Uusimmat

WipeOut Pulse -ensikosketus

23.07.2007 16:04 Jukka O. Kauppinen

Vuonna 1995 julkaistu Wipeout oli yksi niistä peleistä, joilla PlayStation-konsoli myytiin uudelle pelaajasukupolvelle. Tiukka meininki, kovat biitit ja etenkin trendikkääseen, nuoreen yleisöön tähdännyt brändäys teki niin laitteesta kuin Wipeoutistakin legendan.

Entäpä nyt? Kuuden jatko-osan jälkeen? Wipeoutien nimi kaikuu yhä kauniisti pelaajien korvissa, etenkin PSP-pelureilla. PSP:lle julkaistu WipEout Pure on edelleen eräs laitteen parhaista peleistä – ja jatkoa seuraa. Syksyllä julkaistava WipEout Pulse vie sarjaa reippaan askeleen eteenpäin tuoden muassaan uuden annoksen tuttua Wipeout-meininkiä ja uusiakin ominaisuuksia. eDomen Jukka O. Kauppinen vieraili Lontoossa Sonyn esittelytilaisuudessa tutustuen syksyn PSP-peliuutuuksien kuumimpaan tuotokseen.

Virheistä oppia

”Wipeout Fusion on meille suurin benchmarkki, mittari jonka mukaan mittaamme peliämme”, toteaa Sonyn Liverpool Studiosin tuottaja Tony Buckley. Ja hyvä näin. Fusionia pidetään pelisarjan epäonnistuneimpana tuotoksena, jossa yksinkertaisesti yritettiin aivan liikaa. Tekijät yrittivät uudistaa Wipeout-sarjaa liian kovasti ja veivät sitä kaikilla mittareilla mitattuna liian pitkälle, liian äärimmäiseksi. Niin kauas ettei se enää toiminut.

Sen sijaan PSP:lle julkaistu WipEout Pure oli askel kohti sitä aitoa Wipemeininkiä:

”WipEout Pure oli meiltä askel kohti pelaajia. Tässä on teidän pelinne, lempiratanne, musanne, kiitäjänne, sellaisena kuin niistä piditte.”

Tony Buckley

Pure olikin yhtaikaa askel sekä eteen- että taaksepäin. Se oli pelillisesti askel sarjan vanhaan ja hyväksi koettuun sisältöön, mutta joka oli samalla kuitenkin pelattavuudeltaan ylivoimaista Fusioniin verrattuna. Pure pärjäsikin hyvin kaupallisesti, joten ei siis ihme että Pulse jatkaa tällä samalla linjalla, mutta lisää kakkuun kuorrutusta.

Samalla peli noudattaa hyvällä tavalla pelaajien vaatimuksia. ”Antakaa meille lisää sitä samaa – mutta eri tavalla.” Siinäpä pelintekijöillä haastetta kerrakseen. Pulsesta jää kuitenkin vaikutelma, että tehtävässä on onnistuttu.

Lisää sisältöä ja viilattua pelattavuutta

WipEout Pulsen päälle näkyvimmät uudet ominaisuudet löytyvät tietysti uusista radoista ja kilpailutiloista. 24 radassa on mukavasti ajettavaa, kuten myös 16 tosimaailman kilparadoista muokatuissa wipettelyradoissa. Tuttuun tapaan luvassa on huikeaa antigravitaatioliitämistä erilaisissa ympäristöissä, hurjien loikkien kera.

Toinen mielenkiintoinen uusi ominaisuus löytyy kilpailusarjojen uudenlaisessa rytmityksessä. Kisat on järjestelty eri tavoin niin sanottuihin grideihin, jotka sisältävät kukin yhdellä tasolla useita erilaisia lähtöjä. Lähdöt eroavat ratojen, sääntöjen ja kiiturien suhteen, lopputuloksen ollessa mielenkiintoisella tavalla tuore tapa startata wipettelykisoihin. Ajaminen itsessään on toki tuttua meininkiä mutta siitä enemmän kohta.

Etukäteen hämmästellyin, odotetuin ja pelätyinkin pelin ominaisuus oli ”mag strip track”, magneettinen rata. Sitä ihmeteltiin tuntuvasti, sillä ensimmäisistä lehdistötiedotteista ei vain oikein meinannut käsittää mistä on kyse. Onko magstrip jokin ominaisuus, jonka pelaaja kytkee päälle ja kiitää pitkin poikin radan seiniä? Vai mikä?

Käytännössä magstripin vaikutus osoittautui paljon lievemmäksi. Ne ovat vain rataosioita, joilla WipEout-kiituri liimaantuu radan pintaan magneettisesti. Liimautuminen on automaattista, sitä ei edes ensin huomaa.  Pelättyä pelimekaniikkojen täydellistä muuttumista ei siis tapahtunut, vaan pikemminkin peli sai näin uudenlaisen mutta puolihuomaamattoman tujauksen uutuudenviehätystä.

Magnetismi näet mahdollistaa hieman uudenlaisten rataosioiden tekemisen. Joskus rata kieppuu spiraalina itsensä ympäri, toisinaan se suorastaan putoaa pois alta ja sitten pyörähtääkin vuoristoratamaisesti 180 asteen mutkan – yläkautta. Magneettipätkällä kiituri pysyy siis tiukasti radan pinnassa sen sijaan, että se lennähtäisi ballistiselle radalle ja katoaisi kaukaisuuteen.

”Mag strip tuo vähän lisää vapautta ja mahdollisuuksia pelisuunnitteluun. Alus istuu tiukasti radassa kovimmillakin korkkiruuveilla, mikä lisää myös pelaamisen meininkiä. Sitä on kuitenkin käytetty verrattain säästeliäästi. Vain noin 40 prosentilla radoista ylipäätänsäkään magneettipätkiä, eivätkä nekään ole mitenkään dominoivassa asemassa”, Buckley täsmentää.

Ja helppo on todeta, että kyllä tässä ollaan selvästi oikeilla jäljillä. Pulsen kiitäminen tuntuu hyvältä ja näyttää makoisalta. Sinänsä yksinkertaisen selkeä pelattavuus on viilattu makeasti kohdalleen, joten wipetyskiitäjät viuhtovat radoilla upeasti tuhatta ja kuuttasataa. Tai no, useampaa sataa kilsaa tunnissa joka tapauksessa.

Haastetta pelissä tuntuu riittävän, jopa easy-tasolla. Tai sitten vain olen armottoman surkea wipeouttaaja. Top kolmen joukkoon pääseminen helpommallakin vaikeustasolla oli työn ja tuskan takana, joten voisin veikata että kyllä peli tästä vielä vähäsen helpottuu, onhan sen tasapainotus vielä kesken.

Vaan se ajaminen. Nopeatempoista, tarkkuutta ja taitoja vaativaa, kuten aina. Tekoälykuljettajat tuntuvat kovilta ja fiksuilta vastustajilta, jotka hyödyntävät ratojen vauhtipaikkoja ja kertyviä lisävarusteita armottomasti.

Vauhdintuntu on kohdallaan ja pelaaja saa samalla herkutella erittäin näyttävällä PSP-grafiikalla. Pulse näet tykittää PSP:tä oikein kunnolla. Sen verran tehokkaasti, että on helppo sanoa että Pursuit Forcen ja Pulsen myötä ensi syksynä ja loppuvuodesta markkinoille tulee aivan uusi PSP-pelien sukupolvi. Laitteesta on taas opittu ottamaan irti enemmän ja jälki on konsolin laajakuvanäytöllä herkullista. Valoefektit, tekstuurit, vauhdintuntu, prameat alukset ja näyttävät ympäristöt sulautuvat kauniisti yhteen vaikuttavaksi ja mukaansatempaavaksi videopeliksi.

Mukana myös Kraftwerk

Musarintamallakin menee kovaa. Ensimmäisen Wipeoutin menestys pohjautui muun muassa sen harvinaisen hyvin iskeneeseen musiikkipuoleen. Tälläkin kertaa audiaalinen meininki on tärkeässä asemassa, ei vähiten 15 oikeilta bändeiltä lisensoidun kappaleen ansiosta.

Listalla on muun muassa legendaarinen Kraftwerk, jonka musiikki soi Sonyn mukaan ensimmäistä kertaa videopelissä. Ja nytkin melkeinpä vahingossa – tekijät vain sattuivat vitsailemaan Sonyn musapuolen kavereille, että mitäs jos pelissä olisi Kraftwerkia… Ja musajäbät ottivat sen tosissaan ja ilmoittivat viikon päästä, että selvä homma. Lista pelin biiseistä löytyy artikkelin lopusta.

Kova juttu on myös omien biisien lisääminen Pulsen soundtrackille. Ensi töikseen peli tarkistaa muistikortin ja listaa sieltä top 20 -soitetuimmat kappaleet peliin. Sen jälkeen pelaaja voi muokata soittolistaa haluamallaan tavalla. Tämä ominaisuus saikin kollegamme Thomas Puhan täysin ja totaalisen pähkinöihinsä – äijä lämäytti Wipeout 3:n soundtrackin soimaan kännykästään ja saman tien vannoi kääntävänsä kolmosen soundtrackin mp3-muotoon Pulsea varten. Selvästi rokkaava (teknottava? hiphopittava? valssahtava?) ominaisuus joillekin.

Oi onlinen onnea

Sitten puhutaan moninpelistä. Sitä piisaa. WipEout Pulse tukee moninpeliä niin PSP:n tutussa Ad Hoc -tilassa, LAN-lähiverkkotilassa sekä internetissä. Hot shit.

Moninpeliä ei tosin päästy kokeilemaan mutta eiköhän se liene melko hyvää tavaraa, onhan PSP:lle jo ehditty julkaista runsaasti verkkopelejä. Tekniikka on siis hallussa. Ja mielenkiintoisesti LAN-lähiverkkotila täydentää PSP:n omaa Ad Hocia, eli kun pelaajat ottavat yhteyden toisiinsa langattoman lähiverkkoreitittimen kautta, niin yhteyskin on kaikilla pelaajilla tasaisempi.

Verkkopeleihin liittyminen on tehty kuulemma helpoksi ja verkkopelaajillekin löytyy tukku uusia pelimuotoja. Pelaajat voivat myös luoda oman verkkoturnauksensa yhdistelemällä eri pelimuotoja ja ratoja haluamallaan tavalla.

Moninpelissä ja ylipäätään WipEoutin verkkopuolella panostetaan muutenkin aiempaa enemmän selkeään yhteisöllisyyteen ja kunnon saittiin, josta pelaajat löytävät tietoa, ladattavaa tilpehööriä ja pistetilastoja. Näin voit myös verrata omia tietojasi muihin ja tutkailla eri ratojen kierrosaikoja ja parhaita kuljettajia.

Uuden saitin myötä tietoa yritetään myös keskittää ja esittää selkeämmin.

”Aikaisemmin tieto on ollut hajallaan. Yhtäkin WipEout Puren ilmaista ratapakettia ladattiin pelkästään Euroopassa 80 000 kertaa, yksistään meidän sivultamme. Mutta kuinka moni ei siitä edes tiennyt? Yritämme saada nyt yhdelle saitille kaiken mahdollisen peliin liittyvän tiedon ja herkut, eikä vain tähän Wipeoutiin liittyvää vaan kaikkiin muihinkin.”

Verkkomeiningin puolesta puhuu myös ah niin muodikas kuvien räpsimismahdollisuus. Ohititko komeasti? Tulitteko maaliviivalle rinta rinnan? Uusinnat voi tallentaa muistikortille ja niistä voi myös räpsiä kuvia, jotka tallentuvat jpeg-muodossa. Ehkäpä peliin tulee julkaisuun mennessä myös mahdollisuus lähettää pelifotoja nettiinkin muiden ihailtavaksi.

Ja entäs se alusten editointimahdollisuus? Makeaa! Peliin on tehty myös näppärä Flash-pohjainen editori, jolla pelaajat voivat piirtää aluksiinsa uudet maalipinnat. Editori oli helppokäyttöinen ja selkeä, joten erilaisten sutien ja valmiiden pohjien avulla sillä pystyi tekemään oman aluksensa varsin nopeasti. Alukset siirretään PSP:n muistikortille, josta ne sitten latautuvat itse peliin. Jokaisesta wipealuksesta voi olla neljästä viiteen erilaista maalausta. Tosin jäi hieman epäselväksi näkyvätkö alukset toisille verkkopelissä, mutta sellaisen käsityksen sain.

WipEout ilmestyy PSP:lle syyskuussa 2007. Kannattaa lihottaa säästöpossua, sillä jos jokin ei mene loppumetreillä dramaattisesti pieleen on tämä vahva ehdokas PSP:n parhaimpien pelien joukkoon.

 

Tekijä: Sony Studio Liverpool
Julkaisija: SCEE
Testattu: PSP
Tulossa: PSP, syyskuu 2007
Pelaajia: 1-8
Pelin kotisivu: WipEout Pulse
Jukka O. Kauppinen

 

Wipeout-sarjan historiaa

Ensimmäinen Wipeout-peli oli yksi niistä megapeleistä, jotka kiidättivät ensimmäisen PlayStation-konsolin maailmanmenestykseen. Erittäin näyttävä ja nopeatempoinen futuristinen kilpa-ajopeli yhdisti markkinoinnollisesti äärimmäisen nerokkaalla tavalla myös tiukkaa teknoa ja klubittelumusiikkia. Pelisarjan myöhemmät osat eivät ole yltäneet aivan samaan efektiin, joskin menekkiä on silti riittänyt. Sarja onkin ollut syystä aina Sonyn konsolien suurimpia vetureja, joskin PS2:lle ilmestynyttä Wipeout Fusionia pidetäänkin peliperheen epäonnistuneena mustana hevosena.

Wipeout 1995 – PlayStation, PC, PSP, Saturn

Wipeout 2097 1996 – PlayStation, Amiga, Mac, Saturn, PC

Wipeout 64 1998 – Nintendo 64

Wip3out 1999 – PlayStation

Wipeout 3: Special Edition 2000 – PlayStation 2

Wipeout Fusion 2002 – PlayStation 2

WipEout Pure 2005 – PSP

 

Biisilista
Esittäjä Kappale
Dopamine Flat Out
MoveYa! & Steve Lavers Chemical
Stanton Warriors Tokyo
B Phreak & Groove Allegiance Break ya self – Wipeout mix
Rennie Pilgrem & BLIM Slingshot – Wipeout mix
DJ Fresh X-Project (100% Pure mix)
EdRush, Optical & Matrix Frontline
Noisia Seven Stitches
MIST Smart Systems
Mason Exceeder – special mix
Booka Shade Steady Rush
Aphex Twin Fenix Funk 5 [wipeout edit]
Kraftwerk Aero Dynamik
Skream Suspicious Thoughts
Guy Gerber & Shlomi Aber Sea of Sound – Wipeout mix
Loco Dice City Lights (Martin Buttich remix) PSP Cut

 

Lue lisää eDomesta

Pelivuosi 2005 – osa II

PSP-julkaisupelikatsaus – osa 1

WipEout Pure (PSP)

WipeOut-sarja jatkuu PSP:llä syyskuussa