SteelSeries Apex M800 – sateenkaarihoitoa syysmasennuksen väistämiseen

SteelSeries on tullut aikamoisella ryminällä PC-puolella hiirinein ja näppiksillään. Domessakin paljon kehuja saanut Rival-rotta on osoitus Steelseriesin kunnianhimosta ja taidosta tehdä laatukamaa hintaa katsomatta. Sitä samaa kaavaa edustaa Apex M800 -näppis, joka on pyhässä yksinkertaisuudessaan laadukas pelinäppäimistö, jonka kanssa ei ole kompromisseja tehty.

Apex-sarjan lippulaiva M800:n 200 euron hinta tosin on jo sen tasoinen, että hintalappua ei voi olla noteeraamatta. Tuohon hintaan kuuluu saada jo ties vaikka mitä ominaisuuksia ja niitähän M800:ssa riittää: LED-valoista tuplaydinprosessoreihin, jopa matopeliin.

Rautapuolen käyttö

Firma lupaa lankulleen kovia lukuja ja käyttökokemuksia. Toki osa ominaisuuksista menee hifistelyn puolelle, mutta mukana on myös oikeasti fiksuja ratkaisuja sekä järkevää käyttömukavuutta. Näppäinten luvataan kestävän 60 miljoonaa painallusta ja koko katras toimii QS1-mekaniikalla. Näppäin ei siis naksahda, mikä nopeuttaa painalluksen reagointia ruudulla. M800:sen luvataankin olevan markkinoiden nopein pelilauta. Nopeuden hyötysuhde on tosin kaksijakoinen, koska mukana on myös muita viiveitä, kuten esimerkiksi näytön vasteaika.

Pelatessa QS1 pääsee kuitenkin oikeuksiinsa: nappia ei tarvitse kuin hipaista. Pelimoodissa ei myöskään esiinny minkäänlaista haamuilua tai komentoviivettä, vaikka painaisi jokaista nappulaa samanaikaisesti. Siitä pitää huolen kaksi tuplaydinprosessoria, joista toinen hoitaa pelkästään oikeatoimiset näppäilyt. Toinen taasen huolehtii kaikesta muusta, kuten makroista ja valosirkuksesta.

Matalaprofiili tekee myös käytöstä jouhevaa alkutotuttelun jälkeen. Nappien sijoittelu on normaali, paitsi välilyönti on normaalista koosta puolet kapeampi, mutta vastaavasti myös puolet korkeampi. Näin ollen näppäimistön leveydestä on saatu tingittyä muutamia senttejä pois, vaikka vasemmalla reunalla on kuuden makronapin jono.

Hyvä pelaamiseen, mutta…

Ominaisuuksiltaan M800 on siis omiaan pelaamiseen, mutta muihin hommiin on parempia vaihtoehtoja. Nappien herkkyys häiritsee esimerkiksi tekstejä naputellessa, mistä johtuen kirjoitusvirheitä tulee liukuhihnalta. Vasurin nappulat ovat myös sen verran edessä, ettei kättä saa optimaaliseen asentoon. Ongelmaa ei olisi, jos jono olisi oikealla reunalla numeropadin vieressä. Tympeästi mukana ei myöskään tule rannetukea, sillä näppiksen etureuna on sen verran korkealla, että ranteita joutuu koukistamaan ylös normaalia enemmän. Reunassa ei nimittäin ole yhtään varaa lepuuttaa käsiään pienemmäksi niistetyn koon takia, mikä häiritsee hieman myös pelatessa.

Nykyäänhän raskaansarjan näppiksissä tuntuu olevan pakottava tarve nähdä, että nyt ollaan tekemisissä hightechin kanssa, eikä M800 ole poikkeus. LED-valot näyttävät 16,8 miljoonaa eri väriä ja juuri niin kuin ne haluaa ohjelmoida. Jokaiselle napille on täydet kustomointimahdollisuudet, ja koko näppäinkirjon saa vaikkapa sateenkaarenväreihin haluamallaan aikajanalla. Valot voi säätää myös huomattavasti hillitymmiksi tai kokonaan pois, mikä on ihan suotavaa. Pelatessa välke ei niinkään haittaa, mutta näytöltä lukiessa kirkas pilke häiritsee huomattavasti jopa päivällä.

SteelSeries on myös mennyt valoshown kanssa astetta pidemmälle. Sillä jos kerran näppiksessä on tuplaprosessori, niin mikseipä niillä tehtäisi jotain erikoisempaakin. Joten jos jostain kumman syystä tietokonepelit alkavat kyllästyttämään mutta jotain pitäisi silti pelata, niin kirjainten voi alueella pelata ihka aitoa LED-matopeliä ja miinaharavaa. Järjetön idea eikä peleistä mieletöntä iloa ole, mutta joskus suunnitteluhulluus on loistava asia oikeassa paikassa. Sen verran tujua on laudan virrankäyttö, että se vaatii kaksi USB-paikkaa koneesta, mutta vastaavasti näppäimistön takana on kaksi paikkaa vapaana.

Ohjelmiston kanssa kärvistely

Näppäimistö toimii myös ilman ohjelmisto, mutta mikäli valoja ja makroja haluaa säädellä, joutuu SteelSeriesin kotisivuilta lataamaan SteelSeries Engine 3 -ohjelman. Kaiken tärkeän SSE3 hoitaa luotettavasti. Firmwaren päivitys on kivutonta, valojen säätö helppoa eikä peliprofiilien tekokaan vaadi liikoja. Ohjelma myös tajuaa haistella pelejä ja lataa automaattisesti vakioasetukset suosituimpiin peleihin, kuten esimerkiksi Counter-Strikeen.

Omia profiileita voi tehdä vapaasti ja ladata nappia painamalla. Makrojen ohjelmointi on myös vaivatonta, mahdollisuuksia on loputtomasti ja komennot toimivat pelinsisäisesti. Asetukset voi myös tallentaa pilveen ja käyttää sieltä tarpeen vaatiessa, tai kun SSE:n päivittää.

Ohjelma hoitaa perustarpeet siis hyvin, mutta harmi vain, että softapuoli ei pääse lähellekään rautapuolen loistoa. Bugisuus on pahin kompastuskivi. Asennusohjelma ei aina tajua, että alla on jo edellinen versio ohjelmasta ja saattaa jökäyttää koko SSE:n käytön. Toisinaan se taas toimii hyvin. Näppis ei myöskään ”käynnisty” itsekseen, vaan ainoastaan jotain nappia painaessa. Ongelmaa ominaisuudessa aiheuttaa se, että mikäli ei ole muistanut nappia painaa ja sen tekee ensikerran esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa, jää usein kyseinen nappula päälle ja teksti on pelkkää Peetä, tai Aata, sekä joskus Ässää ja Koota ja vielä kerran Aata. Asian pystyy korjaamaan ainoastaan koneen uudelleenkäynnistyksellä. Ledit saattavat myös bugailla samalla niin, etteivät ne joko pala tai himmenevät. Muutaman kerran ohjelman sai avattua normaalisti, mutta valikot jumittivat.

Päivityksiä SSE:hen tulee kuitenkin tasaisesti ja käyttö on parantunut, mutta korjattavaa riittää yhä. Nykykunnossaan sen käyttö on arpapeliä mikä välillä jänskättää kovasti, sillä softa pakottaa päivittämään näppiksen firmwaren, mikäli uusi versio on saatavilla. Toivottavasti tulevaisuudessa olisi mahdollisuus itse päättää, milloin firmiksen haluaa ladata, koska sen verran vakuuttavasti on Engine 3 horjuttanut testisession aikana luottoa.

200 syytä ostaa vaiko ei

Apex M800 on viimeisen päälle high end -näppis. Laudassa on paljon hyvää kuin myös jotain turhaakin. Se lirauttaa itsensä kalleimpien lautojen kärkipäähän ja pelaajilla on vähintään 200 euron kymymys mielessään: kannattaako?

Halvemmalla saattaa saada yhtä hyvää, samalla hinnalla parempaa – tai sitten ei. Näillä hinnoilla liikutaan jo niillä rajoilla, että näppistä olisi suotavaa kokeilla jossain ennen ostopäätöstä, ja nimenomaan Engine 3:n kanssa. Sääli, että softapuoli kampittaa kokonaisuutta hyvästä tyydyttäväksi, mutta jos firmassa ollaan M800:n kanssa tosissaan, niin eiköhän bugeja saada liiskattua tulevaisuudessa minimiin.

Rautapuoleen ei tarvitse koskea ja fyysisesti Apex M800 on tämän hetken eliittiä pelaajille. Muussa käytössä vasemmanpuolen makrojono hieman häiritsee ja rannetuki on ehdoton käyttötarkoitusta katsomatta. Vaan tämän lankun lediloisteessa ei pääse ainakaan syysmasis yllättämään.
SteelSeries Apex M800

Valmistaja: SteelSeries

Laitevaatimukset: Kaksi USB 2.0 -paikkaa, SteelSeries Engine 3

Hinta: 200 euroa

Lisätietoja: http://steelseries.com/gaming-keyboards/apex-m800

Kalle Laakso

Tekniset tiedot:

• QS1-kytkimet
• Yksittäisellä painikkeella 60 miljoonan painalluksen elinkaari
• Tallenna makrot lennossa
• Pikapainikkeet mediatoiston hallintaan
• Windows-painikkeen deaktivointi
• Kaksi prosessoria
• Valaistus, LED-efektejä
• 2-porttinen USB 2.0 -hubi
• Pilveen tallentuvat profiilit.
• 2m pitkä punottu USB-kaapeli
• Koko: 230 (pituus) x 604 (leveys) x 62,5 (korkeus) mm
• Paino: 1370 g

Lisää aiheesta

Logitech G29 – Sony-fanin ralliratti

Peliohjain uudelle Apple TV:lle

Razer Seiren – pelimiehen ja tubettajan ammattilaismikrofoni

Steelseries Rival –pelihiiressä on kaikki vähän paremmin

Xbox One -ohjain toimii kohta langattomasti myös PC:llä