Uusimmat

Thrustmaster T-Flight Hotas X – sama lentotikku PC- ja PS3-lentopeleihin?

28.01.2014 20:00 Jukka O. Kauppinen

Lentosimulaattorilentäminen on hieno harrastus – mutta sitäkin voi harrastaa niin monilla eri tavoin. Yksi ääripää ovat Flight Simulator X:n ja DCS: A-10:n kaltaiset supersimut, toisessa päässä taasen konsolien lentoräiskinnät. Mutta jotain yhteistä niilläkin silti on. Ei vain se, että molemmissa on lentokoneita. Molempia voi myös lentää samalla ohjaimella.

Mutta myös simuohjaimet, kunnon lentotikut, ovat vaikea asia. Hyvä ja halpa yhdistyvät vain harvoin. Puhumattakaan jos halvasta ohjaimesta halutaan tehdä myös PC- ja PlayStation 3 -yhteensopiva. Mitä tämä on, hulluuttako?

Thrustmasterin Hotas X ohjain on kiinnostava yritys kattaa kaksi erilaista maailmaa. Konsoleillahan ei lentosimulaattoreilla hirveästi juhlita, joskin muutama satunnainen lentopeli yrittää tarjota myös häivähdyksiä oikeammasta lentämisestä. Tähän mennessä lähimmäs on oman kokemukseni mukaan osunut Apache: Air Assault, joka on laajemmallakin mittapuulla oikein toimiva ja kiinnostava taisteluhelikopteripeli. Mutta harva konsolipeli kaipaa ohjaimekseen uskottavampaa lento-ohjainta. Thrustmasterin mielestä meikä on tosin ihan väärässä.

Hotas X:llä Thrustmaster tähtää kolmeen maaliin. Ensinnäkin firma uskoo, että on olemassa konsolilentäjiä, jotka haluavat padia vakuuttavamman lento-ohjaimen. Toisekseen firma uskoo myös, että sekä PC:llä että PS3:lla toimiva ohjain olisi lentofriikin unelmavärkki, kun yhdellä ohjaimella pärjää vaivattomasti kaikissa ympäristöissä. Kolmanneksi  Thrustmaster luottaa vakaasti siihen, että he ovat tällä kertaa osanneet yhdistää hyvän ja halvan.

Vauhdilla taivaalle

Hotas X:n käyttöönotto on helppoa. USB-tökkeli koneeseen tai konsoliin ja lentohommiin. Muuta ei tarvita. PC tunnistaa laitteen sen siliän tien ja toteaa, että ihan perusohjainhan se siellä. PlayStation 3:lla sama juttu. Konsoli näkee kaasukahvaohjaimen padina ja tottelee heti, kun peluri vain tajuaa missä mikäkin padiohjaimen namiska on sauvassa.

Teknisesti ohjain on itse asiassa kaksi laitetta, jotka voi yhdistää tai pitää erillään, mikä nyt kätevimmältä tuntuu.

Ohjaimen vasen puolisko on HOTAS-tyyppisen (Hands On Throttle And Stick) lentokoneen ohjainlaitteen vasen puoli, kaasukahva. Kahvaa voi vetää ja työntää, mikä vastaa käytännössä joko moottoritehojen asetuksia tai helikopterisimulaattorissa usein pääroottorin tehoja. Halpisohjaimille tyypilliseen tapaan kaasukahvan takana on pikkurillillä ja keskisormella käytettävä keinu, jota käytetään useimmiten lentokoneen sivuperäsimenä tai kopterin sivuroottorin säätönä. Lisäksi kahvassa on kuusi nappia, jotka ovat PC:llä tavanomaisia DirectX:n kautta koneelle tulkattavia tikkunamiskoita tai PS3:n padin vakionappeja.

Varsinaisessa joystickissä on puolestaan normaali liikerata ja kääntökahva, mikä on toinen halpistikkujen vakioratkaisu sivuperäsimen ohjaukseen. Kiintoisasti tämä tarkoittaakin sitä, että normaalitilassa peräsintä voi käyttää sekä kaasun keinulla että sauvan vääntömomentilla. Lisäksi sauvassa on liipasin, kolme näppäintä ja 8-suuntainen hattu, joka konsolitilassa vastaa padin d-padia.

Konsolitilassa jalustassa on vielä PlayStation-nappi sekä Select/Start-näppäimet.

Kaiken kaikkiaan ohjaimessa on siis 10 näppäintä, 8-suuntainen hattu sekä keinu- ja kääntökahvaperäsin, kaasukahvan ja ohjaussauvan lisäksi. Varsin kelpo varustelu perusohjaimelle.

Hienoiseksi yllätyksekseni ohjain oli käytettäessä myös suhteellisen toimiva ja miellyttävä. Vaikka ohjain vähän heppoiselta tuntuukin ja pinnoitus on liukasta ja halvanoloista muovia, on muotoilu esimerkillistä. Syystäkin, onhan Thrustmaster yksi pisimpään joystickien maailmassa toimineista yrityksistä. Päälle kahdessakymmenessä vuodessa ranskalaisetkin ovat oppineet, että millaisista muodoista ihmiskäsi tykkää. Namiskat on aseteltu fiksuille ja loogisille paikoille, ja kahvan kokokin tuntuu sellaiselta, että sekä iso koura että pienempi käsi löytävät vaivattomasti asemapaikkansa. Edes sauvan muoviosien liitokset eivät hankaa.

Suurempi yllätys oli ohjaimen liikeratojen pehmeys ja toimivuus. Moni halpistikku kärsii liikkuessaan töksähtelystä ja kulmikkuudesta, joka tekee ohjaamisesta tuskallista tietyillä alueilla. Hotas X:n sauva liikkuu koko alueellaan pehmeästi. Lisäksi sauvan liikkeiden jäykkyyttä voi säätää jonkin verran tikun pohjassa olevalla säätöruuvilla. Kiitosta voi antaa myös kaasukahvalle. Sen liikkuminen on ainakin uutena juuri sopivan jäykkää niin, että liikkeessä on hieman tasaista vastusta. Työntäminen tai vetäminen ei vaadi voimaa, eikä kahva lonksahtele pois määritellystä asemastaan. Lisäksi kahvan liikeradassa on mukava pykällys puolivälissä, jonka ansiosta ohjaaja tuntee missä kohtaa kahva on.

Tekniikka on siis halpistikuksi yllättävän hyvää. Iso peukku myös ohjaimen kätevästä kaksiosaisuudesta ja liitoksesta, jonka avulla sauvan voi pikkunykäyksellä ja ilman työkaluja jakaa kahdeksi erilliseksi, piuhalla yhdistetyksi osaksi tai yhdistää kompaktiksi yhteisohjaimeksi.

Se tosi haaste

PC-lentotikkuna Hotas X on peruslaite, mutta halpistikkuna sarjansa paremmasta päästä. Se todellinen kysymys nouseekin pinnalle ohjaimen konsolisauvana käyttämisestä. Ja se kuulkaas mietityttikin. Kyse ei ole niinkään ohjaimen perustekniikan toimivuudesta, vaan ylipäätään siitä suuresta kysymyksestä, että voiko konsoleilla käyttää joystickiä. Vastaus on vahva ehkä.

Esimerkiksi Wings of War, joka on War Thunderista tunnetun Gaijin Entertainmentin käsialaa, oli vahvan ristiriitainen kokemus. Periaatteessa joystickillä lentäminen oli hyvinkin mukavaa ja pehmeää. Lentoliikkeet tuntuivat luonnollisemmilta ja pehmeämmiltä. Mutta sitten ilmataistelutilanteessa padiohjaukseen tottuneet refleksit eivät osanneetkaan oikein väännellä joystickiä niin, että vihollinen olisi pysynyt tähtäimessä. Outo juttu, sillä joystickin liikerata oli kuitenkin suurempi ja pehmeämpi kuin pikkuruisen tatin.

Sen jälkeen ongelma olikin nappien asettelussa. Vakioasetuksilla tulitusnäppäin olikin kaasukahvassa, eikä liipasimessa. Eihän se nyt ollut loogista! Siinä sai pitkään sählätä, että vuosikymmenten simulentämisreaktiot sai ohjattua uusille urille, ja silti usein huomasinkin zoomaavani tähtäimeen tai etsiväni pommien laukaisukahvaa kun piti tykittää jenkkiä 20-millisillä.

Sitä vastoin Apache Air Assaultissa lentotoiminta sujui jo paljon luonnollisemmin. Siitä kiitos sekä vähemmille vatkain-selkäydinreflekseille että Activisionin lentopelin kiitettävän monipuoliselle peliohjaintuelle. Kun peli tukee lähtökohtaisestikin muitakin ohjaimia kuin padia, niin joystickilläkin lentää jo ilokseen.

Muutenkin olen ollut havaitsevinani, että konsolipelien tuki ja toimivuus lentotikuilla on hyvin vaihtelevaa. Osassa arcade-lentomallit ovat niin rupuiset, että joystickillä lentäminen on kuin yrittäisi säästää rahaa ja paikata vihlovan hampaansa itse. Toisissa pelin ytimessä on sen verran simumeininkiä, että homma toimii, kunhan vain oppii näppäimet.

Mikä on siis T-Flight Hotas X:n tuomio? Noh, vähän avoin. Konsoliohjaimena sen hyöty on kyseenalainen, mutta teknisesti ottaen sauva toimii ja tekee mitä luvataan. Käyttökelpoisuus riippuu enemmän siitä mitä pelataan ja miten kovasti pelaaja joutuu kamppailemaan omia, vanhoja tottumuksiaan vastaan näppäintoimintojen kanssa. Jos (konsoli)peli vain tukee erilaisia ohjainprofiileja tai jopa namiskojen konffailua, niin tällähän lentäminen voi olla jo tosi kivaa ja toimivaa.

PC:llä ei ole vastaavaa ongelmaa, sillä tietokoneella nappuloiden toiminnat sijoittuvat lähtökohtaisesti loogisemmin ja simujen näppäimetkin voi säätää useimmiten vapaasti miten haluaa.

Eihän ohjain mikään luksuslaite ole, mutta hintaansa nähden varsin hyvä, toimiva ja monikäyttöinen perustikku peruslentohommiin. Kestävyydestä on paha sanoa mitään, mutta olen käyttänyt ohjaimia, jotka ovat olleet yhtaikaa kalliimpia ja huonompiakin, mikä on jo varsin hyvä saavutus.

 

Thrustmaster T.Flight Hotas X

Valmistaja: Thrustmaster

Saatavilla: PC, PlayStation 3

Hinta: noin 50 euroa

Lisätietoja: http://www.thrustmaster.com/products/tflight-hotas-x

Jukka O. Kauppinen

 

Tekniset tiedot

  • Erittäin tarkan ohjaimen vastusta voi säätää
  • Leveä käsituki vähentää rasitusta
  • Painotettu jalusta lisää vakautta
  • PRESET-painikkeella voi asetuksia vaihtaa kirjaimellisesti suoraan lennosta (asetukset voi tallentaa tikun sisäiseen muistiin)
  • 12 painiketta ja viisi akselia ovat ohjelmoitavissa. Liipaisin jarruille ( siviililennot) tai sarjatulelle (sotilaskoneet)
  • Monisuuntainen hattu-ohjain tikun päässä.

 

Lisää aiheesta

Asus ROG Vulcan Pro –  hiljaisuutta, mutta millä hinnalla?

Käsikonsolien lyhyt historia: 1977-1999

Mikrokonsolit tulevat: mitä on luvattu, mitä saatu?

Sound Blaster EVO Zx: turhan tyyriit mobiililuurit

Lue myös

Blackguards on synkkä, synkempi, synkin roolipeli

Demon Core on suomalainen Half-Life

Pax Baltica (lautapeli)

Vuoden 2013 paras ladattava pelisisältö: Borderlands 2: Tiny Tina’s Assault on Dragon Keep