UUSIMMAT

Syväanalyysi: Nintendo ja Amiibo-figuurit

21.12.2014 19:18 | Kalle Lounela

Amiibo-sanan luulisi soittavan jotakin kelloa peliharrastajien päissä. Aluksi se soitti minun biologian tiedosta vastaavaa pääkopan osiota. Amiibo == ameeba? Tällä kertaa Nintendo ei kumminkaan esitellyt yksisoluisia eliöitä, mutta sen sijaan julkistus oli jotain upeampaa. Asiaa valottamaan lainaan törkeästi omaa kappalettani Super Smash Bros. for Wii U -arvostelusta.

”Ymmärrettävästi kaikkien kaveripiirit eivät koostu hikisistä peliharrastajista, joten Nintendo julkaisipelin ohessa Amiibo-figuurit . Nimi on sanan ”amigo” eli ”kaveri” väännös. Figuurit eivät ole pelkkiänukkeja, vaan ne sisältävät myös muistia ja tekoälyn, joka oppii muiden liikkeistä ja sopeuttaapelityylinsä sen mukaan.”

Muut lelupelit, kuten Activisionin Skylanders ja Disneyn Disney Infinity, vaativat pelissä pelattavan hahmon aina lukualustalle session ajaksi. Amiibot eivät toimi näin laisinkaan. Esimerkiksi Smashissä kaikki hahmot ovat pelattavia ilman figuureja, koska niiden idea on toimia pelikaverina tai kilpailijana. Figuuria näpäytetään gamepadin NFC-lukijassa, jolloin se ilmestyy taisteluun omilla taidoillaan. Kun rauha palaa maahan, lukijalle vilautetaan uudestaan ja näin taisteluissa tulleet muutokset tallentuvat fyysisen hahmon muistiin. Uuden 3DS-version myötä helppo näpäyttely mahdollistuu myös käsikonsoliversiossa.

Koska Nintendolla on iso läjä erilaisia pelejä hahmoilleen, eivät ominaisuudet jää vain Smashiin. Mario Kartissa tietyt hahmot avaavat peliin pukuja: esimerkiksi Captain Falcon figuuri avaa Mii-asun. Jos olet sen lisäksi ostanut erillisen DLC:n, sinulta pitäisi löytyä Blue Falcon -mobiili asun kaveriksi. Tätä lähemmäksi F-Zeroa emme varmaankaan tule pääsemään vuosiin. Kolmas yhteensopiva peli on Hyrule Warriors. Loogisesti siinä vain Zelda-aiheiset hahmot antavat oheistavaraa. Lisäksi ainakin tuleva Mario Party on luvattu tukevan leluja.

Koska tavaroiden availu vain lukee figuurin tietoja, sitä on mahdollista käyttää niin monta kertaa kuin haluaa. Täten voit käväistä Amiiboja omistavalla kaverilla kylässä ja häneltä asuja hahmoilta, joita sinulla ei ole.

Ulkonäöllä on väliä

Sain arvosteltavaksi kaksi maailmanlaajuisesti hyvin tunnettua ja rakastettua hahmoa eli Marion ja Pikachun. Molemmat hahmot olivat ulkonäkönsä puolesta lähes täydellisiä. Rupesin heti miettimään muita syitä – suosion lisäksi – miksi olin saanut juuri nämä hahmot arvioitavaksi. Pikachu on periaatteessa keltainen muovinpala silmillä, mutta Mario on kaikin puolin paljon monimutkaisempi. Toisaalta putkimiehen tuotantoon on varmasti pistetty ylimääräisiä resursseja hahmon kysynnän tietäen. Nintendo taisikin pelata ovelasti omaan pussiinsa.

En siis voinut mitenkään perustaa koko syynäyksen mielipidettä vain näihin kahteen kaveriin, joten avasin maailman luotettavimman paikan tutkia asiaa: internetin peliuutisten kommenttiosiot. Nopeasti selvisi, että joidenkin hahmojen ulkonäkö ei vastannut toivomuksia. Vielä varmistukseksi pyysin kuvia ainoalta tuntemaltani amiibokeräilijältä. Nettikansan huomiot olivat oikeita ja Fire Emblemin Marth on paras esimerkki valituksen aiheista:

Naama ei vastaa laisinkaan viime kesän E3:n promofiguuria (oikealla). Maalaustyö myös vaihtelee kappaleittain, joten nettikaupasta tilaava voi vain toivoa saavansa järkevän näköisen naaman. Marth on kumminkin pahimman näköinen jo julkaistuista Amiiboista. Onneksi uusissa erissä on kiinnitetty huomiota Martan naamavärkkiin ja se näyttää jo ihan siedettävältä. Kannattaa siis katsoa mitä ostaa. Muiden hahmojen kohdalla laatu on ollut yllättävän korkeaa kun ottaa huomioon noin 15€ (+ suomilisä) hinnan.

Minua oikeasti häiritsevä asia on joidenkin hahmojen tukipilarien värikkyys. Esimerkiksi Donkey Kong – muuten kiitettävän näköinen turkkinsa ansiosta – on saanut tuekseen vessanpytyn näköisen muovinpalan. Jollakulla on ollut hauskaa tuotantolinjalla.

Linkin keppi on saanut Triforcen keltaisen värin, joka läpinäkyvänä muovina muodostaa ihan muunlaisen mielikuvan. Miksi näitä kaikkia ei voinut vain pistää läpinäkyväksi samalla standardilla ilman kikkailuja?

Kuvien huono valo ei tietenkään tee oikeutta figuureille. Onneksi, yllättävästi suomalainen, Finngamer on tehnyt parit mainiot videot, joista saa hyvän idean laadusta. Ensimmäisen videon loppupuolella on vertailua kilpailijoiden tuotteisiin:

Mariota ja Pikachua näprätessäni huomasin sähköjyrsijän maalipinnassa ihan pientä epänormaalia rosoisuutta. Vian huomaa vain pilkuntarkalla syynäyksellä ja muilta osin figuuri on moitteeton. Putkimiehen laatu sai minut yllättymään. Farkuissa on kuviointia, liekkipallo on komean näköinen ja maalityössä on hienoja värinvaihteluja. Kaikin puolin täydellinen hyllyn koristus.

Ja fanit hyppivät riemusta

Amiiboja julkaistaan erissä. Ensimmäinen ja toinen ovat jo ulkona, kolmas tulee ensi vuoden puolella. Tämän jälkeisestä jatkosta ei ole tullut mitään varmaa tietoa, mutta mitä luultavimmin näin hyvän vastaanoton jälkeen Nintendo rupeaa vaihteeksi printtaamaan rahaa lelupuolella. Figuurit ovat siis tehneet kauppansa.

Ymmärrettävästi keräilijät ovat olleet figuureista haltioissaan. Satoru Iwata ja kaverit saavat rahastettua kuluttajaryhmän, joihin muilla ei ole ollut mahdollisuutta koskea: nipafanit. En ole aiemmin kiinnostunut lelupeleistä tai niiden oheiskrääsästä. Nyt kiinnostus kumminkin kummasti heräsi. Jos vain löydän hahmoja kaupasta kohtuuhintaan, niin varmasti laitan niihin muutaman lantin.

Jenkeissä joillakin pelikaupoilla on yksinoikeus tiettyihin hahmoihin. Kaupoissa ei ole kumminkaan näkynyt yksinoikeushahmoja, eikä edes semisuosittuja figuureja. Kaikki hahmot ovat mystisesti loppuunmyyty ja nettihuutokauppa eBayssä hinnat kohoavat taivaisiin. Syytöksiä keplottelusta on ilmassa, mutta meidän ei moisista tarvitse välittää.

Suomessa figuureja on riittänyt kohtalaisesti, mutta tavallisesta ruokakaupasta niitä on turha metsästää. Jossain päin Suomi-neidon mekkoa tavaraa on, toisaalla ei. Ainoa varma tapa on käydä itse tarkastamassa kaupat läpi. Tietenkin joululla on oma osuutensa tavarapulaan.

Nintendo on vinkkaillut, että hahmoja voi ostaa tulevaisuudessa kortteina. Etenkin juuri niitä vähemmän tehtyjä, joiden tuotanto jossain välissä lakkautetaan. Näin NFC-luku peleissä onnistuu, vaikka et olisi ostanut omaa figuuriaa ajoissa. Kortit ovat myös halvempia kuin itse muovikomistukset.

Pelkkää Super Smash Bros. treeniä, ruokavaliosta ei tarvitse välittää

Huh! Nyt kun yleissivistävä tieto on saatu alta pois, voimme vihdoinkin keskittyä kaikista mielenkiintoisimpaan osuuteen eli Amiibojen treenaukseen.

Näin koodarinalun näkökulmasta tekoälyn toiminta on kiehtovaa. AI on kuin peruna. Sinä kokkaat perunasta minkälaisen haluat, mutta peruna on peruna, vaikka se olisikin lohkottu ja pistetty uuniin. Ruoka tosin maistuu juuri siltä, millaiseksi sen kokkasit.

Perustoiminnot pysyvät samana, mutta hyvä pelaaja saa koulittua perunastaan mainiota sapuskaa. Tekoäly oppii huonot tavat, kuten yhden liikkeen yltiömäisen käytön, mutta sitä ei saa täysin aivopestyä tekemään vain yhtä asiaa. Harmillista, koska olisin halunnut pelkkiä pilkkaliikkeitä suorittavan hahmon, joka ei osaa tapella.

Juurikin taunt-liikkeen oppimisessa tuntui olevan vaikeuksia. Nälväisin aina Amiibolle pisteen saatuani, mutta puupäät eivät ottaneet sitä omaksi tavakseen. Jatkan nälvimistä tulevaisuudessakin, jos vaikka joku kaunis päivä lapseni oppisivat tämän jalon taidon.

Koska kouluttajalla on väliä, oli joku heti keksinyt opettaa omat voimacombonsa perunalleen ja pistää se johonkin pienehköön Smash-turnaukseen Pohjois-Amerikassa. Fox-figuuri oli tullut kolmanneksi. Uutisen kuullessani nauru oli herkässä.

Hahmojen tasokehitys yltää 50 tasoon asti ja liikkeiden lisäksi figuuri oppii voimakkaammaksi statsien muodossa. Liikkeitä on myös mahdollista vaihtaa, joka on tuttua juttua peliä pelanneille. Saavutin maksimitason helposti yhdessä illassa. Vaikka tasokatto on saavutettu, AI jatkaa oppimista ja sopeutumista tapellessaan.

Lapseni, olen ylpeys

Lähdin kouluttamaan poikaani ja tytärtäni kahdella eri tavalla: Mario sai kattavan treenin kaikilta osa-alueilta, Pikatchu joutui syömään pelkästään Captain Falconin polvea aina samoilla säännöillä ja samassa kentässä. Sitten pistin lapseni vastakkain. Arvattavasti Mario antoi pataan armoa tuntematta.

Syyt turpasaunan tulokseen on selviä. Pikatchu ei saanut niin sanottua ”mirror Matching”-treeniä, jossa hahmo saa vastaansa itsensä. Teorioiden mukaan näin voidaan iskostaa lajinomainen käyttäytyminen opetettavan takaraivoon. Tämän lisäksi putkimies oli tapellut aiemmin sähkörottia vastaan, joten sille oli muodostunut toimintasuunnitelma vihollistyyppiä vastaan.

Kumma kyllä Pikatchu osasi käyttää maahan ilmestyviä esineitä vaikka se ei kuulunut yksipuoliseen opetussuunnitelmaani. Perusmekaniikat ovat tällä perusteella samoja jokaisella Amiibolla. Joskus matsien aikana hahmot jäivät useammaksi sekunniksi seisomaan vierekkäin vain lyödäkseen toisistaan ohi. Bugi vai jotain ihan muuta?

Tarkempaa teoriaa hyvästä treenauksesta löytyy googlettamalla. Minä käytin Marion kanssa tätä harjoitussuunnitelmaa: Smash Bros. Wii U Amiibo Guide – Reaping Benefits Of Training Effective Fighters.

Summa summarum

Amiiboperunat maistuvat hyvältä. Tappeleminen on paljon mielenkiintoisempaa oppivaa tekoälyä vastaan ja näitä figuureja jopa kehtaa pitää esillä. Jos näin tyhjentävän tekstin jälkeen vielä mietit ostaako vaiko eikö ostaa, suosittelen hommaamaan yhden testiksi. Näissä on rahalle vastinetta enemmän kuin tarpeeksi. Varma joululahja Smashin omistavalle.

Kiitokset kuvista Nico Virtaselle!

 

Teksti: Kalle ”HCJorma” Lounela

Kuvat: Nico Virtanen

 

Lisää aiheesta

Super Smash Bros. Brawl (Wii) 

Super Smash Bros. for 3DS 

Super Smash Bros. for Wii U (WiiU) 

Super Smash Bros. Melee (GC)