Quantum Break -ennakko – Remedyllä on kikka hihassa
Aika on särki ja me rikoimme sen. Suomalaisen pelialan odotettu seuraava hypekeräin, kaikkien aikojen kallein suomipeli Quantum Break lähestyy lähestymistään. Ja pelko pois. Voin jo nyt sanoa, että hyvältä se tuntuu.
Spoilereita vältellen:
Tieteellinen koe. Tiedemiehiä. Erimielisyyksiä ja salainen koe, joka menee pieleen. Outo megakorporaatio, jolla näyttäisi olevan oma armeija. Mies, joka joutuu kaiken keskelle ja on tilanteesta aivan pihalla. Mitä, miksi, mitä helvataa, kuinka, miksi ja milloin? Viimeksimainitusta tulee se kaiken ydinkysymys. Milloin.
Quantum Breakin seikkailu alkaa vahvasti. Tarjolla on mieltä kutkattavaa tiedettä, joka muuttuu kulissien takaiseksi science fictioniksi ja omaperäiseksi, erikoiseksi räiskintäseikkailuksi.
Quantumin genreä määritellessäni olin hetken mietteissäni. Toimintaseikkailuksi sitä on ehkä vähäsen vaikea kuvailla. Tomb Raider on toimintaseikkailua, mutta Quantumille se on jo vähän kauempaa haettu termi. Räiskintäseikkailu sen sijaan, siinä ollaan ytimessä. Se kertoo mistä on kyse: seikkailun ja tarinankerronnan rytmittämää räiskintää – tai sitten toisinpäin. Välillä räiskitään antaumuksellisesti, sitten kuljeksitaan, tutkitaan ja ennen kaikkea pulistaan.
Um…
Kikka hihassa
Quantumin tunnistaa helposti Remedyn peliksi. Tyyli on selkeä. Seikkailijalle on tarjolla paljon tarinaa, valtavasti dialogia, hurjasti taustoja. Ja hyvää, aina jollain tapaa omintakeista toimintaa.
Remedyllä on yleensä peleissään kaksi kikkaa: toinen on tarinallisuus ja toinen vaihtelee. Max Payne -peleissä se oli bullet time -hidastus. Alan Wakessa taasen valon ja pimeyden vastakohdat ja niiden käyttäminen. Quantumissa aika.
Omaan maailmaansa vajoava tiedemies voi olla kovin, kovin vaarallinen. M.O.T.
Päähenkilömme Jack Joyce joutuu alun onnettomuuden jälkeen ajan ytimeen. Hän on kuin kävelevä aikavirhe, joka löytää sisimmästään uusia tapoja manipuloida aikaa pienessä mittakaavassa, paikallisesti. Tästä on hyötyä niin käsikirjoitetuissa kohtauksissa kuin seikkailun ja taistelujenkin lomassa.
Pelin ensimmäisen jakson aikana sankarimme ensimmäiset aikataidot pulpahtelevat pintaan yllättävän ripeästi. Tuntuu kyllä siltä, että hahmo kohtaa uudet taitonsa hämmentävän tyynesti ja niiden haltuunottokin sujuu vaivattomasti. Myös Jackin reaktiot lähestyvään maailmanloppuun tuntuvat yllättävän vaimeilta, joskin eipä voi kieltää, etteivätkö todisteet ole vedenpitäviä. Ehkä Jack vain nyt sattuu olemaan niin tyyni ja kaikkeen valmis persoona, että hänen on helppo todeta tapahtunut ja ottaa sankarin viitta niskaansa.
Pysähtynyt aika antaa Jackille aikaa kummastella ja pelätä.
Ja siitä se tarina sitten lähteekin eteenpäin , tiukalla tahdilla. Remedyläiset kuitenkin heiluttavat tahtipuikkoa hienosti kulisseissa ja pitävät tilanteen hallussaan rakentaen askel askeleelta tarinaa, jolla on monia kulmia. Mitä ihmeen kulmia? No, näkökulmia. Miten eri tapahtumia tulkitaan. Miten ne nähdään. Kuka ne näkee? Mitä tuo asia tuolla tarkoittaa ja kenen tekemä se on?
Quantumissa tekee suurimman vaikutuksen tässä vaiheessa se, kuinka kiinnostava tarina se on. Kaiken Remedyn peliteknologisen hypettämisen takana on silti taitavaa tarinankerrontaa, kiinnostavia hahmoja ja ristiriitoja. Ylipäätänsäkin Quantum kysyy hienosti, että kuka on oikeastaan hyvis ja onko pahis sittenkään pahis?
Pelin visuaalinen, tieteiselokuvamainen tyyli ajan paikallisten rikkoutumisten kuvaamiseen näyttää pysähdyskuvissa omituiselta – ja todella hyvältä livenä.
Tarinaa monesta näkökulmasta
Yksi Quantumin suurista ennakkokysymyksistä oli tv-sarjan ja videopelin nivominen yhteen. Ilokseni voin kertoa, että siinä on onnistuttu hyvin.
Pohjimmiltaan Quantum on lineaarinen tarina, jossa on kuitenkin tiettyjä vaihtoehtoja ja erilaisia polkuja. Päätarina ei valinnoista suuremmin nytkähtele eri reiteille, mutta se saa voi saada hyvinkin erilaisia sävyjä. Tiettyjen käytännön muutosten rinnalla vaikutus on enemmänkin psykologinen. Minäkö tuon valitsin, näinkö se vaikutti, pelaajaa haastetaan miettimään. Ei se mitä itse tekee, vaan mitä muille tapahtuu.
Ylipäätään Quantum haastaa miettimään asioita myös muiden ihmisten näkökulmista. Pelin tarina jyrää eteenpäin pelaajan käsissä, mutta sitten tulee haarauma. Junction pointit, tienhaarat, ovat kohtauksia, joissa pelaaja siirtyy uusiin kenkiin. Tarinaa nähdään pääpahiksen silmillä, kuullaan kuinka tämä miettii tapahtumia ja opitaan näkemään tapahtumasarjoja eri näkökulmista. Se mikä oli itselle äsken aivan selvää, onkin nyt harmaata.
Päätöksen jälkeen tapahtuu Muutos. Valinta on uusi tulevaisuus. Se heijastuu niin pelin tapahtumiin, dialogiin, tapahtumiin kuin tv-sarjaan. Ennen kaikkea fiilikseen, siihen henkeen minkä kautta tapahtumia nyt peilataan. Ja aivan erityisen kutkattavaa tämä on siksi, että Sinä olet nyt nähnyt molemmat puolet peilistä. Vaikka olet mielestäsi hyvis, tiedät nyt toisenkin puolen ajatukset. Onko pahis niin pahis kuin ensin oletit? Entä mikä Sinä nyt olet, kun aivan omin sormin teit päätöksen, joka vaikuttaa pelimaailmaan, ehkä merkittävilläkin tavoilla?
Ja se tv-sarja? Miten siihen suhtautuisi? Vaikea sanoa. Riippuu niin paljon pelaajasta itsestään. Suorittaja- ja läpijuoksijatyypit tuskin katsovat sitä alkutiivistelmiä pidempään, mutta toisaalta niiden pariin voi palata myöhemmin, kun tuntee pelanneensa tällä erää tarpeeksi.
Mitä liikkuu pahisten mielessä? Se avautuu, kun pelin tarinaan pureutuu ja katsoo tv-sarjaa.
Suuri tarina toimii kuitenkin parhaimmin, kun Quantumista istuu nauttimaan. Pelataan sitä jakso kerrallaan, sitten valitaan haaraumassa tarinan jatko ja istutaan sipsipussi kanssa puoleksi tunniksi alas. Se kannattaa, sillä sarja on pääosin laadukas, kiinnostava ja riittävällä budjetilla toteutettu. Hienointa on ehkä se, että sarjan avulla pelaaja näkee niin paljon syvemmälle sivuhenkilöiden elämään ja oppii uutta myös päähenkilöistä. Pelimaailmasta puhumattakaan.
Esimerkiksi ensimmäisen tv-jakson kohdalla olin hirveän otettu siitä, miten sarja teki yhtäkkiä hurjan pitkän sivuloikan ja muistutti, että niin sanotut pahistenkin kätyrit ovat ihmisiä, kuten Austin Powers -elokuvissakin muistutettiin. Pahan kätyrilläkin voi olla elämä, tunteet ja perhe, joita hän ajattelee töitä tehdessään.
Remedyn hahmoteknologia ja hahmojen yhdennäköisyys tv-sarjan livehahmojen kanssa aiheuttaa myös kunnioitusta. Näyttelijät vetävät tv-sarjan puolella roolejaan asianmukaisesti, liioittelematta mutta tunteella. Mutta eritoten pelin puolella heidän ilmeikkyytensä ja elävyytensä tuo moniin kohtauksiin lisää syvyyttä. Remedyläiset ovat uskaltaneet leikkiä kameralla ja mennä lähelle henkilöitä, tuoden jopa heidän kasvonsa lähikuviin. Keskustelut, niiden herättämät ajatukset ja hahmojen luomat mielikuvat vievät pelin kiistämättömästi inhimillisen kuvauksen seuraavalle asteelle.
Muutenkin pelin yksityiskohtien ja tv-sarjan tiedonmurusten/tulvan nivoutuminen toimii. Kunhan vain on pitänyt silmänsä auki. Läpijuoksemalla tarinasta näkee vain äärimmäisen pinnan, mutta ei todennäköisesti ymmärrä sitäkään. Sillä toiminnan ja helposti nähtävän tarinan kaveriksi pelistä löytyy valtavasti syventävää tietoa, tv-sarjasta puhumattakaan. Käsikirjoituksen määrällään Quantum on aivan taatusti yksi pisimpiä, vaativimpia pelejä pitkään aikaan.
Kuten Sam Lake totesi aiemmin,
”Tarinaa kokonaisuudessa on valtavasti. Pelkästään täysin valinnaista tarinasisältöä on puolen romaanin verran, eikä se ole vielä edes pääkokemus, vain mauste. Tv-sarjaa kokee yhdellä pelikerralla elokuvan verran, mutta vaihtoehtoista materiaalia on reilusti enemmän. Pelattavaa riittää siten muutamallekin uudelle pelikerralle, kun pelaaja voi tehdä vähän erilaisia valintoja.”
Tärkeintä on silti se, mitä sanoin jo alussa. Hyvältä tuntuu. Se pelikin.
Tämä artikkeli välttelee tietoisesti Quantumin juonipaljastuksia ja varsinaisen pelimekaniikan analyysiä, sillä niihin paneudutaan tarkemmin seuraavissa jutuissa. Varsinaista hands on -pelaamista ärsyttävän jorinan kera löydät jo aiemmasta artikkelistamme täällä: Ensimaistiainen: Quantum Break on täyttä Remedyä
Quantum Break
Tekijä / julkaisija: Remedy Entertainment / Microsoft
Alustat: PC, Xbox One – tulossa 5.4.2016
Lisätietoja: http://remedygames.com/
Jukka O. Kauppinen
Lisää aiheesta
Quantum Break –haastattelussa Remedyn efektivelho Australiasta – Greg Louden
Quantum Break on ”iso pläjäys”, haastattelussa Remedyn Sam Lake
Quantum Break -peli nostaa uskottavan pelinäyttelemisen riman uudelle tasolle
