UUSIMMAT

Xbox Live Arcade -pelit testissä (osa 4)

28.06.2008 14:30 | Muropaketin toimitus

Xbox 360 -konsolin netistä ostettavat Live Arcade -pelit (XBLA) tarjoavat pelaajakansalle kirjoitushetkellä jo yli 150 maukasta pikkupeliä. Niiden seassa on paljon mielenkiintoista ja edullista pelattavaa, mutta mikä tästä laajasta tarjonnasta on mielenkiintoista ja laadukasta?

Tämänkertaisessa XBLA-pelikatsauksessa eDome esittelee kahdeksan mielenkiintoista peliä: Discs of Tron, Heavy Weapon, Ikaruga, Lost Cities, N+, Poker Smash, Rez HD ja Triggerheart Exelica.

Live Arcade –pelien syynäystä jatketaan tulevaisuudessakin. Lisäksi jatkamme PlayStation 3 Storesta ostettaviin peleihin sekä Wiin Virtual Console –tarjontaan.

Pelejä testasivat Simon Elo, Miikka Lehtonen, Petteri Kaakinen ja Eric Hartin.

Mitä maksaa?

Xbox Live Arcade -pelien hinnat ilmoitetaan Microsoft-pisteissä. Ne on helppo muuntaa euroiksi oheisen taulukon mukaan:

400 pistettä = noin 5 euroa

800 pistettä = noin  10 euroa

1200 pistettä = noin  15 euroa

Lisää aiheesta

PlayStation 3:n ladattavat pelit testissä – PlayStation Storen parhaat

Wiin Virtual Console -ladattavat pelit testissä – onko Nintendo iskenyt retrokultasuoneen?

Xbox Live Arcade – pikkupelien paratiisi

Xbox Live Arcade – pikkupelien paratiisi osa 2

Xbox Live Arcade -pelit testissä (osa 3)

Xbox Live Arcade -uutisia ja juttuja eDomessa

 


 

Discs of Tron

Disney Interactive

Simon Elo

Tron on kaikkea sitä mitä Live Arcaden nostalgialla ratsastavissa kolikkopelikäännöksissä inhotaan: täysin vanhentunut, kankea ja erittäin tylsä.

Nyt kun totuus on julki, kerrotaan lähtöasetelmat. Tron on vuonna 1982 julkaistu kolikkopeli, joka perustuu Disneyn tuottamaan rainaan. Tronissa pelataan samaa neljää unettavaa kenttää yhä uudestaan ja uudestaan, mikä on yhtä hauskaa kuin lyödä vasaralla sormeen. Ainoa siedettävä on varhainen Nokia-kännykän tyylinen matopeli.

Jos Microsoft haluaa poistaa Arcadesta turhaa tauhkaa, Tron on varma valinta.

Demo: rajoitettu versio, ei paranneltua grafiikkaa.

Täysversio: 2 pelaajan moninpeli verkossa.

Live-extrat: online-pistetilastot, achievementit.

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 400 pistettä. En pelaisi vaikka Michael Jackson pakottaisi.

 

 

Heavy Weapon

PopCap Games

Simon Elo

Heavy Weaponin on kehittänyt PopCap Games, joka tunnetaan myös Bejeweledin ja Feeding Frenzyn tekijöinä. Peli julkaistiin alun perin PC:lle, mutta nyt myös Live Arcade on saanut oman versionsa.

Heavy Weapon on tehty kieli poskella, joten juoni on sen mukainen. Kylmän sodan ollessa kukkeimmillaan vuonna 1984 Neuvostoliitto aloittaa massiivisen hyökkäyksen Yhdysvaltoja vastaan ja lähes murskaa vastarinnan. Lännen viimeinen toivo on huima atomitankki, jenkkien salainen ase.

Heavy Weapon on perinteinen räiskintäpeli, jossa ruutu liikkuu koko ajan eteenpäin ja samaan aikaan tankilla tuhotaan jatkuvasti ympärillä pörrääviä vihollisia. Tykkiä ohjataan ja sillä ammutaan oikealla tatilla.

Heavy Weaponin menestyksen salaisuus on miellyttävä ulkoasu ja hyvin tasapainotettu vaikeustaso. Tykkiin saa myös pultattua kiitettävän paljon erilaisia lisäosia, pelottavimpana ydinpommi. 19 tason kampanjan ja selviytymishaasteen lisäksi mukana on Live-moninpeli, jossa kaverin kanssa tuhotaan kilpaa vihollisia.

Heavy Weapon on Arcaden räiskintäpelien eliittiä ja kannattava ostos, jos liipasinsormi syyhyää.

Demo: muutama kenttä, ei moninpeliä.

Täysversio: 4 pelaajan moninpeli verkossa, kaikki yksinpelitehtävät.

Live-extrat: online-pistetilastot, achievementit.

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 800 pistettä. Arcaden räiskintätaivaan tähtiä ja kannattava ostos.

  

Ikaruga

Treasure

Eric Hartin

Ikarugaa oli odotettu pitkään ja hartaasti. Kun se tuli, se oli heti XBLA:n parhaita pelejä. Eikä syyttä.  Monet Ikarugan ostajista omistavat varmaan sen muodossa tai toisessa. Peli kun on ennestään julkaistu sekä Dreamcastille että Gamecubelle. Tämä ei kuitenkaan estänyt monia ostamasta peliä uudelleen.

Mutta siis, itse peli. Kyseessä on malliesimerkki siitä, miten minimalismilla pääsee pitkälle. Pelissä ei ole powerupeja, ei salareita, ei lisäaseita, ei mitään. Vain puhdasta räimettä hamaan loppuun asti. Se toimii erinomaisesti, sillä vastukset ja kentät on suunniteltu tätä silmällä pitäen.

Pelaajan työkalut ovat perusase, ohjukset ja polariteetin vaihto. Ikaruga toimii siten, että vastuksia on kahta eri väriä. Valkoiset ampuvat valkoisia luoteja, mustat mustia. Polariteettia vaihtamalla pelaaja voi valita kummille luodeille alus on haavoittuvainen.

Ikaruga ei ehkä ole uutuuspeli, mutta se on pala pelaamisen historiaa. Se toimi julkaisussa, toimii yhä ja toimii luultavasti tulevaisuudessakin.

Demo: Vain pelin ensimmäinen kenttä.

Täysversio: Täysversio pelistä, moninpeli.

Live-ekstrat: Online-pistetilastot, achievementit.

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä, varaukseton suositus.

  

Lost Cities

Sierra Online/Sierra Shanghai

Simon Elo

Englantilaisen matemaatikon Reiner Knizian suunnittelema Lost Cities kuuluu yhdessä Catanin ja Carcassonnen kanssa Arcaden lautapelien kärkikaartiin.

Lost Cities on kahdelle pelaajalle suunniteltu sarjojenkeräilykorttipeli, jonka teemana on tutkimusmatkailu. Kutakin matkakohdetta edustaa yhdeksän korttia numeroarvoiltaan 2-10. Lisäksi joka värissä on kolme valmistelukorttia, joilla voi yrittää lisätä pistemahdollisuuksiaan.

Kummallekin pelaajalle jaetaan aluksi kahdeksan korttia. Kukin pelaaja hankkiutuu vuorollaan yhdestä kortista eroon ja nostaa sen jälkeen uuden kortin tilalle. Kortin voi joko pelata tai heittää pois, noston taas voi tehdä pakasta tai aiemmin poisheitetyistä korteista.

Jos kortin haluaa pelata, se tulee johonkin viidestä pinosta, jotka vastaavat kukin yhtä matkakohdetta. Pelatun kortin täytyy olla aiemmin pelattua suurempi. Valmistelukortteja ei saa pelata, jos on jo pelannut yhdenkään numerokortin. Jos haluaa heittää kortin pois, se tulee kyseisen kohteen poistopinon päällimmäiseksi. Kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä kortteja heittää pois. Peli päättyy, kun pakan viimeinen kortti nostetaan ja sitten lasketaankin pisteet.

Lost Citiesiä voi pelata myös nelinpelinä yhdistämällä kahden pelin kortit, jolloin pelataan pareittain. Lost Citiesin ainoa heikkous on konsoliversion aneeminen ulkoasu, mutta jos sen ei anna hämätä, luvassa on mielenkiintoisia hetkia korttien maailmassa.

Demo: mahdollisuus pelata tekoälyä vastaan, ei moninpeliä.

Täysversio: 4 pelaajan moninpeli verkossa.

Live-extrat: online-pistetilastot, achievementit, pelaajakuvat.

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 800 pistettä. Lautapelien ystäville varma valinta.

  

N+

Metanet/Klei Entertainment

Petteri Kaakinen

N-ninjahyppely sai alkunsa PC:llä ilmaisena flash-pelinä, joka on jo kerännyt kunnioitettavan kokoisen seuraajakunnan. Suosion siivettämänä Metanet on julkaissut pelistä oman versionsa 360:lle, joka kantaa nimeä N+.

N+ on perustaltaan niin simppeli kuin peli vain voi olla. Pelaaja ohjaa ninjaa, joka ei voi kuin juosta ja hyppiä. Näinkin yksinkertaisilla lähtöasetelmilla pelaajan eteen loihditaan toinen toistaan vaikeampia kenttiä, joissa pistetään koetukselle pelaajan refleksit, sormien ketteryys ja mielenterveys. Läpäistäkseen ne kaikki pelaajan täytyy oppia hallitsemaan ninjaansa täydellisesti. Normaalit hypyt, seinähypyt ja ilmalennot vaativat usein millintarkkaa operointia ettei kuolema korjaa aivan joka käänteessä.

Tässä pelissä kuolema ei tosiaan ole mikään harvinainen tuttavuus. Se korjaa satoaan usein. Onhan pelissä jopa yksi saavutus, jonka saa vain kuolemalla 1000 kertaa. Tämä on helpompaa kuin luulisi normaalillakin pelaamisella, etenkin kun kentät tarjoavat miinoja, ohjuksia, tappajakyborgeja ja muita potentiaalisesti tappavia ratkaisuja pelaajan iloksi.

Moninpelissä voi tehdä yhteistyötä kaverin kanssa tai kilpailla tätä vastaan, netissä tai samassa huoneessa. Moninpeli toimii hyvin, mutta kamera häiritsee yhteistyö-pelitilassa. Kamera seuraa molempia pelaajia vetäytymällä kauemmaksi tarvittaessa. Häiritsevintä tässä on se, että kamera seuraa edelleen toisen pelaajan hahmoa vaikka tämä olisi jo kuollut.

Graafisesti N+ on enemmän sukua Pongille kuin nykyisille peleille, mutta se sopii pelin henkeen. Välillä kameran tosin toivoisi olevan lähempänä hahmoa, jotta hyppyjen tarkka ajoitus ja ilmalentojen ohjaaminen olisi helpompaa.

N+ ihastuttaa. N+ vihastuttaa. Yhtenä hetkenä voi olla ylpeä omasta uskomattomasta suorituksestaan, toisena ärräpäät lentelevät epäreilulta tuntuvan haasteen edessä. N+ kuitenkin nämä tilanteet ovat kuitenkin täydessä harmoniassa keskenään. Vaikka sen voisikin välillä manata syvimpään helvettiin, onnistumisen tunne on jotain ainutlaatuista, kun onnistuu lukuisten yritysten jälkeen mahdottomalta tuntuneessa kohdassa.

Simon Elon mielipide: Mitä saa kun yhdistää ennakkoluulottomat indie-kehittäjät, pulmanratkontaa ja ninjat? Parhautta tietysti. Slick julkaisi N:n (niin kuin ninja) PC:lle taannoin ilmaiseksi, mutta Live Arcadessa siitä joutuu tietysti pulittamaan, joten nimikin on sitten lisätasojen kera N+.

Mukana tulevalla kenttäeditorilla aloittelevat ninjat voivat tehdä omia luomuksiaan. N+ on niitä harvoja pelejä, jotka imaisevat heti ensimetreiltä lähtien mukaansa eivätkä päästä irti. N+ on myös harvinaisen tyylitietoinen luomus. Kannattaa ladata demoversio ja kokeilla miten loikinta luonnistuu, sillä jos se kolahtaa, paluuta ei ole.

Demo: vain tutoriaali ja viisi ensimmäistä kenttää.

Täysversio: 300 kenttää, kenttäeditori, moninpeli.

Live-extrat: online-aikatilastot, achievementit, käyttäjien luomat tasot, pelaajakuvat.

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 800 pistettä. Yksinkertaista, mutta silti – usein turhauttavankin – haastavaa sekä viihdyttävää tasohyppelyä, jossa riittää pelattavaa. Ei sovi äkkipikaisille ohjaintenhajottajille.

 

Poker Smash

Void Star Creations

Eric Hartin

Muistatko Tetris Attackin? Poker Smash on sen läheinen sukulainen. Tarkoituksena on siis muodostaa palikoista erilaisia pokerikäsiä, jolloin ne katoavat. Yksinkertainen idea, mutta se kantaa pitkälle.

Itse asiassa peli ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Tarjolla on niin pommia, ajan hidastusta ja muuta jippoa, joista täytyy päästä perille ennen pelin sujumista. Moodeja on monta erilaista: yhdessä pelataan game overiin asti, toisessa koitetaan tietyn aikarajan sisällä saada mahdollisimman paljon pisteitä ja kolmannessa pääsee tyhjentämään ruutua rauhassa.

Pieni valituksenaihe on kuitenkin verkkomoninpeli, jossa ei pääse näkemään vastustajan pelitilannetta. Sen sijaan toisen pelaajan tilanne näytetään pelimerkeillä, mikä ei oikein anna kuvaa missä toinen pelaaja menee. Saman konsolin moninpelissä tätä ongelmaa ei ole.

Peli on sopivan hektinen ja jos ei vastaavaa puzzlepeliä jo omista, Poker Smashistä on hyvä alkaa.

Demo: Vain lyhyt pyrähdys yksinpelin action-moodissa.

Täysversio: Sekä paikallinen- että verkkomoninpeli, kolme muuta moodia.

Live-ekstrat: Online-pistetilastot, achievementit.

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä, suosittelen.

 

Rez HD

Q Entertainment

Miikka Lehtonen

Rez oli pitkään niitä pelimaailman todellisia legendoja ja valkoisia valaita, niitä pelejä, joita monet jahtasivat pakkomielteen omaisesti. Aikanaan Dreamcastille ja PlayStation 2:lle julkaistu peli yhdisti muun muassa Panzer Dragoon -peleistä tuttua kiskoräiskintää huisin psykedeeliseen grafiikkaan. Kruununa toimi pelin äänimaailma, joka muodostui taustalla jumputtavien teknobiittien ja pelaajan ohjainliikkeiden yhteisvaikutuksesta. Peliä kuitenkin tehtiin vain pieni erä ja se myi todella huonosti, mikä edesauttoi todellisen kulttimaineen syntymisessä.

Jos sattui käymään niin ikävästi, että Rez jäi aikanaan tietoisuuskynnyksen alle tai osoittautui mahdottomaksi löytää, Xbox Live Arcade tarjoaa helpotusta Rez HD:n muodossa. Rez HD on, kuten nimestäkin voi jo päätellä, se vanha ja tuttu Rez HD-aikaan päivitettynä. Grafiikka on komeampaa, peli ymmärtää vihdoin laajakuvaruutuja ja ruudunpäivityskin on vihdoin täysin vakaata. Mikäli ei halua nauttia HD-ajan herkuista, samassa paketissa löytyy myös se alkuperäinen Rez, joka tosin toimii parhaiten muistutuksena siitä, miltä männävuosien pelit oikeasti näyttivät.

Rez HD kertoo tarinan tietokonehakkerista, joka yrittää pysäyttää Eden-tekoälyä. Maailmanlaajuista verkostoa hallitseva ja pyörittävät Eden on seonnut valtavan tietovirran alla ja uhkaa nyt ajaa koko maailman kaaokseen sekoilullaan. Pelaaja syöksyy halki vektori- ja viivagrafiikalla toteutettujen tietoverkkojen räiskien tekoälyn koodipätkiä ja väistellen näiden hyökkäyksiä.

Koska kyseessä on kiskoräiskintä, pelaaja ei niinkään ohjaa ruudulla vipeltävää hakkeriaan, vaan tämän tähtäintä. Ideana on lukita tähtäimen avulla muistiin mahdollisimman monta vihollista, jotka sitten posautetaan taivaan tuuliin yhdellä hyökkäysaallolla. Siinä sivussa hakkerimme oppii uusia temppuja keräämällä vihollisten pudottelemia herkkuja plakkariinsa. Parannuksille tulee viimeistään käyttöä jokaisen kenttäryppään lopussa odottavaa pomoa piestäessä, sillä kehitystiimin Panzer Dragoon -juuret näkyvät niissäkin.

Pomot ovat suuria ja vaarallisia, sekä vaativat pahuksesti koordinoitua ja tarkkaan suunniteltua tuhoamista kaatuakseen. Siinä on nauru kaukana kun yrittää epätoivoisesti tuhota pomoa systemaattisesti pala palalta, väistellen saman tien hyökkäyksiä jotka tuntuvat pahimmillaan täyttävän koko ruudun. Vaikeustasossa siis löytyy.

Toisaalta vaikeustaso – ja pelaajan kykyjen mukaan sitä säätelevä tekoäly – ovat myös pelin parhaita osa-alueita. Alun neppailu ja tuska vaihtuvat taitojen karttuessa virtuoosimaiseen esitykseen, jossa huikea grafiikka ja äänet muodostavat pelaajan tekojen seurauksena taideteoksen pelimuodossa. Rez lienisikin siis parhaimmillaan laittomien aineiden vaikutuksen alaisena, mutta aivan vesiselvä pelaaja saa siitä yhtä hyvin ikimuistoisen ja ainutlaatuisen pelikokemuksen.

Petteri Kaakisen mielipide: Tetsuya Mizuguchi toteuttaa yhden unelmansa ja julkaisee Rez’n parempana kuin koskaan ennen, HD-loistoon päivitettynä sekä Dolby Digital 5.1 äänillä höystettynä. Kaikki eivät voi pitää siitä edelleenkään, mutta nyt se on silti tarjolla jälleen uudelle asiakaskunnalle. Silmiähivelevän kaunis ulkoasu on ensimmäinen asia, joka Rezissä pistää silmään ja joka mahdollisesti karkottaa jo ensimmäiset pelaajat pois. Yksinkertaisten muotojen ja värien täyttämä grafiikka ei herätä kaikissa lämpimiä tunteita. Se on kuitenkin tehty sopimaan täydellisesti Rez:ä varten. Musiikkikin on trancea, mikä saattaa karkottaa elämäntapahevarit. Ennakkoluulottomimmat musiikkipelifanit tulevat kuitenkin mitä luultavimmin pitämään Rez:n psykedeelisestä audiovisuaalisesta puolesta.

Rez on rentouttava kokemus, kunhan pääsee oikeaan mielentilaan. Se ei tarjoa muutamien tyypillisten Xbox 360 lisäysten, laajakuvan sekä HD-päivityksen lisäksi mitään sen suurempia muutoksia aikaisemmista julkaisuista. Se on pohjimmiltaan edelleen se sama peli kuin aikaisemmin, niin hyvässä kuin pahassakin. Kyseessä on kokonaisvaltainen kokemus eikä vain peli, jota pelataan suoritusmielessä. Pelin on vaikea päästä tätä lähemmäs taidetta.

Demo: Vain ensimmäinen pelin neljästä sektorista, peli loppuu kesken pomomatsin.

Koko versio: Mukana alkuperäinen Rez, online-leaderboardit, mahdollisuus tallentaa ja katsoa muiden suorituksia videolta, achievementit, mahdollisuus käyttää Xbox-ohjaimia hieromalaitteina.

Live-extrat: ?.

Hinta ja hinta/laatu-suhde: Audiovisuaalinen elämys, joka ei välttämättä sovi kaikille. Jos demo ei sytytä, kokoversio ei tarjoa mitään olennaisesti erilaista. 800 pistettä on pikkuraha pelistä, jota myytiin aiemmin täydellä hinnalla.

 

Triggerheart Exelica

Warashi

Eric Hartin

Triggerheart Exelica kuuluu ns. ”bullet hell”-tyypin skrollaaviin räiskintöihin, joissa viholliset paukuttavat ruudun täyteen luoteja ja pelaajan tehtävä on väistellä niitä. Tällä kertaa ei tosin ohjasteta avaruusalusta vaan kahta hampaisiin asti aseistautunutta anime-tyttöä, jotka pelastavat maailman.

Triggerheartista paistaa läpi tietynlainen ideattomuus. Kentissä ei tunnu olevan mitään varsinaista jippoa, paitsi että väisteltävien luotien määrä lisääntyy kenttien myötä.

Peruskiva räiskintä, mutta pelille löytyy parempiakin vaihtoehtoja.

Demo: Vain lyhyt pyrähdys arcade-moodissa.

Täysversio: Täysversio arcade-pelistä.

Live-ekstrat: Online-pistetilastot, achievementit.

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä. Vain ja ainoastaan tosiräiskijöille.

 

 


 

Lisätietoja Xbox Live Arcadesta:

Microsoftin Live Arcade -sivut

Xbox Live Arcade Wikipediassa 

Mielenkiintoisin esitellyistä peleistä oli...

Katso tilanne vastaamatta

Muropaketin uusimmat