Virtuaalitodellisuus on lapsilta kielletty – Second Life

Second Life -lume-elämä on hyvin toisenlaista kuin vanhat kuvitelmat virtuaalitodellisuuksista. Omituisen ja syntisen pintavaikutelman alta paljastuu luovuuden ja yhteisöllisyyden ihmemaa.

Matriisi, kyberavaruus, virtuaalisuus – tietokoneiden luomat maailmat ovat kiehtoneet tieteiskirjoissa ja elokuvissa jo vuosikymmeniä. Yrityksiä toimivan keinomaailman luomiseen on riittänyt, mutta menestys ei ole ollut kummoista. Viime aikojen mielenkiintoisin ja onnistunein kokeilu on Second Life. Se yrittää tehdä virtuaalisesta elämästä koko kansan hupia.

William Gibsonin kirjoista tuttua kromitornien ja eliittihakkerien kyberavaruutta odottava järkyttyy Second Lifessa. Vuoden 2006 keinoelämä on vihreän ruohon ja auringonpaisteen täyttämä paikka, jossa kolmiulotteiset pelihahmot keskustelevat chat-huoneiden tyyliin.

Yleensä nettimoninpelit ovat nuorten miesten leikkikenttiä. Toiseen elämään ei kuitenkaan pääse alle 18-vuotiaana, ja pelaajien keski-ikä on 32 vuotta. Lisäksi aktiivisista asukkaista yli 40 prosenttia on naisia. Tappaminen ja väkivalta ovat täällä sivuosissa toisin kuin normaaleissa nettipeleissä. Useimmat pelaajat keskittyvät siihen mikä jyllää oikeassakin elämässä: viihteeseen, kuluttamiseen ja seksiin.

Vapaalla kapitalismilla onneen

Second Lifen luoneen Linden Labs-yhtiön neronleimaus oli antaa pelaajille vapaus ja velvollisuus oman hupinsa luomiseen. Second Lifen takana on ajatus, että siellä voi tehdä aivan mitä haluaa. Paikka antaa pelaajille tarvittavat työkalut, kuten kolmiulotteisten esineiden luomiseen ja muunteluun tarkoitetun järjestelmän sekä erityisen ohjelmointikielen. Pelin rajoitusten kuten painovoiman piirissä pelaajat voivat rakentaa mitä haluavat. Seurauksena on tilkkutäkki, jossa avaruusalukset, yökerhot ja keskiaikaiset linnat sekoittuvat enemmän tai vähemmän sulassa sovussa.

Vapautta tärkeämpi tekijä Second Lifessa on kuitenkin raha. Paikalla on oma taloutensa, jonka ytimenä on Linden-valuutta. L-rahalla on todellinen arvo suhteessa tosimaailman dollariin, joten virtuaalisesti menestyvät rikastuu oikeasti. Rahaa saa tietenkin tuottamalla esineitä tai palveluja muille pelaajille. Yllättäen Linden Labs ei omi pelaajien luomia esineitä. Jos pelaaja suunnittelee virtuaaliauton, hän omistaa kaikki oikeudet sen käyttöön ja myymiseen. Jos rakentaminen ei kiinnosta, pelaaja voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisia taitojaan hääsuunnittelijana tai ravintolan sisäänheittäjänä.

Syntistä meininkiä

Kun raha ja vapaus yhdistyvät tällä tavoin, on selvää mitä siitä seuraa. Ensisilmäyksellä Second Life on virtuaalinen Sodoma ja Gomorra. Joka toisessa kadunkulmassa kohoaa strippiluola, jota vastapäätä ihmiset jonottavat kasinoon. Vapaata rakkautta riittää, mutta halu ostaa virtuaalisia tavaroita ja teknisten taitojen puute ajavat pelaajia myös virtuaaliseen prostituutioon. Erityisiin animaatioihin ja chat-keskusteluun perustuvaa kyberseksiä myydään minuuttitaksalla.

On kuvaavaa, että perusmuodossaan nukkemaisiin pelihahmoihin myydään myös anatomisesti oikeanlaisia lisäosia. Yksi Second Lifen menestystarinoista on Javier Puff -nimisen pelihahmon Xcite-yhtiö, jonka valmistamista miesten sukupuolielimistä maksetaan kakistelematta enemmän kuin taloista tai urheiluautoista. Pelaajahahmojen alastonkuvia sisältävän Slustler-virtuaalilehden menestys taas huomioitiin jopa arvostetussa Wired-julkaisussa.

Seksin lisäksi uhkapeli kiehtoo monia. Omalaatuiset bingomuunnelmat Slingo ja Tringo vetävät väkeä jatkuvasti, mutta perinteinen hedelmäpeli on ykkössuosikki. Pink-nimeä käyttävä entinen addikti kertoi, että uhkapelien koukkuun on hyvin helppo jäädä, kun panoksena on näennäisestivain virtuaaliraha. Kasinot rohkaisevat ihmisiä jatkuvaan pelaamiseen antamalla bonuksia pajatson ääressä pitkään viihtyville.

Vapauden kauniimmat kasvot

Näkyvästi mainostettujen seksin ja uhkapelin takaa löytyy kuitenkin erilainen kokemus. Luovuus on valttia toisessa elämässä. Naisten vaatteiden, meikkien ja hiusten suunnittelu sekä myynti ovat tehokkaita virtuaalisia rahasampoja. Pelaajat haluavat näyttää hyvältä, ja täydellinen iho, säkenöivät korut sekä muodikas kampaus ovat kaikkien saatavilla. Jos luottokortilla on katetta, kuka tahansa voi olla missi. Toiset hakevat erikoisuutta ja muuttuvat roboteiksi tai avaruusolioiksi. Second Lifen ennakkoluuloton ilmapiiri houkuttelee samalla vähemmistöjä. Kun mikään ei ole tavallista, outoudet on helppo hyväksyä.

Luonnollisesti myös politiikka on pelissä mukana. Helposti törmää esimerkiksi mustan Amerikan historiasta kertovaan museoon tai feministien keskustelupiirin. Mielenkiintoisimpia projekteja on Neualtenburgin kylä. Sveitsiläistyylinen vuoristoyhteisö valitsee vaaleilla oman hallituksensa, ja pyrkii näin pääsemään eroon pelissä muuten hallitsevasta anarkiasta. Toisin kuin tosielämässä, lakia ja järjestystä kaipaavat ihmiset ovat selkeää alakulttuuria.

Pelit pelissä ja pelaajat pelintekijöinä

On kyseenalaista voiko Second Lifea kutsua peliksi, sillä siinä ei ole rajoja tai päämääriä. Toisessa elämässä näkee kuitenkin monia pelin sisäisiä pelejä. Hieman vanhahtava 3D-grafiikka ja monessa räiskintäpelissä käytetty Havok-merkkinen fysiikkamallinnus mahdollistavat monenlaisen viihteen.

Pelaajat harrastavat purjelaivaregattoja, moottoripöyrä- ja autokilpailuja, sukellusta ja laskuvarjohyppyä. Samalla näkee myös kunnianhimoisia kokeiluja, joissa yritetään toteuttaa tavallisia tietokonepelejä pelin sisällä. Dark Life -roolipelissä pelaaja pukee selkäänsä repun ja lähtee tappamaan hirviöitä ja keräämään aarteita Diablo-pelien tapaan. Tech Warfare -areenalla kohtaavat kauko-ohjattavat taistelurobotit tosiaikaisten strategiapelien tapaan. Usein tällaiset yritykset kaatuvat Second Lifen rajoituksiin, mutta amatööripelintekijöiden into on tarttuvaa.

Ei mitään rajaa

Yleisintä pelihupia on tietenkin ammuskelu. Erityisillä areenoilla ihmiset voivat räiskiä toisiaan mitä oudoimmilla aseilla. Second Lifen vapaus aiheuttaa sotijoille kuitenkin ongelmia. Aseiden, haarniskojen ja suojakenttien tehoa säätelee vain tekijöiden taito tai mielikuvitus, joten asevarustelu on riistäytynyt lopullisesti käsistä. Joka kuukausi ilmestyy uusi ja läpäisemätön suoja, jonka läpäisee kohta uusi ja entistä tappavampi kuolemansäde. Epätoivoiset porautuivat kymmeniä metrejä peruskallion sisään suojaan, kunnes huipputehokkaat meteoriittipommit kaivautuivat sinne asti. Laittomat sikailuaseet  lupaavat lennättää kohteensa kymmenien tuhansien kilometrien päähän ja jopa pakottaa uhrin käynnistämään pelin uudelleen.

Sama ongelma vaivaa koko Second Lifea. Täydellinen vapaus synnyttää yhtä paljon kiistoja ja ongelmia kuin hupia. Tutkimusretken loppuvaiheilla vastaan tuli kuitenkin tapaus, joka muistutti kuinka arvokasta virtuaalimaailmojen ja tietokonepelien todellisuuspako voi olla. Auto-onnettomuudessa kaulasta alaspäin halvautunut pelaaja löysi Second Lifesta erikoisvalmisteisen tietokoneen ja mikrofonin avulla työn menestyvänä virtuaalisena dj:nä. Onnistuu Second Life tai ei, se on tulevaisuuden kyberavaruuksien esiaste, joka tarjoaa jo nyt jotain, johon muut viihdemuodot eivät pysty.

Kokeile ilmaiseksi

Second Lifea voi pelata periaatteessa ilmaiseksi ilman kuukausimaksuja. Riittää kun lataa tietokoneelle pelaamiseen tarvittavan ohjelman osoitteesta http://www.secondlife.com. Käytännössä hupi kuitenkin maksaa, sillä pelihahmon köyhyydestä on houkuttelevan helppo päästä luottokorttia vinguttamalla.

Teinit turvaan

Second Life tarjoaa teineille oman Teen Grid -maailman. Aikuiset pelaajat eivät pääsee 13-17 -vuotiaille tarkoitettuun nuorisoympäristöön ilman erityistä lupaa. Teinimaailmassa seksi ja uhkapeli on kielletty ja armotonta kapitalismia hillitty. Paikkaan voi tutustua osoitteessa http://teen.secondlife.com.

Tekijä: Linden Labs

Julkaisija: Linden Labs

Laitevaatimukset: 800 MHz prosessori, 256 Mt muistia, GeForce 2- tai Radeon 8500 -näytönohjain tai parempi, laajakaistayhteys

Laitesuositukset: 1,6 GHz prosessor, 512 Mt muistia, GeForce 6600- tai Radeon 9600-näytönohjain tai parempi.

Moninpeli: ainoastaan moninpeli

Pelin kotisivu: http://www.secondlife.com