UUSIMMAT

TOP 15: Tässä ovat vuoden 2018 huonoimmat pelit

28.12.2018 10:00 | Muropaketin toimitus

Vuosi 2018 on jo melkein ohi. Sitä ennen on hyvä muistella kaikkea sitä roskaa, mitä tänäkin vuonna on pelien varjolla julkaistu.

Kuluneen vuoden aikana on nähty upeita viiden tähden pelejä, mutta tietysti myös koko joukko kömpelöitä, bugisia tai ihan vaan umpisurkeita pelejä. Kokosimme alle 15 vuoden 2018 aikana arvostelemaamme peliä, joista ei tosiaan paljon hyvää sanottavaa löytynyt.

Kehnoimmat ovat saaneet vain yhden (tai jopa nolla!) tähteä, joten nyt puhutaan todellakin vihon viimeisistä turjakkeista.

1. Pehmopornopeli Gal Gun 2 on hirveintä roskaa mitä PlayStation 4:lle on milloinkaan julkaistu

”MOIKKA! Tässä sulle feromoneja ampuva laserpyssy. Tuolla ulkona odottaa tuhatpäinen joukko innokkaita, pikkuhousuissa juoksevia koulutyttöjä. Mee sinne ja ammu niitä vähän rakkaudella. Mut ei mitään hätää, ei niitä satu ja ei ne oo pahoja, ne on vaan vähä niinku demonien vallassa.”

2. Super Seducer on vuoden varmasti huonoin peli ja täydellinen kusipääsimulaattori

”Tunnettu sovinisti Richard La Ruina on saanut päähänsä viedä tyhmiltä rahat pois julkaisemalla nipun videoita itsestään ja kutsumalla lopputulosta peliksi. Super Seducerissa ei ole kuitenkaan mitään pelattavaa, ja sen hauskuuskin on kiusallisen tahatonta.”

3. Dark Soulsia apinoiva Immortal: Unchained on tuskaisaa pelattavaa

”Immortal: Unchained olisi saattanut maittaa paremmin puhtaana räiskintäpelinä ilman Dark Soulsista – tässä tapauksessa ilmeisen väkipakolla – ammennettuja kokeiluja. Tylsät ja mielikuvituksettomat kentät yhdistettynä lajityypin kanssa yhteensopimattomaan pelattavuuteen tekevät ruotsalaisesta teoksesta vain ja ainoastaan vaikean. Ei lainkaan nautittavan.”

4. Past Cure on halpa kopio Alan Wakesta ja alkuvuoden surkeimpia pelejä

”Past Cure olisi ollut paljon parempi, jos se ei olisi näin pitkä eikä poukkoilisi liian villisti. Pelin kentät ovat vain isoja luita ilman lihaa. Past Cure voisi olla varsin pätevä noin neljän tunnin seikkailuna, joka keskittyy lähes täysin painajaisiin tai valveilla tapahtuneeseen. Parempi ja pienempi fokus olisi ehkä tuottanut laadukkaamman tuotteen.”

5. Edes seksi ja verinen väkivalta eivät estä tylsistymistä kohupeli Agonyn bugisessa Helvetissä

”Madmind Studion ennakkoon kohua herättänyt Agony on kömpelö ja buginen kauhupeli, ja ennen kaikkea infernaalisen tylsä. Se ei myöskään tarjoa oikein mitään uusia ideoita tai onnistu sanomaan aiheestaan yhtään mitään. Jotta peli pelottaisi, pitäisi ilmeisesti pelätä myös tissejä.”

6. Bravo Team on hirveä räiskintäkalkkuna ja pahinta mitä PlayStation VR:llä on tarjota

”Bravo Team on huonoin VR-peli, jota olen pelannut. Peli pohjautuu täysin yhteen ominaisuuteen, suojan takaa räiskimiseen, ja toteuttaa tämänkin pahasti ontuen. Pelattavaa löytyy noin viideksi tunniksi, eikä pelin suurimpana ominaisuutena mainostettu co-op-tila tuo tarpeeksi lisäarvoa tehdäkseen tästä kuluttajan rahan ja ajan arvoista.”

7. New Gundam Breaker kärsii kaoottisista taisteluista ja teknisistä ongelmista

”New Gundam Breakeria on vaikea suositella ainakaan mikäli Gundamit eivät ole jo valmiiksi lähellä sydäntä. Kankea ja kaoottinen taistelujärjestelmä yhdistettynä teknisiin ongelmiin tekevät New Gundam Breakerista pelin, joka ei ole yksinkertaisesti kovin hauska.”

8. Time Carnage päästää ampumaan dinosauruksia virtuaalitodellisuuteen – juuri muuta hienoa ei pelissä sitten olekaan

”VR-pelien maailmassa nauttivat suurta suosiota vihollisaaltoihin perustuvat räiskinnät, joissa pistetään massoittain vihulaisia palasiksi. Myös Wales Interactiven kehittämä Time Carnage osuu tähän jo lähes ylibuukattuun peligenreen, mutta ei tuo siihen mitään uutta.”

9. Mikromaksut, tuotesijoittelu ja härski rahastus pilaavat korispeli NBA 2K19:n

”Mikäli mikromaksut eivät haittaa tai omaa peliään haluaa nopeuttaa heittämällä rahaa näyttöön, on NBA 2K19 paras ja enemmän tai vähemmän ainoa kunnon koripallopeli markkinoilla. NBA 2K19:a on kuitenkin vaikea suositella kenellekään. Uusille pelaajille se tarjoaa korkean oppimiskäyrän, jonka kiipeäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Sarjan pariin vihkiytyneiltä konkareilta se puolestaan vetää maton koristossujen alta älyttömillä mikromaksuillaan.”

10. Keskinkertainen Warhammer 40,000: Inquisitor – Martyr on PS4:lla yhtä tuskaa

”Synkässä ja kaukaisessa tulevaisuudessa on vain arvostelijan kyyneleitä. NeocoreGamesin Warhammer 40,000 -universumiin sijoittuva toimintarope onnistuu muuttamaan keskinkertaisen pelin raivostuttavaksi ontuvalla konsolikäännöksellä.”

11. Ei mikään Shadow of Colossus – Extinction on tuskallisen tylsä toimintapeli kolossien tappamisesta

”Extinctionin nopeatempoinen toiminta ja jättien kaato muuttuu pelimekaniikkaakin pikaisemmin puuduttavaksi puurtamiseksi. Kunnollisen vaihtelun puute, ontuileva pelattavuus sekä mitäänsanomaton fiilis eivät paranna kokemusta, jota ei voi oikein suositella kenellekään.”

12. We Happy Few ei ole mikään uusi BioShock – kesken jäi testaajalta buginen räpellys

”Compulsion Gamesin värikäs We Happy Few onnistui ennakkoon nostamaan odotuksia värikkään herkullisella ulkoasullaan ja mielikuvitusta kutkuttavalla juonikuvauksellaan. Into hiipui pelatessa kuitenkin nopeasti, sillä We Happy Few kaatuu lukuisiin teknisiin ongelmiin ja ratkaisuihin, jotka tekevät pelaamisesta turhauttavaa kyttäämistä.”

13. Debris on merenpinnan alle sijoittuva pakokauhupeli, jossa huono toteutus pilaa hyvän idean

”Syvälle valtameren pimeyteen vievä Debris tähtää pakokauhunomaiseen kokemukseen, mutta jättää paljon toivomisen varaa niin tekniikan kuin pelattavuuden osalta.”

14. Transference on Elijah Woodin tuottama ”elokuvapeli”, jonka hintalappu on ihan käsittämätön

”Ubisoftin VR-tuella varustettu tarinapeli Transference tarjoilee muutamia kiehtovia hetkiä, mutta kokemus on ohi ennen kuin se oikein alkaakaan. Elokuvan mittainen peli ei kestä vertailua elokuviin ja maksaa liikaa.”

15. Downward Spiral: Horus Station kumartaa Dead Spacelle ja BioShockille – pelaajalle jää pyllistys painovoimattomassa tilassa

”Kotimainen scifi-seikkailupeli Downward Spiral: Horus Station vie pelaajat painottomaan ympäristöön, mutta ei onnistu vetämään puoleensa yksitoikkoisella sisällöllään.”