Arvostelu | Blizzard osuu World of Warcraft: Shadowlandsilla napakympin tuntumaan

10.12.2020 12:00 | Ameces

World of Warcraft: Shadowlands on Blizzard Entertainmentilta askel juuri oikeaan suuntaan.


Julkaisupäivä: 23.11.2020
Studio: Blizzard Entertainment
Julkaisija: Blizzard Entertainment
Saatavilla: PC (Windows, testattu) & macOS
Pelaajia: 1-
Ikäraja: 12
Peliä pelattu arvostelua varten: 70 tuntia


Blizzard Entertainment on kaiken viimeaikaisen perusteella laulettu suohon, eikä suotta: Diablo Immortals sekä Warcraft 3 Reforged olivat jopa Joukahaisen mielestä häpeänäytelmiä. Julkaisun myöhästymisestä huolimatta viimeisin WoW-laajennuspaketti vaikuttaa siltä, että kehittäjät ovat viimein valmiita keskustelemaan pelifilosofiasta fanikunnan kanssa: World of Warcraft: Shadowlands on iso valonpilkahdus pelitalon itseaiheutetussa synkkyydessä.

Varjomaat upottavat pelaajat syviin tematiikoihin. Sylvanas Windrunner on repinyt Lich Kingin kypärän ja rikkonut sinetin maanpäällisen ja tuonpuoleisen välillä. Azerothin asukkaiden on jälleen haudattava miekat ja kirveet sovinnoksi, jotta Sylvanas saadaan pysäytettyä. Sankareidemme matka käy tällä kertaa kirjaimellisesti tuonelaan ja kaikkialle sen katveeseen. The Jailer – pelin oletettu antagonisti – pitää huolen, etteivät Azerothin sankarit pääse pakenemaan hänen valtakunnastaan.

Lisäosa pitää sisällään neljä uutta pääaluetta sekä pääkaupungin Oriboksen ja pahamaineisen Mawin. Kukin alueista esittää teemallisesti eri osa-alueen tuonpuoleisen mytologiasta, mutta pian selviää, etteivät minkään alueen asiat ole kuten ennen. Bastioniin ei tule enää sieluja, joita voitaisiin puhdistaa turmellukselta, ja näin korruptio uhkaa ottaa vallan. Ardenwealdin Anima-voima on lopussa, eikä Azerothin luonnonolennot pääse enää syntymään uudelleen. Azerothin sankareiden täytyy saada järjestys aikaiseksi jokaisessa alueessa, muuten Sylvanas ja hänen uusi kätyrinsä – Mawia johtava The Jailer – uhkaavat ottaa maailmoista vallan.

Ensiaskeleet jokaiseen laajennuspakettiin alkavat hahmon kehittämisestä maksimitasoon. Tämä käy Varjomaissa kuin hyvin ohjattu tanssiesitys. Tarinankerronta on mennyt joka WoWin lisäosassa eteenpäin, ja nyt jokaista uutta aluekokonaisuutta ohjaa tiukkanutturainen tanssitäti, joka ei päästä sankaria etenemään kuin tietyllä askelsarjalla. Sen voi nähdä niin hyvänä kuin huononakin asiana. Ahtaampi putki tuottaa kaikille varman sankarikokemuksen, mutta MMORPG-peleille ominainen valinnanvapaus loistaa samalla poissaolollaan. Siitä huolimatta alueiden erinäiset teemat, tarinat ja vaikuttavat välianimaatiot pitävät mielenkiinnon kiitettävällä tasolla. Tuonpuoleisen teemat tuovat mukanaan myös äärimmäisen herkullisia juonielementtejä, sillä jo edesmenneitä hahmoja voidaan kirjaimellisesti tuoda takaisin haudan takaa. Matka tasolta 50 tasolle 60 kestää peruspelaajalle noin 10-20 tuntia eikä sen jälkeen tekeminen ole kunnolla edes alkanut.

Jos perinteinen ”levelitys” on Varjomaissa tanssinäytös niin muissa pelin osa-alueissa vapaaohjelmia on senkin edestä. Maksimitasolle päästyään peli heittää sankarin pokeritermein all-in-tilanteeseen, sillä valittavana on yksi neljästä covenant-liittoumasta, joihin tutustuttiin Varjomaiden alueilla. Kukin liittouma kaipaa kiperästi apua eikä moraalisia tunnontuskia helpota sekään, että jokainen taho tuo mukanaan kaksi väkevää luokkataitoa sekä läjän muita palkintoja. Arvostelija itse käytti tähän Sofien valintaan kaksi tuntia enkä vielä tänäkään päivänä varma mentiinkö metsään. Tai no, Night Faen valittuani menin itse asiassa juurikin sinne. Varjomaiden kiperät valinnat tuovat silti kauan toivottua identiteettiä hahmonkehitykseen. Toivottavasti kehittäjät pysyvät kärryillä myös kaiken tasapainottamisessa.

Liittoumat ovat muutenkin pelikokemuksen keskiössä, koska valtaosa aktiviteeteista tehdään sieltä käsin. Valitun liittouman uudelleenrakentaminen muistuttaa paljolti edellisten laajennuspakettien erinäisiä tukikohtia, kuten Warlord of Draenorin Garrisoneja tai Legionin Class Halleja. Liittouma tarjoaa kaikkien hamuamaa Anima-resurssia vastaan hahmonkehitysmahdollisuuksia sekä muita liennytyksiä karuun maailmaan. Päämaja vaikuttaisi olevan kaikilta osin paranneltu versio edellisiin lisäosien vastaaviin verrattuna. Kaiken kaikkiaan liittouman päämaja on kuitenkin melko passivoiva paikka aivan kuten Garrisonit aikanaan. Valtaosa tukikohdan systeemeistä vaatii tuntien tai päivien odottelua ja kaikki kaupanteko ja seurustelu käydään entiseen tapaan pääkaupungeissa.

Loppupelin sisältö on viimeisimmässä laajennuspaketissa punottu hyvin tiukasti nippuun. Sankarin on käytävä ensiksi kampanjan myötä kaikki alueiden juonet läpi ja vasta sitten pääsee kunnolla tekemisen makuun. Pelaaja ei voi läpäistä kaikkia pelin osa-alueita koskematta esimerkiksi liittouman päätehtäviin, vaan eri osa-alueita kuuluu tehdä rinnakkain, jolloin kaikista aktiivisimmilla pelaajilla tulee yllättävän nopeasti seinä vastaan, koska sisältö on jaksotettu pidemmälle aikavälille. Onneksi nykyisessä laajennuksessa on otettu huomioon useamman hahmon peluutus, eikä esimerkiksi osaa kampanjasta tarvitse tehdä uudestaan toisilla hahmoilla.

Yksi erityismaininnan arvoisista sisältökokonaisuuksista on Torghast, jonka pelikokemus muistuttaa konseptiltaan esimerkiksi Diablon Greater Riftejä. Samalle luolastolle on siis avattavana useampi vaikeustaso paremmilla palkinnoilla. Torghast on kahden ensimmäisen viikon perusteella parasta WoWia pitkään aikaan ja sitä voi koluta myös yksin. Torghastissa on potentiaalia liki äärimmäisyyksiin, jos hahmoa vahvistavia voimia tuodaan lisää ja haasteet vaikenevat riittävästi ajan kanssa.

World of Warcraft: Shadowlands on tuonut tyylikkästi luokkaidentiteettejä ja myös ammatteja takaisin valokeilaan, mikä tuo peliin kovasti kaivattuja roolipelielementtejä. Vuosien saatossa jokaiselta hahmoluokalta on nipistetty taitoja ja nyt osa niistä palautetaan taikakirjaan. Vanhat taidot tuotiin takaisin jo Varjomaita pohjustavassa päivityksessä. Valitettavaa tässä on se, että taitoja olisi voitu jakaa palkintoina levelityksen yhteydessä. Olisi toivottavaa että sankarin saavuttaessa uuden tason myös voimat kasvaisivat. Kokemus on tällä hetkellä päinvastainen. Onneksi ammateille on sen sijaan annettu lisävastuuta esimerkiksi legendaaristen tavaroiden luomisesta, mikä puhaltaa kummasti uutta eloa nikkarointipuuhiin. Legendaariset tavarat tuovat mukanaan myös valinnanvaikeuden, koska hahmo voi pitää päällään vain yhtä sotisopaa kerrallaan.

Viimeisimmän lisäosan viiden miehen luolastot ovat myös ansainneet kiitettävän arvosanan suunnittelupuolelta, sillä jokaisesta instanssissa on persoonallisuutta, mutta myös perinteisiä pomotappeluita jännittävämpiä mekaniikkoja. Luolastot vaikuttaisivat olevan tällä kertaa enemmän tulevia vaikeustasoja varten mietittyjä, eli haastetta on varmasti pimitetty kaikkein kovimmille juoksijoille. Valitettavasti kaiken tulevan sisällön suhteen on hyvin vaikea sanoa, että miten pitkälle laajennuspaketin vahva alku kantaa.

Kaiken kaikkiaan World of Warcraft Shadowlands osoittautuu äärimmäisen positiiviseksi kokonaisuudeksi ja tämä on se laajennuspaketti, jota sarjan fanit ovat huokailleet vuositolkulla. World of Warcraftin kehittäjätiimi on selkeästi ottanut pitkän hetken peilin edessä ja nöyrtynyt kuuntelemaan fanikuntaa halutuista muutoksista. Ensiviikkojen perusteella Shadowlands on kaikilta osa-alueilta mielenkiintoisempi kuin edeltäjänsä, eikä pelaaminen muistuta enää kotitöiden tekemistä. Hahmonkehitykseen on tuotu identiteetti takaisin niin liittoumien kuin palautettujen taikojen myötä ja jokainen Azerothin sankari saa aidosti miettiä että minkälaisen tarinan hahmolleen rakentaa. On kuitenkin mahdotonta sanoa mihin kiitettävä aihio riittää, sillä taistelu tuonpuoleisessa on vasta alkanut.

WORLD OF WARCRAFT: SHADOWLANDS

” World of Warcraft: Shadowlands onnistuu tekemään kaiken paremmin kuin edeltäjänsä. Kyllä vanhakin koira oppii uusia temppuja.”

Muropaketin uusimmat