siltä, että nappia joutuisi täpöllä painamaan sata prosenttia ajasta. Analogitikut toimivat hyvin ja ehdottomasti paremmin kuin aiemman PSP:n analoginen liukulevy.

Laitteen takana oleva kosketuslaatta ei tuntunut olevan intensiivisessä käytössä. Vaikka se mielenkiintoinen ominaisuus onkin, en henkilökohtaisesti nähnyt sille käyttöä. Toisaalta kehittäjätkään eivät ole vielä löytäneet sille merkittäviä käyttötarkoituksia.

PS Vitan käyttöliittymä on pistetty edellisiin laitteisiin nähden totaalisen uusiksi: PSP:n ja PS3:n tuttu käyttöliittymä on korvattu kosketusnäyttöä hyödyntävällä LiveArea-järjestelmällä. Muutos on mielestäni huonompaan, sillä LiveArea näyttää vain murto-osan laitteen toiminnoista siinä missä aiemmissa pääsi näkemään koko järjestelmän kerralla. Sen sijaan halutessaan tehdä muuta kuin käynnistää juuri niitä etusivulla olevia ohjelmia, pelaaja joutuu selailemaan sivulta toiselle löytääkseen haluamansa. Kuvakkeet ovat myös tarpeettoman isoja siihenkin nähden, että pelejä ja muita ohjelmia käynnistellään sormen avulla.

Toinen iso ongelma löytyy Vitan muistikorteista. Ne ovat toistaiseksi sangen pieniä, omaa formaattiaan ja maksavat maltaita. Ilman muistikorttia Vitalla ei pääse tekemään oikein mitään, joten sellaisen hankkimiseen täytyy valmistautua. Kyseessä on myös täysin uusi formaatti – ne vanhat uskolliset PSP:ssä toimineet myöskin täysin omaa formaattiansa käyttävät muistitikut voi jättää unholaan.

Isoja ongelmia

Näiden kahden asian kanssa voi hyvin elää, mutta Vitan ehdottomasti suurin puute on sen akkukesto. Esimerkiksi parin tunnin Tampere-Helsinki-välin junamatkan se saattaa juuri ja juuri kestää, mutta intensiivisen matkapelailun jälkeen akku on nollissa. Jos upouuden laitteen ja akun kanssa kesto on moista luokkaa, se ei lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.

Lisäksi laite karahtaa siihen vanhaan ongelmaan: se on kallis. Ilman 3G:tä laitteen suositushinta on jo siellä 250 euron pinnassa ja 3G:n kanssa hintaa tulee 50 euroa lisää. Kyllä, kyseessä on teknisesti erittäin tehokas laite, mutta edellä mainittujen ongelmien kanssa se on paljon pyydetty.

Oli miten oli, PS Vitan kohtalon tulee pitkälti ratkaisemaan sen pelit. Arvostelukappaleiden perusteella tarjonta oli hyvällä alulla. AR-ominaisuuksia hyödyntävien pelien jälkeen  kannettava Uncharted: Golden Abyss oli juuri sitä, mitä Unchartedilta voi olettaa. Wipeout oli taas tyylipuhdas suoritus – ensimmäisen PSP:n 30 ruudun kuvapäivitys ovat menneitä päiviä. Olo oli  kuin pelasi kotikonsolin Wipeoutia. Suurin aikaa vienyt peli oli kuitenkin Everybody’s Golf, jota teki mieli pelata koko sen ajan, kun laitetta pääsi testailemaan. (toim. huom. peleistä tulee omat arvionsa myöhemmin)

Akkukesto on se suurin sääli. Kunhan uuden käyttöliittymän kanssa pääsee sujuiksi, alta paljastuu erittäin käytettävä ja miellyttävä pelilaite, jolla on heti julkaisussa pari oikeasti hyvää peliä. Ehkä laitteen suurin ongelma on vain se, että se on yksinkertaisesti aikaansa edellä.

Osallistu myös kilpailuun: Voita kaikkein eniten himoamasi PS Vita -julkaisupeli!

PS Vita

Valmistaja: Sony

Hinta: mallista riippuen 250-300 euroa

Eric Hartin

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Tekniset tiedot:

• Mitat: 85,55mm x 182mm x18,6mm
• Paino: ~270 grammaa
• Resoluutio: 960×544
• Yhteydet: WiFi, Bluetooth
• Muisti: 512 Mt RAM, 128Mt VRAM
• Keskusprosessori: 4-ytiminen ARM Cortex-A9 MPCore
• Grafiikkaprosessori: PowerVR SGX543MP4+8
• 5-tuumainen OLED-monikosketusnäyttö
• Etu- ja takakamerat (VGA)
• Sixaxis-liiketunnistus

Lisää aiheesta

Skabaa ja voita: himoitsemasi PS Vita -peli, minihiiri ja Pinstripe-muistitikku!

Suomalaispeli Japanissa listaykkösenä – hyvä Housemarque!

Lue myös

Ion iCade muuttaa iPad-tabletin kolikkopeliksi

iOS-pelit testissä 3: Elder Sign Omens HD, Triple Town, Monster Burner, Ice Rage, Where’s My Water

Mass Effect 3 -ensikosketus – galaksit eivät räjähdä

Syndicate on synkkä ja väkivaltainen dystopia

Xbox 360 Media Remote – kelpo kake Xbox-viihdekäyttäjille