Uusimmat

World of Warcraft The Burning Crusade -matkapäiväkirja – matkalla verihaltioiden mailla – osa 6

19.10.2006 14:49 Miikka Lehtonen

Mitali voittajalleWorld of Warcraft: The Burning Crusade -fiilistelymme jatkuu. Tällä kertaa suoritamme pari mielenkiintoista tehtävää ja vierailemme lisäksi laajennusosan ensimmäisessä instanssissa. Kovaa loottia ja uutta sisältöä!

Areenataistelut jäivät valitettavasti tälläkin kertaa väliin, sillä niille ei betaserverillä tunnu juuri tunkua olevan, eikä Outlandsista ole tähän saakka löytynyt mahdollisuutta liittyä areenajonoihin. Nähtävää riittää tästä huolimatta.

Matkamme jatkuu Shattrathista. Aluuelta löytyy erilliset kaupunginosat niin Draenei- kuin Blood Elf-siirtokunnillekin. Kyseessä on lisäksi niin kutsuttu turvapaikka, joten kaupungissa ei PVP:tä harrasteta. Vartijatkaan eivät hyökkäile, joten vastapuolen nähtävyyksiin voi tutustua huoletta.

Alueelta löytyvät myös jalokivitaitojen mestarit. Tässä esimerkkiä siitä, mitä alan ammattilainen saa aikaan. Kannattaa hamstrata raaka-aineita ja timantteja jo nyt, Burning Crusaden ilmestyessä hinnat hyppäävät pilviin.

Panssaroiduilla näköiselefanteilla ratsastavat Draenei-vartijat ovat passissa Blood Elf -kaupunginosaan johtavan hissin luona.

Hissin alapäässä taas vartioivat maagiset sotakoneet.

Vihreitä pensaita ja pystykorvaisia hiippareita, olemme yhä Blood Elfien kaupungissa.

Vaikka Silvermoonin kaupunkiin on matkaa parin ulottuvuuden verran, osa sen huikeasta arkkitehtuurista näkyy täälläkin.

Läheisten portaiden yläpäästä löytyy lisää vartijoita, pari korkean tason eliittijannua ja kaupungin päämies. Tämän lähemmäs ei hilparin pelossa uskalla mennä.

Slow Fallin avulla kelpaa tulla vauhdilla alas kun vartijat on vahingossa ärsytetty. Alemmassa kerroksessa Draenei-kiväärimiehet harjoittelevat maaliammuntaa.

Shattrath on Outlandsin tähän asti palvelukykyisin kaupunki. Sieltä löytyy pankkeja, majataloja, kaikenlaisia kauppiaita, mahdollisuus ilmoittautua Battlegroundeille ja jopa portteja takaisin Azerothin pääkaupunkeihin. Vastapuolen portteja ei valitettavasti voi käyttää, joten invaasiohaaveet kuolevat ideatasolle.

Kaikenlaisista kauppiaista puheenollen torilta löytyi epäilyttävä veijari. Kaveri kaupittelee jos jonkinlaista taikakorua, joiden vaikutuksia kehutaan maasta taivaisiin. Luottaisitko mieheen?

Shattrathin viileästä tunnelmasta takaisin Hellfire Peninsulan helteeseen. Draenei-orjaleirissä partioi 63. tason eliittidemoni, joka pistää porukkaa pakettiin parilla lyönnillä. Kannattaa kiertää kaukaa.

Uutta pensasta. Felweed osoittautui nopeasti hyödylliseksi kasviksi. Taustalla druidi vangitsee jättimäistä demonia köynnöksillä, jotka näemmä skaalautuvat hirviön koon mukaan.

Eräs alkupään Alliance-tehtävä pistää pelaajan salapoliisin rooliin. Paikallinen rauhan lähettiläs ja rakastettu Paladin on murhattu, näennäisesti läheisten örkkien toimesta. Draenei-magian avulla kuolleet näyttelevät viimeiset hetkensä ja totuus paljastuu. Oliko verinen kosto sittenkin liian hätäinen ratkaisu?

Jälleen Fel Reaver. Kuten kuvasta näkyy, ratsaille noustiin nopeasti kun autiomaan hiljaisuus rikkoutuu mekaanisen karjunnan toimesta. Jättimäisestä koostaan huolimatta elukat osaavat hiipiä hiljaa selän taakse. Kuolema oli tässä tapauksessa parin sekunnin päässä.

Hellfire Citadel toimii örkien päämajana, mutta läheisillä kukkuloilla sijaitsee koulutuskeskus. Tässä sen shamaanipäälikkö, joka pitää käydä kolkkaamassa varustautumisen hidastamiseksi. Kun tämä on suoritettu, suuntaamme itse Hellfire Citadeliin.

Hellfire Citadel on pelin ensimmäinen uusi instanssi. Viidelle pelaajalle suunniteltu hupikeskus on jaettu siipiin, joista ensimmäinen tapahtuu linnakkeen muureilla. Kuten arvata saattaa, paikka kuhisee örkkejä.

Sarjassamme ikävä yllätys. Muutama vihollinen kutsuu liian pitkään taisteltuaan paikalle apujoukkoja. Nopea toiminta on tarpeen, mikäli pelaajat eivät halua joutua jyrän alle.

Ensimmäinen paikan kolmesta pomosta. Alue vaatii tarkkaa putsausta, sillä väärään paikkaan astuminen tietää useamman leirin suututtamista. Tällöin hengenlähtö on lähellä.

Tarkka tiimipeli ja huolellinen eteneminen tuottavat tulosta. Paladin elättelee haaveita vahingon tekemisestä ja leijuu tekevänsä ihanneoloissa hyvää jälkeä.

Itse pomo. Kaksi henkivartijaa ja perusmättöä. Pomo rynnäköi Bloodlord Mandokirin tapaan satunnaisten pelaajien kimppuun mutta on muuten helppo nakki.

Mötkylä kumossa, aika ryöstää ruumis. Paladin-juhlaviikko jatkuu. Kolmen jalokivipaikan avulla panssarista saa kustomoitua haluamansa kaltaisen. Ryhmämme paladinilla oli jo kahteen kertaan kaikki instanssin tavarat. Toiset kustomoitu parannuskäyttöön, toiset tekemään vahinkoa.

Eteen- ja ylöspäin! Rappuset johtavat tiukkaan paikkaan, jossa ryhmämme onnistui vetämään kolme örkkiryhmää yhtäaikaisesti. Tuloksena oli matka hautausmaalle.

Rappusten yläpäässä odottaa toinen pomo. Vihainen demoni tekee massiivista meleevahinkoa ja lisäksi kiroaa ryhmän jäseniä.

Sarjassamme kakkakepponen. Kukaan ei muistanut kertoa maagille, että kun pomon kesto putoaa alle viidennekseen, loitsut kimpoavat siitä takaisin heittäjänsä päälle. Combustion ei ollut ehkä oikea veto tähän paikkaan…

Mosa kuitenkin kaatui, joten saalis jakoon. Tämän nuijan luulisi kelpaavan shamaaneille ja paladineille.

Loppu on käsillä. Pari örkkiä alta pois ja yllättäen yläpuolellamme kaartelee paikan viimeinen pomo, joka tapetaan kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa pomo piestään kumoon samalla kun hänen panssaroitu ratsunsa syöksee liekkejä pelaajien niskaan. Pelaajiin tähdätyt tulipallot jäävät pelialueelle, joten tila käy nopeasti vähiin.

Oppikirjaesimerkki siitä, miten aluevahinkoa tekevää pomoa vastaan EI taistella. Levittäytyminen on avain voittoon.

Kun isäntä lepää, itse lintu laskeutuu kentälle läpsimään tunkeutujia kumoon. Pitkälle kantavat tulenlieskat ja kova meleevahinko tekivät rumaa jälkeä. Onneksi ryhmässä oli parikin druidia, jotka pystyivät palauttamaan kuolleen parantajamme elävien kirjoihin…

Taistelu on tauonnut ja Hellfire Citadelin vartion komentaja on vainaa. Mukavasti sekä pomo että hänen ratsunsa pudottavat esineitä. Paikalta löytyi myös linnoituksen komentajalle osoitettu kirje, joka viittaa linnoituksen kellarissa sijaitsevaan teurastamoon…

Hellfire Ramparts oli ratkiriemukas paikka. Ryhmämme oli varustautunut melko hyvin ja vaikeustaso tuntui silti juuri sopivalta. Seuraavana edessä on Blood Furnace, jossa lymyilee saatanallisia sekasikiöitä, hulluja tohtoreita ja jotain muinaista ja pahaa. Liity seuraamme seuraavassa matkapäiväkirjassamme!

Lisää seikkailuja Burning Crusaden maailmoissa:

Matkalla verihaltioiden mailla – osa 1

The Burning Crusade -matkapäiväkirja – osa 2

Matkalla verihaltioiden mailla – osa 3

The Burning Crusade -matkapäiväkirja – osa 4

The Burning Crusade -matkapäiväkirja – osa 5

The Burning Crusade -matkapäiväkirja – osa 7

Lue myös:

Warcraftia myös sarjakuvana

World of Warcraft -korttipeli alkaa hahmottua

Nettiroolipeli World of Warcraft kääntyy elokuvaksi