UUSIMMAT

Arma III (PC)

10.10.2013 18:00 | Janne Mikola

Tekijä: Bohemia Interactive
Julkaisija: Bohemia Interactive
Testattu: PC Windows 7 64-bit, Intel Core 2 Q9550, 4 Gt muistia, GeForce 560 Ti.
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Minimi: Windows Vista/7/8, Intel Dual Core 2,4 GHz tai parempi, 2 Gt muistia, 15 Gt kiintolevytilaa, GeForce 8800GT/Radeon HD 3830/Intel HD 4000 tai parempi, internet-yhteys ja Steam-tili aktivoimiseen
Pelaajia: 1, 2-128 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.arma3.com
Arvostelija: Janne Mikola

Käsi ylös kaikki, jotka joskus 90-luvun hämärissä ovat unelmoineet siitä pelien pelistä. Pelistä, jonka todellisuus on yhtä monipuolinen ja uskottava, kuin se todellisuus, johon joka maanantaiaamu makuuhuoneissamme heräilemme.

On ihan selvä juttu, että Arma III on monella tapaa se jumalpeli, mitä nuori Mikola ja moni muu videopelijunnu mielessään on vuosikausia rakennellut. Otetaanpa pikakurssi perusteisiin. Monessako muussa pelissä pelaaja voi maastoon yöllä eksyttyään nostaa katseensa taivaalle ja suunnistaa perille taivaalla tuikkivien tähtien avulla? Monessako muussa pelissä pelaaja voi pieleen menneen HALO-hypyn jälkeen katsoa itselleen suuntiman rannekellon ja puusta lankeavan varjon perusteella?

Monessako muussa pelissä ylipäätään kompassi tai kartta ovat käyttökelpoisia varusteita, tai missä muussa pelissä kaverista voi eksyä kokonaisen illan ajaksi? Monessako muussa pelissä osunut luoti sattuu, tajunta hämärtyy ja asialle pitäisi oikeasti tehdä jotain?

No, arvosteltavana olevan kolmosinkarnaation lisäksi toki Arma II:ssa, mutta ei se ota mitään pois Arma III:lta. Tuorein Arma on kaikkea sitä mitä sen edeltäjäkin, mutta suurempana, mahtavampana ja sakeampana. Ja tietysti muodikkaasti lähitulevaisuuteen sijoitettuna. Gimmick-pohjalta on nähty ennenkin laidasta laitaan venyvää toiminnallisuutta. Vaan kun Arman tapauksessa nämä jutut eivät ole edes osa pelikotelon takakansitekstejä, vaan vain osa sitä massiivista olemusta, mitä koko sarja edustaa. Sen epäoleelliset kuriositeettifeaturet ovat jotain, minkä pitäisi loksautella leukoja Rockstarin tai Electronic Artsin tuoreimman pelin markkinointimatskussa. Armassa todellisuus on läsnä tavalla, mistä GTA kavereineen parhaimmillaankin vain unelmoi.

Mission parameters, copy

Monesti näkee, kuinka Armaa tulkitaan hieman väärin. Asiahan on nimittäin niin, ettei Arman pointti ole oikeastaan olla mikään kaikkien aikojen tarkin sotilassimulaattori. Arman kantava pointti on sen skaala, ja sen skaalan eteen on tehty niin teknisiä, pelillisiä, kuin ajoittain jopa simulaattorillisiakin uhrauksia.

Toki historian saatossa on nähty FPS-sandboxeja, joissa on tarjolla isohkolle alueelle rakenneltu toimintahuvipuisto hauskoine skriptattuine kohtauksineen tutkittavaksi ja koluttavaksi. Mutta yksikään muu peli ei tee sitä samalla tavalla kuin Arma. Arma tiputtaa pelaajan joukkoineen keskelle loppumatonta metsää ja ikuista laakeaa ja antaa luonnon hoitaa loput. Inhorealistisesti, suorastaan. Jokaisen kulman takana ei ole kioskinluukkua, jossa puhuva pää tarjoaa tekemistä, vaan vähän pelimuodosta riippuen aikaa kuluu ihan peruskysymysten ratkaisuun. Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Mistä menemme, ja miten ajoitettuna? Miten tästä selviäisi hengissä?

Älkää nyt lukeko väärin. En väitä, että Arma on selviytymissimulaattori. DayZin ja Wastelandin läsnäolo toki ovat iso osa Arma-sarjaa, mutta totta kai ARMA III:ssa on oleellisimmillaan kyse ison mittakaavan sodankäynnistä. Käytössä on kalustoa ja miehiä sen verran kuin joku kenraali jossain on katsonut sopivaksi, ja niillä olisi tarkoitus saada homma hoidettua. Sitten kun kartan tuijottelusta ja tehtävänannosta siirretään kuva oikeaan pelimaailmaan, alkaa ihmettely. Mites tämä nyt oikein hoidetaan sitten? Ihan kuin oikeastikin. Intissä siis, sodassa nyt en ole eläissäni ollut.

Arma III on parilla tapaa erikoinen tapaus, ehkä hieman ikävämmässä valossa. Arma III:n julkaisumalli oli varsin moderni ja muodikas, julkisten ja ennakkoon edullistempien alpha- ja betailuvaiheiden siivittämä. Syyskuussa julkaistiin lopulta valmis Arma III… joka on lähinnä viitekehys jollekin tulevalle. Yleensähän pelejä pitäisi arvostella niiden sisällön perusteella. Miten arvostella peliä, joka on varmasti yksi kaikkien aikojen eeppisimpiä sandboxeja, mutta jossa ei ole paketista otettuna juuri pelattavaa? Jos ajatellaan Arma III:ea täysin vaniljaisena pakettina ilman ensimmäistäkään peliyhteisön tuottamaa lisäpalikkaa, pelattavaa on tarjolla neljän lyhyttäkin lyhyemmän coop-tehtävän verran ja muutama yksinpelattavaksi tarkoitettu showcase. Tottakai pelistä löytyy vaniljana myös pelaaja-pelaajaa-vastaan –mahdollisuuksia, mutta ollaan nyt realistisia; eihän niihin löydy ARMA-sarjassa edes peliseuraa.

Arma miettii, mitä siitä tulee isona

Yksi kaikkein aikojen surkeimpia selityksiä pelibisneksessä oli eittämättä muutaman vuoden takainen Bohemia Interactiven poikien kommentti heidän silloisesta johtotähdestään, Arma kakkosesta. Pelaajien valittaessa raivostuttavan huonoista hiirikontrolleista kaikenlaisine mahdollisine bugeineen, Bohemialta lipsahti pihalle kommentti, josta ainakaan tämä mies ei ole koskaan päässyt yli; Arma 2:n hiiriohjaus oli tarkoituksella huono, koska sen oli tarkoitus korostaa kentällä toimivan sotilaan ”operational experienceä”.

Hommat eivät aina varmasti ole helppoja, kun murkulaa sataa niskaan tai luodista nirhauman saanutta kyynärpäätä särkee, ja pitäisi tähdätä tuoreinta vallankaappaajan kätyriä kuuppaan. En epäile. Ilouutisena voin kuitenkin todeta, että ilmeisesti myös Bohemian päässä on todettu ajatuksen olleen videopelille hieman hullunkurinen. Arma III:ssa pelattavuus ja kontrollit ovat minkä tahansa modernin FPS:n tasolla. Asiat ovat jopa todella hyvin; suoraan pelin sisäisistä valikoista löytyy monipuoliset säädöt hiiren kiihdytyksen säätämiseksi, ja monissa muissa peleissä konsolihäkkeröintiä vaativan pään heilumisen poistamiseksi. Mitään Battlefield-tasoista ryntäilyä on turha odottaa, mutta ainakaan enää ei tarvitse lukea virallisia selityksiä aseen hitausmomenteista sun muusta. Pelihahmo tekee sen, mitä hiiri ja näppäimistö käskee.

Siinä missä koko jatkumo Operation Flashpointista Arma 2:een on aina edustanut jotain muuta kuin ihmispelaajien välistä toimintapainotteista frägäyskilpaa, painottaen sen sijaan enemmänkin ihmispelaajien yhteistyötä ja monia aselajeja kattavien tietokoneen lavastamien sotilasoperaatioiden suorittamista, Arma III tuntuu jossain mielessä hieman vielä miettivänsä, että mitä se aikoo olla.

Ilmeistä tämä on muutamakin syy.  Valmiiksi paketoituja skenaarioita ei Arma III:ssa ole kuin pari hassua. Kampanjaa ei ole, mutta sellainen on jonain päivänä tulossa. Ja PvP-pelaamiselle oleelliset kontrollikorjaukset on vihdoin haluttu toteuttaa. Olivatko Wasteland- ja DayZ-modit ArmA 2:lle niin isoja juttuja, että kolmonen ei halua ollakaan muuta kuin hyvä modialusta? Onko Bohemian ajatuksena, että kenties sittenkin PvP voisi olla se Arma III:n juttu? Aika näyttää.

Papa Bear, tekniikka brakaa

Olen itsekin joskus jokusen Hello Worldin ohjelmakoodia kirjoitellut. Ja yhden asian ympärille en kyllä omaa päätäni saa käärittyä. Miten ihmeessä on mahdollista, että modernissa videopelissä moninpeliä tahkottaessa pelaajan omalla koneella pyörivän pelin pyörimisnopeus riippuu siitä, miten tukossa palvelin on? Sama ilmiö rasitti jo ArmA 2:ssa. Siinä hyvin ylläpidetyt palvelimet oli ajastettu boottamaan itsensä 2-3 kertaa vuorokaudessa. Ennen boottia pelin sisäisessä chatissä vilisi ylläpitäjän varoituksia. Poistuhan paikalta tai hassusti käy!

Sama jatkuu Arma III:ssa. Valitettavasti. Itse jo olin ehtinyt toivomaan, että tällainen perusärsyttävyys olisi jotain, mistä kolmoseen siirryttäessä olisi päästy eroon. Käytännössä tilanne on se, että tukossa olevalla serverillä sopivilla asetuksilla pelaava pelaaja saa kuvanpäivitysnopeudekseen kahdeksan ruutua sekunnissa, kun toisaalla peli pyörii 60 ruutua sekunnissa. Ei näin, pojat.

Muistan, kun joskus vuonna 1999 naureskeltiin sitä, kuinka Counter-Strikessä aseissa oli sitä pienempi rekyyli mitä suurempi ruudunpäivitysnopeus pelaajalla oli. Ilkkuminen jatkui pitkään vielä ominaisuuden korjaamisen jälkeenkin, ja ihan asiastahan siinä naureskeltiin. Ihmettelen vain, miksei tästä ArmAn touhusta ole saatu tämän suurempaa haloota. Minähän en voi uskoa mitään muuta selitystä kuin sen, että joku arkkitehtoninen suunnitteluvirhe tässä on. Sen tasoinen, ettei ohjelmoija pääsisi Tietorakenteet ja Algoritmit -kurssin tenttiä läpi.

Yleisesti ottaen muutenkin tuntuu, että vaikka puhutaan Arma III:sta, johon piti tulla uutta moottoria ja jonka piti korjata Arma 2:n puutteita niin paljon, että peliä olisi pitänyt pelata jo alphassa ja betassa, jotta muutokset ehtii muka sisäistämään ajoissa, niin silti taustalla paistaa ihan pikkaisen liikaa se edeltäjä, Arma 2. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka inventaario. Ennakkohype kertoi, että sen pitäisi vihdoinkin olla käytettävä. No, onhan siinä vähän lootien paikkoja siirrelty, mutta samalta se yhä tuntuu. Hieno homma toki, jos Arma 2:n tavaroidenkatoamisbugit on korjattu, mutta se on kuitenkin aika vähän.

Visuaalinen yleisilme on myös hyvin pitkälti samalla tasolla. Ilta-auringon taistelukentälle toimittama valaistus on vähän kodikkaampaa, fysiikkaa on lisätty sinne tänne, ja pilvet näyttävät ihan kuin eläviltä valokuvilta, siinäpä se.

Mikä kuoleman jälkeen odottaa?

Vaikka uutta tuli vähemmän kuin olisi voinut toivoa, sisältöä ei ole kuin nimeksi ja jäljellä on jokunen sarjaa aikojen alusta saakka häirinnyt ärsyttävyys, niin yksi asia on selvä. Arma III on oman alansa suurin jumalpeli.

Tietynlaiseen tarpeeseen mikään ei  toimi paremmin kuin kokoillan seikkailu Wasteland-modilla höystetyllä Altiksen saarella. Steamin hakemistosta löytyy vielä yhteisön pelin mukana tulevilla helppokäyttöisillä kehitystyökaluilla rakentelemia tehtäväpaketteja ja moodeja. Hyvässä ja huonossa. Laadukasta sisältöä on olemassa, mutta sitä etsiessä tulee itse kukin väkisinkin törmäämään verenpainetta nostaviin surkuskenaarioihin, joissa kuoleman jälkeen ilmestytään uimaan 10 kilometriä avomerellä tai jotain muuta yhtä älytöntä, muiden pelaajakaverien jatkaessa räiskimistä lentokentälle johtavalla ohrapellolla. Ui poika ui.

Tai paina ESC, quit ja mene katsomaan telkkaria ja palaa asiaan, kun tarjolla on Bohemian itsensä julkaisemaa kampanjasisältöä. Joka onneksi ilmestyy pelin ostaneille ilmaisina DLC:einä lokakuun lopusta alkaen.

 

Lisää aiheesta

Arma X Anniversary Edition (PC) 

Operation Flashpoint (PC) 

Operation Flashpoint: Dragon Rising (PC, PS3, Xbox 360) 

Lue myös

Flashback (PC, PS3, Xbox 360)

Forza Horizon autopakettikatsaus (Xbox 360)

Foul Play (PC, Xbox 360)

Grand Theft Auto V (PS3, Xbox 360)

Killer is Dead (PS3, Xbox 360)

Puppeteer (PS3)

The Bureau: XCOM Declassified (PC, PS3, Xbox 360)

 

Keskustelu

Aijai kyllä tuli Flashpointia aikanaan tahkottua ja kunnolla. Kelpo tekeleitähän nämä Bohemian pelit vaikkakin bugisia mutta kuten Jäärä sanoikin, eipä ole kukaan uskaltanut lähteä kilpailemaankaan näiden kanssa. Paljon on julkaisusta ilmeisesti jo menty eteenpäin ja yksinpelikampanjaakin löytyy jo.

Täältä irtoaa Arma III tällä hetkellä Steamiin 22,90 eurolla:

@4 Ilkeät kielet väittävät, että tulevaisuuteen mentiin lisenssimaksujen välttämiseksi.

Muutoin hieman ihmettelen kommenttien negatiivisuutta. ok, ArmAiluni on hyvin satunnaista diggailua, mutta on kolmonen tuntunut sujuvammalta ja kaikin puolin paremmalta alustalta kuin ArmAII. Pelattavuus ei ole ollut sarjan vahvuuksia. Kampanja tulee, ja–jos rehellisiä ollaan– sen ei tarvitse olla kovin ihmeellinen pestäkseen II:n vastaavat. Konseptit ovat olleet hyviä, mutta toteutus on kärsinyt raskaasti bugeista ja tekoälyttömyydestä.

Ja pidän ihan fiksuna ratkaisuna, että panostavat enemmän moottoriin kuin sisältöön–hyvän alustan päälle yhteisö saa aikaan ihmeitä. Toki, ideaalisessa maailmassa tuotteessa olisi Kaikki. Todellisuudessa simujen ja strategiapelien kaltaisten nichetuotteiden kanssa joutuu tyytymään vähempään. Bohemiallakaan ei liiemmin kilpailijoita ole.

Bohemia on kyllä malliesimerkki miten pelille käy, kun pelintekijöinä on kourallinen mielikuvituksettomia insinöörejä.

Harvoin on missään pelimaailmassa nähnyt noin tylsää *lähitulevaisuutta*. Enemmän tuo muistuttaa jotain epämääräistä rinnakkaisulottuvuutta. Sama tylsyys jatkuu myös pelialueisiin; Pääsaarta hypetetään valtavaksi, mutta karu totuus on että tästä ”valtavuudesta” 90% on tyhjää hiekka-aavikkoa.

Miksi piti lähteä kaivamaan nenää johonkin leikkitulevaisuuteen, kun siitä ei oteta mitään irti? Miksei silloin voida pysyä faktoissa, jossei fiktioon päät kykene?

Ja missä hitossa on pelattava sisältö!? En osta ”sotasimua” sen takia että pääsen rättyyttään huonosti toteutettua zombimodia tai leikkimään jotain wastelandia.

Kumpa arvostelijakin saisi iskostettua tikapuuhermostoonsa, ettei tämä peli ole muuta kuin täysihintainen päivitys.
Bohemia ei nähtävästi tee mitään suurempia korjauksia pelimoottoriinsa muutenkuin pakonedessä.

Äänen käsittely ominaisuuksista loppui Microsofin tuki. Toimimattoman tekoälyn valmistajakin pistettiin vaihtoon, ja Nvidian kanssa tehtiin uusi PhysX diili.
Sääli vaan ettei samassa rytäkässä pistetty uusiksi nettikkodiakin, tilannE korjautuu vasta uusien VBS pelimoottorien myötä.

Yksinpelikampanjaa inuavat joutuvat tyytymään Operation flashpoint Coldwar kampanjaan joka tulee limited version mukana.
Paketista puuttuu Redhammer kampanja, kiitti vaan Codemasters :(

En henkilökohtaisesti ole testannut, mutta tästä ehkä näkyy että Bohemia on mennyt sotilassimulaattori edellä tekemään peliä. Pelimoottoriahan on kehitetty pitkään sotasimulaatio tärkeimpänä prioriteettina. Siihen päälle on sitten purkalla tehty peli.

Peliinhän on jo saatu ensimmäinen päivitys, jonka myötä myös moninpelin suorituskyky parani selvästi.

Muropaketin uusimmat