Uusimmat

Arvostelu: Assassin’s Creed: The Ezio Collection on huono vitsi

28.12.2016 11:22 Miikka Lehtonen

Assassin’s CreedTekijä: Virtuous
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PlayStation 4
Saatavilla: PlayStation 4 & Xbox One
Pelaajia: 1
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Uusintaversioiden vuosikymmen raivoaa metsäpalon lailla. Tuoreimpina tuleen lentävät Assassin’s Creed II ja sen jatko-osat. Peleillä riittää ystäviä ja varmasti myös kysyntää. Niinpä ei voi kuin ihmetellä, kun pelien uusintaversio tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä.

Assassin’s Creed: The Ezio Collection sisältää kolme peliä, Assassin’s Creed II:n, Assassin’s Creed: Brotherhoodin ja Assassin’s Creed: Revelationsin, sekä kaksi lyhytelokuvaa. Yhdessä nämä teokset kertovat tarinan Ezio Auditoresta, firenzeläisestä naistennaurattajasta, joka joutuu keskelle elämää suurempia tapahtumia ja salaliittoja.

Assassin’s Creed II oli aikoinaan pelisarjan ykkösosaan verrattuna hyvä, mutta kärsi yhä pienistä ongelmista, jotka ovat ajan kuluessa muuttuneet entistä näkyvämmiksi. Assassin’s Creed: Revelations puolestaan yritti vielä kerran vetää vettä jo aika kuivasta kaivosta. Se tuntui jo aikanaan väsyneeltä peliltä, eikä väsymys ole siitä mihinkään karissut.

Assassin’s Creed: Brotherhood sen sijaan on yhä viihdyttävä peli ja selvästi uuden Ezio-kokoelman parasta antia. Samalla peli kuitenkin kärsii yleisestä uudelleenlämmittelyjen ongelmasta. Myöhemmät Assassin’s Creedit ovat oikoneet Brotherhoodin ongelmakohtia, jatkokehittäneet sen hyviä ideoita ja kokonaisuutena tarjonneet saman paketin toimivampana versiona. Niinpä paluu kuuden vuoden takaisiin tunnelmiin ei suju aivan niin kivoissa tunnelmissa kuin voisi toivoa.

Assassin’s Creed

Ongelmaa pahentaa se, että Ezio Collection ei ole hyvä HD-uusintaversiointi. Sukupolven takaisten pelien modernisointi vaatisi kehitystiimiltä paljon vaivaa ja tietenkin myös resursseja, mutta The Ezio Collectionissa niistä ei ole tietoakaan. Latausajat ovat nopeampia ja ruudunpäivitys sujuvampaa kuin aiemmin, mutta muuten pelit ovat hämmentävän rujon näköisiä. Useimmat meistä ovat jo nähneet netissä riemastuttavia videoita hahmojen bugaavista naamoista, ihmeellisistä mulkosilmistä ja naamamalleista, jotka näyttävät kuuluisalta ”restauroidulta” Jeesus-maalaukselta.

Ongelmat eivät lopu siihen. Kehitystiimi on esimerkiksi ilmeisesti nostanut pelien piirtoetäisyyttä tai vähentänyt aiemmin horisontin täyttänyttä sumua, joka peitti kaukaisempien talojen yksityskohtia. Nyt ne nimittäin näkee hyvin ja samalla huomaa, että yksityiskohtia ei ollut. Optimointisyistä johtuen kaukaisemmat rakennukset ja maamerkit piirretään yksinkertaisina versioina, jotka näyttävät lähinnä joltain lasten töherryksiltä.

Pelien valaistusmallia on myös tuunattu. Tuloksena on kolmikko, joka näyttää kokonaisuutena kulahtaneelta. Kontrastit on poltettu pois ja kaikki on tasaisen rujoa. Kyseessä on siis paketti, joka ei näytä edes yhtä hyvältä kuin aikanaan, vaan suorastaan rumemmalta. Ja jotenkin hämmentävästi yhtäkään Assassin’s Creed -kolmikosta ei ole saatu pyörimään 60 FPS:n nopeudella, vaan ne on lukittu 30 FPS:ään.

Ei näin. Ei todellakaan näin.

Assassin’s Creed

Historiallista arvoa

Sitä ei käy kiistäminen, että The Ezio Collectionin pelit ovat historiallisesti merkittäviä. Niiden myötä Assassin’s Creed -sarja otti askeleet pois ”ihan OK idea, mutta huono peli” -tasolta kohti nykypäivää. Niinpä uusintaversiolle kyllä olisi tilausta, vaikka tietenkin kehitys on sittemmin kehittynyt sen verran, etteivät teokset seiso sujuvuudeltaan ja pelattavuudeltaan rinnakkain myöhemmin tulleiden veljiensä kanssa.

The Ezio Collection on kuitenkin totaalisen kämmätty uusintajulkaisu, josta myös puuttuu ominaisuuksia moninpelin muodossa. Assassin’s Creed: Brotherhoodin moninpeli oli aikanaan hauskaa, ja vaikka moni ei ehkä sitä kaipaa, sen puuttuminen kielii siitä, miten Ezio Collection yrittää livahtaa riman alta.

Näin ollen Assassin’s Creed: The Ezio Collection on parhaimmillaan YouTuben kautta koettuna. Sitä kautta voi rauhassa naureskella bugaaville animaationopeuksille, sammakon lailla tuijottaville italialaisille ja muille pelin outouksille. Älkää kuitenkaan herran tähden maksako kokemuksesta 40 euroa.