Rock Managerin julkaisu – pistetään rokaten
Ruotsalaisen Monsterland Produktionin Rock manager julkaistiin kotosuomessa torstaina 8.11. Pelin maahantuoja IQ Media järjesti perjantaina tiedoitustilaisuuden, jota tähdittivät muun muassa Tyrävyö-bändin Eero Valorinta ja musiikkialan veteraani Wallu Walpio.
Niinpä alkutalven viileänä päivänä kello 14.00 alkanut tilaisuus Helsingin Suomalaisessa Kirjakaupassa sai osakseen monia uteliaita katsojia sekä ohikulkijoita. Mikä ihmeen Rock Manager ja miksi se rokkaa, tuntui olevan monien mielessä. Herra Murphy otti myös tavanomaiseen tyyliinsä osaa tilaisuuteen: esittelykone oli saanut hieman kolhuja kuljetuksen aikana eikä suostunut toimimaan. Näppärästi IQ sai hommattua toimivan vermeen 10 minuutin varoitusajalla H-hetkestä, ja peli saatiin pyörimään juuri kuin mister rock-elämäntapa saapui paikalle mikkiin huhuten.
Wallu ja Eero istuivat letkeästi alas ja alkoivat kertoa uteliaalle yleisöjoukolle miksi peli on niin hyvä – jopa aitojen rock-starojen mielestä, jotka ovat viimeksi pelanneet korkeintaan C64-tietokoneen aikoina. Valpio kertoikin olleensa hieman yllättynyt ja jopa ihmeissään IQ Median otettua häneen yhteyttä ja kysyneen kiinnostaisiko tsekata läpi kyseinen peli. Alkuhämmennyksen jälkeen sovittiin leppoisat kotipippalot kahden tietokoneen, siiderin, hyvän seuran ja Rock Managerin parissa. Muutaman tunnin illanistujainen venyi kuitenkin lähes seitsemän tuntiseksi pelisessioksi, jossa ääntä ja ilakointia ei säästelty. Pinttyneet musamiehet pelin parissa, tässä on oltava sitä jotain.
Herrojen rupatellessa pelistä niitä näitä, jäi kuitenkin mieleen seuraavat asiat: ”Rock Managerissa on mukana sitä ihka-aitoa musiikkibisneksen ironiaa – hyvällä tavalla. Jokaisen on helppo huomata ettei musabisnes ole sitä helpointa puuhaa – paskaa jää käteen mikäli hommat eivät luista. Alun totuttelun ja opettelun jälkeen huomasimme pelaavamme tosissamme. Kahden koneen välinen kilpailu oli todella kiivasta. Mikäli kilpakumppani menestyi, rieha sen kuin kiihtyi. Riehakkaat tuuletukset eivät olleetkaan mitenkään epätavallisia. Pelasimme lähestulkoon verenmaku suussa, kaveriporukalla peli onkin ehdottomasti hauskinta.”
”Pelissä on todella paljon kaikkea pientä sälää, joka pitää paikkansa myös aidossa musiikkibisneksessä. Hyvä suunnittelu ja homman kelaus on tarpeen. Mietitään mitä tyyliä halutaan soittaa, valitaan oma bändi ja sitten treenataan – rankasti. Alun pimpelipom-biisit muuttuvat treenaamisen myötä levy-yhtiöitä, radiota ja yleisöä kiinnostaviksi hittituotteiksi. Tämä tuo mainetta ja mammonaa, joka on tarpeen uusia keikkoja ja piisejä varten. On myös hauska huomata, että musiikkiharrastuksesta on oikeasti hyötyä tässä pelissä. Ja vaikka ei moista taustaa omaisikaan, on peli tarpeeksi helppo omaksua.”
”Managerin roolissa onkin huolehdittava monista eri asioista. Soittoporukka on pidettävä tyytyväisenä, toimittajia lahjottava, keikkaa järjestettävä. Olisiko goottiörinästä hitiksi vai soitetaanko poppia? Liika viina pilaa soittajien tatsin, sopivassa suhteessa annosteltuna homma toimii hyvin. Pelissä on myös monia hauskoja tehtäviä. Miltä kuulostaisi Mafiapomon täysin lahjattoman tyttären nosto parrasvalojen tähdeksi? Kaikenlaista pientä säädettävää on tarjolla reilusti.”
Esittelypuheen jälkeen miekkoset näyttivät yleisölle miten pelissä muodostetaan bändi. Omalle yhtyeelle annettiin edustavasti nimeksi Räkä. Hetken aikaa treenattiin, jonka jälkeen saatiin ensimmäinen biisi valmiiksi. Wallu kertookin: ”Tää ei ole niin helppoa kuin saattaa luulla. Studiossa on otettava huomioon monet eri asiat. Onkin hauska havaita, että pelin kautta on mahdollista oppia studiomiksauksen alkeita.”
Räkä-yhtyeen ensimmäinen livekiertue meni kuitenkin vähemmän edustavasti. Tappiota tuli ja yleisö oli vähemmän innostunut. ”Kuten huomataan, ei homma etene aina suunnitelmien mukaisesti.”
Lisäharjoittelun jälkeen musiikki alkoi luistaa ja seuraavaksi suunniteltiinkin bändin esikoislevylle oma kansi. Levykanteen on tarjolla monia eri teemoja, värivaihtoehtoja sekä fontteja. Homma toimi helposti osoita ja klikkaa -periaatteella. ”Ihmisiä saataa oudoksuttaa, että hei, enhän minä kuulu mihinkään bändiin. Mutta tää on kuitenkin helppo oppia”, jatkaa Wallu. IQ Median Jukka valistaakin: ”Pelissä on myös hyötyä ammatillisesta lähestymistavasta. Omat ensibiisini olivat käsittämätöntä tuubaa, mutta Wallun ja Eeron aikaansaannokset olivat aivan eri luokkaa. Tämä olikin jännää.”
”Useimmat pelit läpi pelattuaan ne ovat todellakin läpi – kaikki näkemisen arvoinen on nähty. Rock Managerissa on aina jotain säädettävää. Biisien valikoima on todella kattava ja uusien keikkojen ja muiden haasteiden vastaanottamisessa on hyvät fiilikset mukana. Kaikki keinot ovat sallittuja.”
Eero ja Wallu päättävätkin yleisen tilaisuuden iskevästi: ”Ehdottomasti viihteellinen paketti!”
Tämän jälkeen hipsimme kaikessa hiljaisuudessa kulissien taakse muiden toimittajakolleegien kanssa hieman utelemaan lisää pelistä. Kysymykseen onko peli todellakin niin hyvä, että pelaisitte sitä jatkossakin herrat vastaavat: ”Kyllä tämä on lähes puolistondista aiheuttava peli. ”Jep, aika menee kuin siivillä, pelasimmekin noin seitsemän tuntia vaikka olutkin loppui. Miksi tällaista ei ole tehty aikaisemmin? Ja me emme ole hardcore-pelaajia. Pelissä on todella hyvä fiilis. Beatles-tyylinen musakappale Kill Your Parents sai aikaan naurunremakan. Jengillä oli todellakin hauskaa tätä pelatessa.”
Entäpä näkevätkö Wallu ja Eero vastaavanlaisten pelien, kenties tulevaisuudessa olevan uhkana omalle ammattijoukolleen?
”Biisien hyvyys oli välillä hieman pelottavaa, mutta ne ovat kuitenkin looppeja. Mutta tulevaisuudessa, saas nähä. Helpottaisi meikäläistenkin hommia mikäli koneella bygäisi demobiisit pystyyn ennen varsinaista urakkaa.”, naureskelevat he yhteen ääneen.
Mitä he haluaisivat lisätä peliin, mitä puutteita siinä on?
”Ehdottomasti hauskaa olisi miksailla oikeiden rokkihemmojen tuotoksia. Lisenssimaksut ovat kuitenkin aina ongelmana. Jep, lisästuffia olisi mukava ladata netistä ja 64-raidan mahdollisuus olisi rock.”, johon Tommi lisää: ”uskonkin että tähän panostetaan myös jatkossa. Sekä rokkareiden että pelaajien mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon. Testitilaisuudessa olikin mielenkiintoista huomata, että Suomen Sibelius-Akatemian ainoasta managerikurssista valmistunut naishenkilö diggasi pelistä. Se jos mikä on hyvä merkki. On kuitenkin huomioitava, että tämä on manageripeli, ei musapeli. Pelaajat voivatkin testata kaikkea hämyä mitä mieleen joulahtaa. Kaavoja ei ole pakko noudattaa. Peli on myös todella hyvin toteutettu. Olisimme voineet teettää lokalisoidun version, mutta englanninkielinen on sen verran hyvä ettei moiseen ollut todellakaan tarvetta. Mikäli pelaajat haluavat he voivat kopioida kotisivuiltamme pelin suomenkieliset ohjeet. Tästä on hyvä jatkaa.”
Rock-kansa on siis ottanut pelin innolla vastaan. Myös eDomen ennakkotestistä jäi mieleen positiivinen kuva: ”Puutteineenkin Rock Managerin ennakkoversio lupasi pääsääntöisesti hyvää. Kiinnostava aihe ja varsin omaperäinen toteutus innostavat, vaikka etenkin käyttöliittymä nostattaa protestihenkeä.”
IQ Median Tommin sanoja mukaillen: tästä on hyvä jatkaa.
