Sonic & All-Stars Racing Transformed – vauhtisiili säntää baanalle

27.11.2012 17:15 | Jukka O. Kauppinen

Sonic on siitä vekkuli siili, että hän ei suinkaan tyydy mönkimään puskissa ja popsimaan matoja. Värivikaakin kaverilla on. Eihän siinä siis muukaan auta kuin olla villi, vauhdikas ja yllättävä. Sonic keksikin toissavuonna ihan uuden harrastuksen, jolla elämään saa entistäkin enemmän vauhtia. Nimittäin kilpa-ajamisen. Ja sehän oli niin hauskaa, että skabaamista on saatava lisää.

Sonicin transformeroitu kilpa-ajopeli on esikuvansa Mario Kartin tapaan hauskaa kilpa-ajamista, jossa hyödynnetään perusteellisesti Segan pelihistoriaa. Radalle sinkoaa hahmoja niin Segan uusista kuin vanhoistakin peleistä.

Uusi Sonic on taustajoukoiltaan aika vinkeä peli. Se on brittiläisen Sumo Digital -studion (Outrun Online Arcade, Dead Space Ignition, Sega Superstars Tennis) käsialaa, eli edellisenkin Sonic-kisailun tehneeltä porukalta. Tiimiä on kuitenkin vahvistettu tuntuvasti uusilla autopelien taitajilla, joissa on muun muassa taannoisen Split/Secondintekijöitä. Eli nyt on mukana melko kovaa tekijäporukkaa, uskokaa pois.

Vaikea sanoa miten tämä rautainen ajopelien kaahailupelien ammattitaito oikein näkyy vauhdikkaassa bilekaahailussa, mutta kyllä ainekset tuntuvat olevan jokseenkin kohdallaan, kun pelaaminen oli heti hauskaa ja sai hymyilemään.

Sonic, aina kauemmas

Tekijät itse kuvailivat pelin ”vievän Sonicin rajoja yhä kauemmas”. Mikä markkinointidroidin prototyyppi lieneekään moisen ylimalkaisen ja kaikenkattavan väittämän keksinyt. Vähän selkeämmin sanottuna kyse on tietysti Mario Kart -tyyppisestä kilpa-ajopelistä, jossa on ajateltu valtavasti myös moninpelimahdollisuuksia, niin samalla koneella kuin verkossa pelattuna.

Kivempi idea on se, että moni radoista on rakennettu arkkitehtuuriltaankin jonkin Segan pelin teeman mukaiseksi. Toki osa on vähän geneerisempääkin ajeltavaa, mutta esimerkiksi Panzer Dragoon- ja Golden Axe -radat viehättivät arkkitehtuuriltaankin.

Siinä missä Seaside Hill -rata oli osan aikaa kivan vihreä, vehreä ja vetinen, Panzer Dragoon -radalla mentiin pitkät matkat myös ilmassakin, tunneleissa ja kanjoneissa, isolta osin punasävyisissä meiningeissä.

Siisteintä oli kuitenkin radalla mesoava lohikäärme, joka käveli joka kierroksella eteenpäin mylvien, liekitellen ja elvistellen, lopulta tuhoten radan pelaajan edestä. Mutta ei auta, eteenpäin vain – ja hei me lennetään. Lohikäärme lentää edellä näyttäen tietä, joten häntä seuraten vain mutkikasta kanjonia eteenpäin, keräten poweruppeja, väistellen esteitä, puikahdellen siltojen alta ja esteiden välistä. Ja sitten siellä oli vielä niitä kieroja kasveja, jotka koettivat haukata lentävän Eggmanini lounaaksi.

Golden Axe -taso oli puolestaan aivan upean laavamainen elämys, jossa jopa ajettiin kilpikonnalla laavameressä. Olin erityisen otettu huimasta barbaariarkkitehtuurista, jossa eräässä kohtaa pompataan hyppyristä ilmaan – ja laskeudutaan valtavan käärmepatsaan ammottavaan kitaan. Ja sitten rata haarautuu ja reitit menevät valtavan patsaan käsivarsien alta tunneleihin, jossa heiluu massiivisia kirveitä ketjujen varassa. Kyllä tätä hienoutta kelpaa katsella ja hihitellä.

Ei ratojen arkkitehtuuri tietenkään pelin ainoa tärkeä piirre ole. Tai ainakaan se stabiili arkkitehtuuri. Sonicin vekkulimpi ominaisuus on näet ratojen muuttuminen ja ne perinteiset vaihtoehtoiset reitit. Jos pelaaja bongaa oikoteitä niin siitä vaan, ehkä ne ovat nopeampia tai palkitsevampia, mutta niillä ajaminen on myös riskihommaa. Muuttuvat radat puolestaan tekevät pelaamisesta jatkuvasti erilaista ja kutkattavaa, eikä kilpailuja pysty ajamaan läpi pelkän lihasmuistin avulla. Kun samaa rataa saatetaan eri kierroksilla ensin ajaa, sitten lentää ja lopulta porhaltaa veneellä, niin kyllähän se pitää pakostakin pelaajan hereillä.

Sonic-pelien hahmoja, driftausta, moninpeliä ja poweruppeja. Kuulostaa toimivalta. Suurempi kysymys on tietysti se, että miten hyvin peli toimii segoimman fanikunnan ulkopuolella. No, ainakin edellinen All-Stars Racing oli muillekin rento kokemus, joten eiköhän Sonic & SEGA All-Stars Racingin 21 radasta, neljästä vaikeustasosta ja 10 hengen moninpeluu iske lystiä ajettavaa etsiville.

Peli on jo julkaistu PS3:lle ja Xbox 360:lle. PC-, iOS-, Wii U-, 3DS- ja Vita-versiot ilmestyvät marraskuun lopussa ja joulukuun aikana. Arvostelukin on luvassa pikapuoliin.

 

Sonic & All-Stars Racing Transformed

Tekijä: Sumo Digital

Julkaisija: Sega

Tulossa:  iOS, 3DS, PC, PlayStation 3, PS Vita, Xbox 360, Wii U –

Pelaajia: 1, 2-10

Pelin kotisivu: http://www.sonicthehedgehog.com/racing/

Jukka O. Kauppinen

 

Lisää aiheesta

Mario & Sonic at the Olympic Winter Games (Wii)

Sonic & Sega All-Stars Racing (PS3, Wii, Xbox 360)

Sonic Colors (Wii)

Sonic the Hedgehog 4 Episode 1 (PS3, Wii, Xbox 360)

Lue myös

AppGear Elite CommandAR tekee älypuhelimesta scifistisen avaruusrynkyn

Assassin’s Creed III -tuplahaastattelu – aavoilta meriltä tehtäväsuunnittelun saloihin

DigiExpo 2012 – pelejä ja intomieltä

LittleBigPlanet Karting (PS3)

Lucius on Saatanan poika

Test Drive: Ferrari Racing Legends (PC, PS3, Xbox 360)

Wiikon wanha: Stunt Car Racer