UUSIMMAT

Arvostelu | Battlefield 2042 on erittäin vahva peli – tarjoaa paljon uutta vanhoja faneja unohtamatta

11.11.2021 13:00 | Antti Voutilainen

Syksyn suurimpiin pelijulkaisuihin lukeutuva Battlefield 2042 on yksi vuoden parhaista uutuuspeleistä.


Battlefield 2042Julkaisupäivä: 19.11.2021
Studio: DICE
Julkaisija: EA
Saatavilla: PlayStation 4 & 5, PC (Windows, testattu) & Xbox One & Series X/S
Pelaajia: 1-64/128 pelaajaa (alustan mukaan)
Ikäraja: K16
Peliä pelattu arviota varten: 12 tuntia


Sodan kipinä jää aina kytemään. Battlefield-pelisarja loikkaa uusimman osansa kohdalla noin 100 vuotta eteenpäin edellisestä osasta, vuoden 2018 Battlefield V:stä. Nykyhetkestä reilun 20 vuoden päähän sijoittuva Battlefield 2042 esittelee varsin koruttoman, mutta pelottavan aidolta tuntuvan tulevaisuuden. Äärimmäiset sääilmiöt ja globaali resurssipula ajavat suurvallat konfliktin partaalle. Savuava ruutitynnyri saa tarvitsemansa kipinän globaalista viestiverkkojen pimenemisestä, joka käytännössä romahduttaa kaiken tietoverkkojen varaan rakennetun infrastruktuurin. Tärkeintä ei ole tilanteen korjaaminen, saati vastaavan välttäminen, vaan syyllisen löytäminen. Ja näin hiipumaton kipinä nostatti jälleen hallitsemattoman tulimeren.

Pelaajan on siis aika lähteä sammuttamaan tulipaloja taistelukentälle. Harmillisesti pelottavan kiehtova lähtöasetelma jää kuitenkin sivurooliin Battlefield 2042:ssa, sillä pelissä ei ole tarinavetoista kampanjaa. Kampanjan sijaan kaikki paukut on laitettu kolmeen erilliseen pelimuotoon, jotka ovat All-Out Warfare, Hazard Zone ja Battlefield Portal. Tarinaa on kuitenkin lupailtu jatkettavan videoiden muodossa myöhemmin.

Battlefield 2042

All-Out Warfare

All-Out Warfare -pelimuoto on sitä vanhaa tuttua Battlefieldiä, johon on totuttu ensimmäisestä osasta lähtien. Conquest-muodossa lipuista väännetään, kunnes toisen tiimin resurssipisteet loppuvat. Breaktrough-muodossa joukkueet jaetaan hyökkääjiin ja puolustajiin. Tavoite on yhä sama, mutta hyökkääjällä on rajallinen määrä resurssipisteitä ja taistelun painopiste siirtyy eteenpäin sitä mukaa, kun hyökkääjä saa vallattua lippuja. Käytännössä Breaktrough on toisinto Rush-pelimuodosta, mutta ilman M-COM -asemien räjäyttelyä.

Breakthroughin etuna on se, että se keskittää taisteluiden painopisteen vallattavien lippujen läheisyyteen, mutta pelimuoto ei ikävä kyllä loista aivan kaikissa tarjolla olevissa kartoissa. Conquestin vahvuutena on taas se, että se jättää enemmän tilaa taktiselle luovuudelle koukkaamisten ja muiden nöövereiden muodossa.

Tuttua pakkaa sekoitetaan siirtymällä hahmoluokista uuteen spesialistijärjestelmään. Battlefield 2042:n julkaisussa tarjolla on kymmenen eri spesialistia, joilla jokaisella on oma passiivinen erityistaito sekä vekotin. Se voi olla liitopuku tai vaikka mellakkakilpi, joka suojaa kuularuiskuilta. Spesialistijärjestelmä on hyvä juttu, mutta se ei oikein toimi näissä ns. tavallisissa pelimuodoissa. Käytännössä spesialistien kirjo taistelukentällä typistyi muutamaan eri tyyppiin, koska kaikille erikoishärveleille ei yksinkertaisesti ole kysyntää. Eikä järjestelmä varsinaisesti auta tunnistamaan kaveria vihollisesta.

Toisaalta spesialistien etuna on se, että aseet tai lisävarusteet eivät kiveen kirjoitettuja. Esimerkiksi lääkintäspesialistin, Falckin, reppuun voi laittaa ensiapupakkausten sijaan singon, miinoja tai muoviräjähdettä.

Battlefield 2042

Toinen pelikokemusta merkittävästi muokkaava uudistus on aseiden kustomointi lennosta. Se paljastui varsin toimivaksi jo betassa, ja sitä se on myös julkaisuversiossa. Muuten toimivan järjestelmän ainoaksi heikkoudeksi paljastui se, että muokattavat osat pitää käydä määrittämässä erikseen valikoissa. Jos pyssyynsä saa esimerkiksi uuden kiikaritähtäimen, se ei automaattisesti ilmesty lennosta vaihdettavaksi.

Entäpä sitten itse ympäristöt, joissa nahistellaan?

Battlefield 2042:n karttakattaus on kiistatta monipuolinen, mutta määrällisesti ehkä hieman vajaa. Julkaisussa tarjolle tulee seitsemän karttaa, joista parhaimmilta vaikuttivat Hourglass ja Kaleidoscope. Qatariin sijoittuva Hourglass oli visuaalisesti äärimmäisen vaikuttava, mutta se toimi hienosti myös pelillisesti. Pilvenpiirtäjät ja hiekkaan hautautunut stadion toimivat polttoaineena jalkaväen välien selvittelyyn ja avoimemmat hiekkakentät olivat panssareiden temmellyskenttä.

Massiivisiin 128 pelaajan rähinöihin huonoimmin soveltuivat Renewal ja Manifest, joissa molemmissa oli melkoisia pullonkauloja pelaajamäärään nähden. Samaiset kartat toimivat kuitenkin erinomaisesti Hazard Zone -pelimuodossa.

Kun karttoja tarkastelee kahden eri pelimuodon näkökulmasta, niin kattaukseen voi olla vähintäänkin tyytyväinen.

Battlefield 2042

Hazard Zone

Pitkään salaisuuden verhon alla pidetty Hazard Zone on täysin uusi aluevaltaus Battlefield-pelisarjalle. Pelimuoto muistuttaa paljon Hunt: Showdown -peliä, jossa pelaajat ovat palkkionmetsästäjiä jahtaamassa pomohirviöitä ja niistä saatavia palkkiota. Hazard Zonessa pelaajat jahtaavat taivaalta pudonneita satelliitteja, joiden sisällä on tiedustelutietoa sisältäviä datalevyjä. Sellaisen haltuun saaminen ei yksinään tee autuaaksi, sillä levy pitää saada toimitettua vielä turvaankin.

Jokaisessa erässä on kaksi mahdollisuutta ottaa ritolat. Ensimmäinen tilaisuus tulee jo noin viiden minuutin kohdalla, toinen hieman myöhemmin. Jos kumpaankaan ei ehdi, ryhmän katsotaan jääneen sille tielleen. Erässä voi siis olla enimmillään kaksi ”voittajaa” ja pahimmillaan ei yhtään.

Pelimuodon todellinen pihvi piilee siinä, että samoja datalevyjä jahtaa yhteensä kahdeksan (edellisen sukupolven konsoleilla kuusi) ihmispelaajan ryhmää. Lisäksi taistelukentällä partioi tekoälyn ohjastamia taistelijoita, jotka vartioivat satelliitteja ja partioivat panssaroidulla ajokilla. Vaikka ihmispelaajien uhkan saisi eliminoitua, niin tekoälysotilaat voivat pilata muutoin onnistuneen ekskursion.

Pienemmästä pelaajamäärästä johtuen meno on huomattavasti rauhallisempaa ja taktisempaa. Nähdessään vihollisen kannattaa miettiä, haluaako paljastaa oman sijainnin. Usein laukausten vaihto houkuttelee haaskalle myös muita onnenonkijoita. Kokemuksesta voi sanoa, että ristituleen jääminen on varsin riskaabelia, jos ryhmän jäsenillä ei ole ylimääräisiä ensiapulaukkuja saati lisäammuksia. Josta pääsemmekin pelihahmoihin ja niiden varusteluun.

Ennen tositoimiin siirtymistä pelaajat valitsevat itselleen mieluisan spesialistin. Tässä kohtaa on hyvä muistaa jokaisen spesialistin erityinen vekotin, kuten esimerkiksi Mackayn heittokoukku tai Falckin lääkitsevä ensiapupistooli. Hazard Zonessa spesialistien vekottimet pääsevät todella oikeuksiinsa, sillä niiden avulla pelin kulun pystyy parhaillaan kääntämään. Esimerkiksi Mackay voi heittokoukkunsa avulla hakeutua paikkoihin, mihin muut ei pääse ja kylvää tuhoa tarkkuuskiväärin avulla. ”Casper” taas pystyy tiedustelemaan pudonneen satelliitin ympäristöä dronellaan. ”Sundance” voi tilanteen tullen vetäytyä nopeasti turvaan liitopukunsa ansiosta tai tehdä yllätyshyökkäyksen.

Hahmovalinnan jälkeen hoidetaan itse varustelu. Pelaajalle tarjotaan talon puolesta perusvarustus, jolla tulee toimeen joten kuten. Veloituksetta itselleen saa rynnäkkökiväärin, pistoolin, skannerin ja panssarin. Perusvarustuksella tulee toimeen ja pärjääkin, jos tiimi puhaltaa yhteen hiileen.

Menestymisen todennäköisyyttä saa kuitenkin parannettua kaivamalla kuvettaan. Parempia aseita ja lisävarusteita ostetaan pelin sisäisellä valuutalla (Dark Market Credits). Taskuihin mahtuu vielä enemmän tavaraa, jos alla on useampia voitettuja eriä. Virtuaalirahalla pelaajan reppuun saa samoja lisätarvikkeita, mitkä ovat oletuksena tarjolla peruspelissä, eli lisäammukset, ensiapulaatikot, singot jne. Pelisessiot osoittivat, että lisäammukset ovat varsin tervetullut vahvistus. Ja lisäksi ainakin yhden ryhmän jäsenen kannattaa ottaa mukaan skanneri, koska sen avulla saa paljastettua datalevyjen sijainnin pelikentällä. Ilman skanneria meno voi olla varsin päätöntä poukkoilua.

Battlefield 2042 pelikuva

Matsit ovat parhaillaan varsin intensiivistä vääntöä ja yhteispeliä, mutta ilman Battlefieldeille tyypillistä kaaosta. Pelaaminen oli hauskaa ja viihdyttävää, varsinkin kun yhteistyö pelasi.

Isossa kuvassa pelimuotoa varjostaa se tosiasia, että ennakkoon hehkutettu ”korkea riski, kovat palkinnot” -lupaus ei toteudu. Onnistuneesta ”datalouhinnasta” saatavalla pelivaluutalla pyöritetään varusterallia, ei enempää. Suuren voiton tunne mitätöityy, kun palkkiona on harmaa palkkapäivä. Eikä suuren riskin tunnettakaan pääse syntymään, koska jokaisesta erästä palkkioksi saa sen verran valuuttaa, että sillä ostaa vaihtoehtoisen aseen tai jonkin lisävarusteen tiimin tukemiseen. Kuoleman yhteydessä menetyt varusteet eivät myöskään paljoa kirvele.

Nykyisellä palkitsemismallilla pelimuoto uhkaa käydä tympeäksi jo 10–20 pelitunnin jälkeen, koska tavoiteltavaa ei yksinkertaisesti ole. Pelimuotoa voisi maustaa esimerkiksi niin, että erään olisi osallistumismaksu ja tuo potti jaettaisiin sitten ”voittajille”. Jos kukaan ei selviäisi, niin rahat jäisivät sille tielleen. Toinen vaihtoehto olisi tarjota jotain kosmeettisia palkintoja, joita saisi lunastettua riittävän suuren voittoputken päätteeksi. Lisäksi ne olisivat hankittavissa ainoastaan Hazard Zonea pelaamalla.

Taistelukentällä pelikokemusta häiritsi tekoälysotilaiden runsaus. Pahimmillaan taistelukentällä kurvaili samanaikaisesti kaksi minigunilla varustettua panssariajoneuvoa, jotka ei luoteja säästelleet. Usein nuo asfalttisoturit ilmestyivät paikalle juuri jälkimmäisen evakuoinnin aikaan, minkä vuoksi vetäytymisestä tuli miltei mahdotonta. Sekin nimittäin syö onnistumisen tunnetta, kun kilpailevat ryhmät on saatu eliminoitua ja sitten tekoälysotilaat tulevat pilaamaan kaiken varusteylivoimansa kanssa. Ihmispelaajien soisi kuitenkin olevan se suurin uhka.

Toinen taistelukentän kokemusta häirinnyt piirre on huonosti toimiva merkkausjärjestelmä.  Merkatessa vihollista oma hahmo saattaa huudella, että ”unohda äskeinen”. Eikä merkkaus välttämättä osu siihen, mihin tähtäsi. Suuri ongelma tämä ei ole, jos ryhmällä on toimiva puheyhteys, mutta täysin tuntemattomien ja satunnaisten pelaajien kanssa sanailu voi jäädä vähäiseksi. Huonosti toimiva merkkausjärjestelmä ja tuppisuiset pelaajat ovat huono yhdistelmä, kun pitäisi tehdä yhteistyötä. Esimerkkiä olisi voinut ottaa vaikkapa Apex Legendsistä, jossa voi pärjätä myös turpa kiinni erinomaisen merkkausjärjestelmän ansiosta.

Vaikka purnattavaa riittää, niin silti Hazard Zonessa on paljon potentiaalia. Parantamalla palkitsemismalliaan ja tekemällä hienosäätöä ihmispelaajien ja bottien määrään pelimuodosta voi hyvinkin tulla erinomainen. Eikä puhtaasti Hazard Zone -käyttöön pyhitetyt kartat olisi lainkaan huono juttu.

Battlefield 2042

Battlefield Portal

Battlefield Portalissa pelaaja kuljetetaan hiekkalaatikon äärelle, hänelle ojennetaan leikkikalut ja kehotetaan pitämään hauskaa, kuvainnollisesti. Jos spesialistit ja uudet kartat alkavat tympimään, voit tekaista vastaavan pelin, mutta omilla säännöilläsi. Ei helikoptereita? Onnistuu. Puukkohippasta? Onnistuu. Yksi vastaan muut? Onnistuu. Laitetaan toisen maailmansodan sotilaat nahistelemaan tulevaisuuden sotilaiden kanssa? Onnistuu.

Pelisarjan veteraaneja hemmotellaan tarjoamalla hiekkalaatikkoon hahmot, aseet ja karttoja aiemmista peleistä. Rakennuspalikoita on tarjolla Battlefield 1942-,  Battlefield Bad Company 2- ja  Battlefield 3 -peleistä.

Conquest-, Rush- ja Conquest Large -pelimuodoissa säädöt tehdään hieman tiukemmissa raameissa, mutta vapautta on silti yllin kyllin. Team Deathmatch- ja Free For All -pelimuotojen kohdalla tarjolle tulee sääntöeditori, joka poistaa viimeiset rajoitteet luovuudelta. Pelikokemuksen voi kirjaimellisesti muokata sinkohyppyhipaksi. Vaarana toki on se, että hienosäädetty pelikokemus ei välttämättä toimi.

Homma toimii niin yksinkertaisesti, että kun oman ”kokemuksen” on saanut säädettyä kuntoon, se ilmestyy pelin Portal-osioon. Voit halutessa nahistella bottien kanssa tai asettaa pelille salasanan, jotta ainoastaan harvat ja valitut pääsevät nauttimaan tuotoksestasi. Oma kustomoitu pelisi pyörii palvelimella niin kauan, kun sillä on ihmispelaajia. Pelin voi kuitenkin käynnistää uudetaan niin kauan, kun se on itselläsi tallessa.

Jos luomisen tuska ei maita, voit huoletta hypätä matkustajan paikalle tutustumaan ja testaamaan muiden luomuksia.

Portalista ei yksinkertaisesti löydy negatiivista sanottavaa. Se nostaa uuden Battlefieldin uudelleenpeluuarvon täysin uuteen ulottuvuuteen.

Battlefield 2042

Battlefield 2042:n teknisestä toteutuksesta voi sanoa sen verran, että valtaosa viime kuussa ollutta betaa riivanneista bugeista on saatu siivottua pois. Mitään pelikokemusta pilaavia bugeja ei enää ilmennyt. Pieniä fysiikkabugeja oli havaittavissa, mutta ne eivät liiaksi häirinneet. Arvostelua varten pelattujen pelituntien aikana peli kaatui muutamaan otteeseen. Harmitusta siitä tuli ainoastaan pelatessa Hazard Zonea, sillä ryhmästä pudonnut ei pysty palaamaan takaisin meneillään olevaan peliin.

Visuaalisesti peli on taattua Battlefieldia. Silmäkarkkia on tarjolla yllin kyllin. Hahmojen animaatiot olivat siinä määrin luonnollisia, ettei mitään häiritsevää ilmennyt. Äänimaailmastakaan ei löytynyt sijaa moitteille.

Aiempien Battlefield-pelien kulmakivi, taistelu, on yhä yhtä rautaista. Aseissa on potkua ja ne toimivat sotimisen instrumentteina, kun niitä vain osaa käyttää. Asetuntuma säilyy samana myöskin Portalin luomuksissa vaikka varustus poikkeaakin tulevaisuuden arsenaalista.

Kokonaisuutena Battlefield 2042 on erittäin vahva paketti. Suurin kiitos siitä kuuluu Portalille, jonka avulla peli pysyy tuoreena ties kuinka kauan. Pelkän All-Out Warfaren ja Hazard Zonen turvin peli olisi jäänyt kellumaan keskinkertaisuuden suohon. Nyt peli tarjoaa elämyksiä niin vannoutuneille faneille kuin uusille kokeilijoillekin.

BATTLEFIELD 2042

Arvosana: 4/5

”Battlefield 2042 on onnistunut kokonaisuus, jota voi suositella niin uusille kuin vanhoillekin pelaajille”

Muropaketin uusimmat