Arvostelu: ”Linja-autossa on tunnelmaa” – Bus Simulatorin idea voi kuulostaa pöhköltä, mutta pelihän toimii!
Konsoleille saapunut Bus Simulator yllättää koukuttavalla pelattavuudella ja tarjoaa oudolla tapaa rauhoittavan pelikokemuksen. Still Aliven linjuripeli sopii hyvin myös pelaajille, jotka eivät ole erityisen innostuneita simulaattoreista.
Julkaisupäivä: 17. 9.2019
Studio: Still Alive
Julkaisija: Astragon Entertainment
Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), Xbox One
Pelaajia: 1 (moninpeli verkossa)
Ikäraja: 3
Peliä pelattu arvostelua varten: 9 tuntia
Bus Simulator -pelejä on ilmestynyt PC:lle jo lukuisia, mutta vasta nyt ovat ilmeisen suositut simulaattoripelit löytäneet tiensä myös konsoleille. PlayStation 4 ja Xbox One ovatkin saaneet aivan oman Bus Simulatorinsa, joka ei ainakaan nimellisesti ole pelkkä käännös aiemmasta PC-pelistä.
Pelin idea on yksinkertainen. Pelaaja perustaa oman bussiyhtiön ja ajaa asiakkaita pysäkiltä toiselle, rahastaa tarvittaessa ja tarkistaa lippuja. Varsinaisen ajamisen ohella suunnitellaan reittejä, hankitaan kalustoa, palkataan työntekijöitä ja täytetään erilaisia vaatimuksia. Tavoitteena voi olla vaikkapa tietynlaisen reitin ajaminen tai kaikkien pysäkkien saaminen tuottoisiksi.
Bus Simulator kuulostaa paperilla jopa tylsältä, mutta sen pelikokemus on hurmaavan rauhallinen ja ajamisen osalta kiitettävän yksityiskohtainen. Ajosimulaatio toimii hyvin, ja pelaamiseen vaikuttavat bugit jäävät vähäisiksi, vaikka mistään AAA-pelistä ei selvästi olekaan kyse.
GTA-kaahailuun tottuneelta pelaajalta kestää aikaa tottua raskaisiin linjureihin, tarkempaan ajosimulaatioon ja liikennesääntöjen noudattamiseen, mutta juuri tässä piilee Bus Simulatorin viehättävyys. Pelin tahti on valtaosin verkkainen, mikä tekee pelaamisesta rentouttavaa, vaikka opeteltavaa riittääkin.
Lisäksi sääntöihin mukautumisessa on erilaista tyydytystä kuin niiden rikkomisessa. Kun niin kovin monissa peleissä seikkaillaan erikoisyksilöillä, jotka voivat tehdä melkein mitä tahansa vailla seurauksia, on virkistävää vaihtelua odotella liikennevaloissa ja opetella käyttämään kääntymisvilkkua oikein.
Peli myös palkitsee hyvästä ja huolellisesta ajosta sekä asiakaskunnan huomioonottamisesta. Ja jos GTA-malliin tulee törmänneeksi lyhtypylvääseen tai ajaneeksi jalankulkijan päälle, ovat kustannukset korkeat. Pankilta saa sentään hieman lainaa, mutta Bus Simulatorissa voi myös ajautua konkurssiin, jos tili ajautuu liikaa miinukselle. Kannattaa siis olla tarkkana, ja opetella katsomaan myös nopeustauluja ja liikennevaloja.
Visuaalisesti Bus Simulator ei valitettavasti päätä huimaa. Kokonaisuutena kaupunkimaisema on mukiinmenevää katsottavaa, mutta yksityiskohdat on mallinnettu huolellisesti lähinnä lisensoitujen bussimallien osalta. Esimerkiksi asiakkaiden hahmomalleissa ja muissa ajoneuvoissa on todella vähän vaihtelua, ja sinänsä hyvin suunnittelussa pelimaailmassa on yllättävän vähän mitään nähtävää. Tekstuurit myös latautuvat välillä huonosti, ja vaikka valoefektit näyttävät välillä ihan kivoilta, menee kiilto etenkin sateisella ilmalla vähän överiksi.
Bus Simulatorista puuttuu myös aitoutta, joka saisi todella uppoutumaan pelimaailmaan. Bus Simulatorin kaupunki kaipaa kipeästi yksityiskohtia, sattumanvaraisuutta, likaisuutta ja ylipäätään vaihtelua. Joskus harvoin voi tulla vastaan onnettomuuspaikka ja joskus asiakas unohtaa jotakin linja-autoon, mutta muuten maailmasta puuttuu elämää. Valtaosin puutteet eivät oikeasti ärsytä, mutta matkustajien toistuvat repliikit ja kehno ääninäyttely käyvät lopulta oikeasti hermoille. Eikä radiostakaan tulee kuin muutama geneerinen kappale.
Pelin tavoittelema realismikin jää linja-auton ulkonäön tasolle. Esimerkiksi yöbusseissa ei nähdä yhtään humaltuneita ja örveltäviä asiakkaita, ja linja-autojen tekniikkakin tuntuu aina pelaavan moitteettomasti. Missä ovat hajoilevat ovet, törttöilevät autoilijat ja keltaista vilkuttavat liikennevalot, joista kukaan ei osaa ajaa?
Bus Simulatorin pelikokemus on kritiikeistä huolimatta perin miellyttävä, ja yhdeksän tunnin jälkeenkin tekee mieli palata suunnittelemaan vielä seuraava bussireitti ja kokeilemaan seuraavaa automallia.
Puutteet ja pelimaailman geneerisyys saavat kuitenkin haaveilemaan siitä, millainen tällainen simulaattori voisi suuremmalla budjetilla olla. Ajatella jos mukaan saisi muutakin julkista liikennettä, ja jos kaiken ympärillä olisi Rockstar-tyylinen runsas pelimaailma repliikkeineen, sattumineen ja radio-ohjelmineen. Sellaiseen jäisin oikeasti koukkuun.
BUS SIMULATOR
”Kuka olisi arvannut, että linja-auton ratissa viihtyy näin hyvin, vaikka asiakkaiden jutut saavatkin hermot kireälle.”
