Suomalainen peliala on virallisesti hyvä juttu veronmaksajille

08.09.2015 16:30 | Jukka O. Kauppinen

Peliala, hieno ala. Paitsi joidenkin jäärien mielestä. Mitä bisnestä se muka on, jos ei rakenneta miljoonilla sahoja ja seiniä ja investoida raskaaseen tuotantoon? No, sanotaan näin: aika hiton hyvää ja tuottavaa bisnestä.

Tietokoneohjelmien ja videopelien kehittäminen on suurelta määrin aika kevyttä teollisuutta. Tuotantoon ei tarvitse konkurssin jälkeen tyhjinä kumisevia teollisuushalleja, aloittelevat pelitalot operoivat perinteisimmillään makuuhuoneissa ja autotalleissa, myöhemmin toimistotiloissa. Pääoma on ennen kaikkea ihmisissä, näiden ideoissa ja taidoissa. Niitä on Suomessa riittänyt, mistä on ollut myös kirjaimellista hyötyä yhteiskunnalle.

Toki pelialaan suunnataan liiallisiakin odotuksia. Jotkut ovat povanneet peleistä Nokian korvaajaa, mutta pelialan toimijat eivät ole koskaan näin väittäneet. Eivät edes, että peliala nostaisi Suomen uuteen nousuun. Peliala työllistää parhaimmillaankin muutaman tuhannen ihmistä, mutta ainakin nämä tekevät töitä, joita muuten ei olisi olemassakaan. Lisäksi peliala on muutakin kuin vain sisäpiirimarkkinoiden palvelumyyntiä, sillä suurin osa myynnistä suuntautuu ulkomaille.

Pelialasta on merkittävää hyötyä siinäkin, että se on yhteiskunnalle tuottoisaa toimintaa. Valtio tukee kasvavia peliyrityksiä Tekesin kautta, joka on räätälöinyt pelialan yrityksille erityisen Skene-ohjelman, jonka tavoite on suomalaisten peliyritysten liiketoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Ohjelmassa on rahoitettu yritysten kehitysprojekteja noin 30 miljoonalla eurolla. Yritykset ovat itse investoineet Skenen projekteihinsa 28 miljoonaa euroa.

Tekes on toki tukenut pelialaa jo ennen Skene-ohjelmaakin. Esimerkiksi helsinkiläinen Bugbear haki ja sai Tekes-tukea tiettävästi yhtenä ensimmäisistä, ellei jopa ensimmäisenä suomalaisena pelitalona. FlatOut: Ultimate Carnage –pelin kehitykseen saatu tuki olikin tärkeä askel kotimaisen pelialan historiassa, jonka myötä muutkin uskaltautuivat kokeilemaan valtion tukea.

Suomalaisen pelialan viime vuosien menestyksen myötä Tekesin tuki on noussut koko ajan merkittävämpään rooliin, joskin aina täytyy muistaa, että se on aina vain osa pelien ja tekniikan kokonaisrahoituksessa. Tekes ei rahoita mitään kokonaisuudessaan, vaan pelitalojen on rahoitettava valtaosa projekteistaan itse.

Jokainen tukieuro on kuitenkin saatu moninkertaisesti takaisin.

”Skenen toiminnan aikana pelkästään suoria pääomasijoituksia suomalaisiin peliyrityksiin on tullut lähes 70 miljoonaa euroa. Jokainen Tekesin peliyrityksiin laittama euro on tuonut yhteiskunnalle 6–24 euroa. Verotuloja on tullut satoja miljoonia euroja”, kertoo Skenen päällikkö Kari Korhonen.

”Tekesin rahoitus on aina suomalaisen veronmaksajan sijoitus nopeasti kasvavaan kotimaiseen yritykseen alalla, jossa meillä on paljon huippuja. Rahoituksen tuloksena odotetaan verotuloja, korkean teknologian työpaikkoja ja sellaista huippuosaamista, jota ei noin vain kopioida muualle”, Korhonen jatkaa.

Mutta vain viidennes rahoitusta hakevista firmoista saa rahaa. Rima on siis korkealla, eikä Tekes ole mikään tukiautomaatti.

Vuonna 2004 Suomen peliteollisuuden liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät noin 600 henkeä. Tänä päivänä 260 yritystä työllistää 2 500 henkeä ja liikevaihto on rikkomassa kahden miljardin euron rajan. Vuonna 2013 pelialan liikevaihto muodosti 10 prosenttia koko Suomen ICT-alan liikevaihdosta.

Tekesin Skene-tukiohjelma päättyy tänä vuonna, mutta Tekes jatkaa pelialan tukemista senkin jälkeen. Kuluneiden vuosien mittaan Suomen maine osaavana pelintekijäkansana on kuitenkin muutenkin vahventunut, ja hyvien yritysten on nykyään helpompaa saada myös pääomasijoittajien tukidollareita visioidensa toteuttamiseen.

 

Vuonna 2007 Tekes kertoi, että…

Peliteollisuuteen tehdyt julkiset investoinnit ovat Suomessa merkittäviä. Väkilukuun suhteutettuna pelialaa on tuettu 1,1 eurolla asukasta kohden. Koko EU:n alueella vastaavat investoinnit asukasta kohden ovat noin 4 senttiä.

Suomessa on pelialan osaamista, hyviä ideoita ja kansainväliseen menestykseen yltäneitä yrityksiä, mutta Tekesin mukaan osaavista pelien tekijöistä alkaa olla jo pulaa.

Peliteollisuuden mittavalle panostamiselle on syynsä. Suomessa peliala kasvaa vuosittain jo 50 prosenttia, kun kansainvälinen keskiarvo liikkuu 15-20 prosentissa. Maailmanlaajuisesti koko teollisuudenalan arvo on noin 25 miljardia dollaria vuodessa.

Mikäli suuntaus jatkuu nykyisellään tulee suomalaisen peliteollisuuden luomuksista yhä tärkeämpi osa kansantaloutta.

Muutoinkin kannattaa muistaa, että siinä missä lehdet ovat usein täynnä tarinoita sen ja sen bändin levyn julkaisusta maailmalla, niin moni suomalainen peli yltää jo säännöstään puolen miljoonan ja yli miljoonankin myynteihin – suorastaan rutiininomaisesti.

 

Lähde: Tekes

Keskustelu

Ei pelialassa nyt mitään muuta moitittavaa ole, paitsi jotkut yksittäiset tapaukset esim. firma uhoaa nousevansa seuraavaksi Disneyksi (yhden hitin ihmeen turvin), ja seuraavaksi jo potkiikin urakalla porukkaa ulos, ja jonka tulevaisuus on pitkälti yhden elokuvan varassa. Tuskin tarvitsee nimetä firmaa.

Muropaketin uusimmat