Uusimmat

Arvostelu: Crackdown 3 on peli, joka ei tunnu kiinnostavan ketään – ja huono se kyllä onkin

25.02.2019 20:35 Aleksi Pakkala

Muropaketin lukijat eivät ole osoittaneet alkuvuodesta järin suurta kiinnostusta Cracdown 3:a kohtaan, mutta miten toimiva peli loppujen lopuksi on? Yli 10 tunnin pelaamisen jälkeen voimme valitettavasti todeta, ettei kovinkaan toimiva.


Julkaistu / Kehittäjät: Sumo Digital, Reagent Games, Cloudgine, Certain Affinity &, Ruffian Games / Julkaisija: Xbox Game Studios / Saatavilla: Xbox One (testattu) & PC / Peliä pelattu arvostelua varten: 11 tuntia


Agencyn iskujoukko on matkalla pahan Terra Nova -yhtiön hallitsemaan saarivaltion. Kyseessä on maailman viimeinen suuri kaupunki, jota Blackout-virus ei ole tuhonnut. Iskujoukon tehtävä menee  kolossaalisesti munilleen, kun Agencyn alus ammutaan alas ja koko miehistö menehtyy traagisesti. Saarella toimiva vastarintaliike herättää kuitenkin iskujoukon komentajan henkiin ja suuri seikkailu voi alkaa. Harmillisesti tähän päättyy Crackdown 3:n tarinallinen anti. Ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen pelillä ei ole tarjota juuri minkäänlaista juonta, vaan sekopäinen räjäyttely saa jakamattoman huomion. Pelaajan tavoitteena on ilman sen kummempaa petaamista kukistaa Terra Novan hirmuhallinto ja palauttaa valta kansalle viimeisessä suurkaupungissa.

Crackdown 3:n rakenne koostuu noin tusinasta erilaisesta aktiviteetista, joita toistetaan satunnaisessa järjestyksessä, kunnes lopputekstit rullaavat. Tavoitteena on läpikäydä Terra Nova -korporaation johtoporras ja teurastaa kaikki poikkiteloin asettuvat tahot, kunnes jäljellä on enää pääpaholainen eli toimitusjohtaja. Terra Novan johtajat on jaettu kolmeen kategoriaan: turvallisuuspalveluihin, teollisuuteen ja logistiikkaan. Kun pelaaja on suorittanut tarvittavan määrän tiettyyn kategoriaan kuuluvia aktiviteetteja, paljastuu kartalle yksi kategorian pomoista, joka käydään kukistamassa asiaankuuluvalla tavalla.

Sama kaava toistetaan kahdeksan kertaa, jonka jälkeen käydään pistämässä pääpiru kylmäksi ja homma on taputeltu. Kyseinen työmaa verotti allekirjoittaneelta noin 10 pelituntia, mutta mikäli kaiken oheistekemisen ohittaa, saa peliajasta höylättyä helposti muutaman tunnin. Crackdown 3:n pelaaminen käy puuduttavaksi kivuliaan nopeasti, kun lähes kaikki aktiviteetit noudattavat samaa kaavaa. Tapa viholliset ja räjäytä asia X. Aktiviteeteilla ei ole minkäänlaista tarinaa tai kontekstia, vaan esimerkiksi koko turvallisuusosaston tuhoaminen hoituu räjäyttämällä Terra Novan panssariautoja useassa pisteessä ympäri kaupunkia.

Crackdown 3:sta löytyy vaikuttava määrä aseistusta, mutta suuri osa aseista on rynnäkkökiväärin ja haulikon tapaisia hyvin perinteisiä ratkaisuja. Pelin loppupuolella saa avattua hieman mielikuvituksellisempia mörssäreitä, mutta valitettavasti kaikki aseet eivät todellakaan ole samalla viivalla, eikä yksittäisiä aseita voi kehittää tai kustomoida. Aina on käytettävä arsenaalin sen hetkistä tehokkainta asetta, mikäli pelissä haluaa edetä jouhevasti. Ja nopeasti tämän kokemuksen haluaakin olevan ohi.

Pelihahmolla on viisi erilaista kykyä, jotka kehittyvät pelin edetessä erilaisia kokemuspisteitä keräillen. Tuliase- räjähde- ja tappelukyvyt kehittyvät tappamalla vihollisia kullakin eri tavalla, ketteryys kehittyy keräämällä vihreitä kuulia ympäri kaupunkia ja ajotaidot karttuvat kisailemalla sekä stuntteja tehden. Kokemuspisteiden kerääminen tuo itseään toistavaan taisteluun hieman tarkoituksen tuntua.

Crackdown 3:n kontrollit tuntuvat kovin vanhanaikaisilta, ja liikkumisen animaatioista puuttuu tietty raskaus. Etenkin pelin alussa liikkuminen pitkin kaupunkia on tönkköä, mutta ketteryystasojen noustessa tuntuma muuttuu merkittävästi. Crackdown 3 toimii huomattavasti paremmin, kun pelihahmo juoksee tuulispään tavoin ja katolta toiselle hyppiminen on vaivatonta.  Juoksemisen ja hyppimisen lisäksi Cracdown 3:n korkeimpiin rakennuksiin on mahdollista kiivetä, mutta tämä tapahtuu hyppimällä tasojen reunoissa roikkuen, eikä Assassin’s Creed -tyylistä kiipeilymekaniikkaa ole saatavilla.

Crackdown 3:n graafinen ilme on hyvin pelkistetty ja omalla tavallaan yksinkertainen. Peli käyttää Borderlands-pelisarjasta tuttua ”Cell Shading”-tekniikkaa, joskin huomattavasti kevyemmin, mikä antaa pelille hieman sarjakuvamaisen ulkoasun. Crackdown 3:n maailma on rakennettu kirkkaista väreistä ja yksinkertaisista muodoista. Niitä selitellään ”luovana ratkaisuna”, mutta yksinkertaiset muodot tuntuvat johtuvan enemmänkin teknisistä rajoituksista.

Samaan aikaan kun Tom Clancy’s Division 2:n tyyliset pelit työntävät pelimaailman täyteen kaikenlaista pientä sälää, jotta maailma tuntuisi mahdollisimman elävältä, on Crackdown 3:n kehityksessä valittu täysin toisenlainen ajatusmalli. Kadut ja käytävät ovat täysin tyhjiä ja pelimaailma koostuu todella yksinkertaisista muodoista. Tämä tuo mieleen jopa PlayStation 2:n aikakauden, jolloin renderöintibudjettia ei ollut tarpeeksi maailman täyttämiseen pikkutavaralla. Pelkistetty tyyli tuo Crackdown 3: n pelimaailmaan luonnottoman puhtauden tuntua, mutta ratkaisun ansiosta säästetty renderöintiteho on sentään voitu käyttää muualla.

Crackdown 3 näyttää ajoittain todella hyvältä, jos ihastelee kaupungin valtavia kerrostaloja katutasosta. Homma kuitenkin kaatuu kasaan rakennuksia lähemmin tarkasteltaessa, eivätkä yksinkertaiset muodot näytä lainkaan hyvältä korkeisiin tornirakennelmiin kiivettäessä. Yleisesti ottaen peli näyttää kuitenkin Xbox One X -konsolilla tyylikkäältä ja pyörii valtaosan ajasta 4K-resoluutiolla. Menon käydessä rankemmaksi pelin resoluutiota lasketaan vaaka-akselilla, minkä ansiosta ruudunpäivitysnopeus pysyy lähes täydellisesti 30fps -lukemassa.

Vuoden 2015 Gamescom-messut nostivat Crackdown 3: n monien pelaajien huulille. Kasaan oli kyhätty erittäin vaikuttava tekniikkademo, jossa esiteltiin äärimmäisen realistista suuren kaupungin kattavaa tuhoutumisfysiikkaa. Sen avulla pelaaja voisi romauttaa taloja ja kaataa seiniä täysin dynaamisesti. Demossa esiteltiin, kuinka valtava pilvenpiirtäjä kaatuu toisen päälle, ja talot osuvat katuun pölypilvien saattelemana. Mullistava tekniikka oli tarkoitus toteuttaa Microsoftin Azure-pilvipalvelua hyväksikäyttäen. Ajatus oli erittäin kunnianhimoinen, ja voi vain spekuloida kuinka paljon ominaisuuden toteuttaminen lykkäsi Crackdown 3:n julkaisua. Tekniikkaa ei ilmeisesti saatu toimimaan tarpeeksi hyvin, sillä fysiikkapohjainen tuhoutuminen on rajattu ainoastaan moninpelimuotoihin. Tavallisessa kampanjatilassa Crackdown 3:n ympäristön tuhoutuminen on siis käytännössä olematonta.

Crackdown 3:n moninpeliosiolle ei kannata laskea minkäänlaista arvoa. Tarjolla on kourallinen pieniä areenatyylisiä karttoja, joilla kymmenen pelaajaa ottaa toisistaan mittaa viiden hengen joukkueissa. Tähtäys lukittuu automaattisesti toisiin pelaajiin, mikä vie kaiken riemun sotimisesta. Tulitaistelun voittaa se osapuoli, joka vetää ensimmäiseksi liipaisimesta. Tyylikästä tuhoutumissimulaatiota ei ole hyödynnetty pelillisesti mitenkään, ja hienon ensivaikutelman jälkeen se ei anna peliin mitään lisäarvoa.

Pelin äänimaailma on toimivalla tasolla, räjäyttämättä kuitenkaan tuskin kenenkään maailmaa. Soundtrack koostuu sieluttomasta bassojumputuksesta, mutta ääninäyttely on sentään suoritettu hyvin. Dialogin kohdalla käsikirjoituksen taso vaihtelee huonon ja sysipaskan välillä. Peli on täytetty one-liner letkautuksilla, jotka varmasti sarjan aiempien osien faneille uppoavat hyvin, mutta allekirjoittaneelle aiheuttivat lähinnä silmien pyörittelyä. Cracksdown 3 tukee Dolby Atmos -ääniä, minkä ansiosta äänilähteiden tunnistaminen pelimaailmasta on helppoa.

Kaveripiirissäni Crackdown 3:a on kehuttu täydelliseksi podcast-peliksi. Pelin ohella voi varsin keskittyneesti kuunnella podcasteja, sillä se ei vaadi pelaajaltaan juuri minkäänlaista aivotoimintaa. Tarinan läpikäynnin jälkeen peli tarjoaa melko laihasti viihdykettä keräiltävien kokemuspistekuulien muodossa, mutta näistä tuskin on iloa muille kuin kovimmille faneille. Näin ollen Crackdown 3 on ajoittain viihdyttävä ja näyttävä peli, mutta ei sellainen suuri onnistuminen yksinoikeusrintamalla, jota Microsoft kipeästi kaivaa.

CRACKDOWN 3

”Crackdown 3 on paikoin ihan näyttävää viihdettä, mutta ei mitään muuta.”

Aleksi Pakkala

”Liityin Muropaketin kirjoittajien riveihin syksyllä 2017 ja otin kontolleni tietokonekomponenttien puolen - näytönohjaimet, prosessorit, emolevyt ja muistit. Olen kirjoitellut muustakin tietotekniikasta, ja hairahtanut jopa peliarvostelujen puolelle - mutta sydämeni sykkii lopulta benchmarkkaamiselle ja suorituskykylukujen pyörittelylle. Niin elokuvien kuin pelien kanssa huomaan ajautuvani toistuvasti scifin pariin ja nauttivani siitä. Vielä en ole kokenut pelien saralla mitään yhtä vakuuttavaa kuin alkuperäisen Mass Effect -trilogian, ja tulevista elokuvista eniten odotan jatkoa vuoden 2021 Dyynille.”

Muropaketin uusimmat