Anno 1404 ja Venice-laajennus (PC)

11.06.2010 16:30 | Muropaketin toimitus

Pelien ei aina tarvitse olla toiminnan- ja draamantäyteistä ilotulitusta. Joskus on mukava ottaa aikamatka puoli vuosituhatta taaksepäin ja vain rentoutua rauhallisen rakentelun parissa. 

Anno 1404 on viimeisin osa historiallista Anno-sarjaa. Sotimisen sijasta suurin haaste löytyy tässä seurassa tuotantoketjun hallinnassa. Löytääkö porsas tiensä nahkatakiksi? Pysyykö pelaaja hereillä? 

Jo vuonna 2009 julkaistu Anno 1404 on siis reaaliaikainen rakentelupainotteinen strategiapeli. Toisin sanottuna Settlers, siirrettynä historialliseen viitekehykseen. Nimestä voikin jo päätellä, minkä aikakauden tapahtumista on kyse. Talonpoikia, purjelaivoja ja kaivoksia. Kun paketin kylkeen liimataan vielä tuore laajennusosa Venice, on tarjolla tuhti paketti rakenneltavaa. 

Ketjut ojennukseen 

Kuten sanottua, tuotantoketjut nousevat arvoon arvaamattomaan. Jokainen kehittyvä kommuuni tarvitsee markkinapaikan, jonka ympärille voi pystyttää asuintaloja. Paikalle muuttavat talonpojat edustavat sitä tavallista valittavaa työväenluokkaa. Ruokaa ja juomaa pitäisi saada, ja kirkkokin olisi kiva. 

Kun kylä kasvaa ja tarpeet täytetään, muuttaa paikalle aina vain vaativampia kansalaisia. Tarpeiden kasvaessa myös ketjut pitenevät. Siideriä tuotettiin vielä suoraan maatilalla, mutta olut vaatii jo viljaa, humalaa ja panimon. Ei aikaakaan, kun ruudulle on muodostunut melkoinen verkosto kaivoksia, erilaisia maatiloja ja tuotantolaitoksia. 

Järjestelmässä on muutama koukku. Pelialue koostuu saarista, mikä nostaa laivastojen roolin arvoon arvaamattomaan. Kaikkia resursseja ei löydy kaikilta saarilta, joten menestyminen vaatii kauppareittien virittelemistä sekä omien että vieraiden satamien välillä. Onneksi homman automatisointiin tarjotaan kohtuullisen kätevät työkalut. 

Pelin tarinan teema sivuaa ristiretkiä. Tämä heijastuu myös rakentamiseen. Tavallisten länsimaalaisten rinnalla, eteläisemmillä saarilla, asuu nomadeja. Lähi-idän kamelikuskeilla on omat tarpeensa, siiderin ja kalan sijaan maistuvat taatelit ja vuohenmaito. Rinnakkaisten tuotantoketjujen välillä on mukavasti vuorovaikutusta, mikä pakottaa kehittämään kansaansa useammalta suunnalta. 

Menestyksen avaimet annetaan harkitsevan rakentajan käsiin. Reitit tuotantolaitosten ja varastojen välillä ja rakennusten oikea tasapainotus ratkaisee sen, kenen kaupunki kasvaa tehokkaimmin. Järjestelmä vaatii hieman opettelua, mutta toimii lopulta kiitettävän johdonmukaisesti. 

Tehtäviä, kampanjaa ja hiekkalaatikkoa 

Pelimuodoissa löytyy vaihtelua. Kahdeksan tehtävän mittainen kampanjapeli opettaa järjestelmän pala palalta. Juoni ja juonenkuljetus tökkivät pahasti, mutta itse aihetta lähestytään mukavasti eri suunnilta. Ensikertalaisen kannattaakin pelata kampanja läpi ennen vapaisiin pelimuotoihin koskemista, siitäkin huolimatta, että tunteja pitkän tutoriaalin parissa saattaa kulua helposti runsas tusina. 

Kaikki toiminta ei ole rauhanomaista. Sodankäyntiin otetaan kosketusta jo tarinapelin aikana. Meritaistelut edustavat perinteisempää naksustrategiaa ilman mitään hienouksia. Maataistelut on hoidettu erikoisemmin. Armeijakunnat pystyttävät leirejä, joita voi siirtää ja joista käsin voi tehdä hyökkäyksiä leirin vaikutusalueelle. Puolustuspelaajalla on myös mahdollisuus rakentaa muureja ja torneja, joista käsin jousimiehet voivat kylvää kuolemaa. 

Järjestelmä tuntuu oudolta ja kömpelöltä. Näkee, etteivät maataistelut ole Anno-pelaamisen ydinaluetta. Onneksi sodankäyntiä voi hillitä vapaan pelin kiitettävän laajoilla asetuksilla. Vapaasta pelaamisesta puheen ollen, peli ei suinkaan lopu tarinatehtäviin. Tarjolla on sekä erilaisia valmiita skenaarioita, että myös jo mainittu vapaa pelitila, jossa pelaajalle tarjotaan kymmenittäin erilaisia säätimiä, joilla veivata pelikokemuksensa juuri haluamansa kaltaiseksi. 

Venetsian kutsu 

Hiljattain julkaistu, maksullinen Venice-nimeä kantava lisälevy laajentaa mahdollisuuksia entisestään. Paketti sisältää nimensä mukaisesti uuden kansakunnan, venetsialaiset, joiden kanssa pääsee käymään kauppaa ja suorittamaan erilaisia, pääpelistäkin tuttuja, pieniä tehtäviä. 

Lisälevyn varsinainen tuplapihvi löytyy tehtävien ja moninpelin puolelta. Alkuperäinen Anno 1404 ei mahdollista moninpeliä, mutta lisälevy muuttaa tämän asian. Valitettavasti tekniset ongelmat estivät kunnollisen tutustumisen moninpeliin. Enimmillään kahdeksan hengen kohtaamiset sopivat joka tapauksessa ennen kaikkea kavereiden kesken pelattaviksi, matseille nimittäin kertyy kestoa tuntitolkulla. Aika, jota en välttämättä uskaltaisi sitoutua viettämään satunnaisen nettituttavuuden seurassa. 

Yksinpelaajille ei ole tarjolla uutta tarinaa, mutta erilaisia skenaarioita sen sijaan riittää runsain mitoin. Myös pelillisiä muutoksia nähdään, uusien laivojen lisäksi esitellään mahdollisuus vakoilla vihollisia tai jopa vallata heidän kaupunkejaan diplomatian keinoin, ostamalla paikkoja kaupungin neuvostosta. 

Moninpeliä haikaileville lisälevy on pakko-ostos. Pelkästään yksin pelaavan näkökulmasta uutta sisältöä ei ole tarjolla välttämättä aivan niin paljon kuin toivoisi. Muutama uusi skenaario ei juuri lämmitä, kun jo peruspelin hiekkalaatikkotilaa säätämällä saa luotua itselleen käytännössä loputtomasti pelattavaa. 

Rakensin minä kaupungin 

Anno 1440:n pelaaminen on rauhallista, jopa hidasta. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta välillä tekemiseen kaipaisi ehkä hieman napakampaa otetta. Ajoittain peli menee silkaksi odotteluksi, vaikka ajan kulkua voikin nopeuttaa. Toisaalta kiireettömyys myös kiehtoo. On mukava vain katsella, kun pienet virtuaali-ihmiset vaeltavat pitkin katuja erilaisissa askareissaan. 

Pelin tekniikka edustaa hyvää esimerkkiä keskiarvostrategiasta. Maisemat ovat nättejä, rakennukset hyvin mallinnettu ja animoitu, mutta kokonaisuudelta puuttuu persoonallisuutta. Pienehkö synti tällaisessa pelissä, jonka viehätys syntyy kuitenkin muista tekijöistä. 

Hidastempoisten rakentelustrategioiden saralla Anno 1440 sijoittuukin selvästi keskitason yläpuolelle. Huolellisesti toteutetun pelin parissa kuluu helposti tunti jos toinenkin. Sotimista ja toimintaa etsivien kannattaa sen sijaan kääntää katseensa suosiolla toisaalle. 

 

Tekijä: Related Designs / Blue Byte Software
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PC Windows 7, Phenom 9850+, 3 Gt muistia, Radeon HD4870 X2
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP/Vista/7, 3,0 Ghz prosessori, 128 Mt näytönohjain, 1 Gt muistia, 6 Gt kiintolevytilaa
Pelaajia: 1, 2-8 verkossa Venice-lisäosan avulla
Pelin kotisivu: http://anno.uk.ubi.com/pc/history1404.php

Juho Anttila

 

Lue myös

 

Muropaketin uusimmat