UUSIMMAT

Arvostelu: Fade to Silence on raakileena julkaistu seikkailu, jossa taistellaan lonkerohirviöitä vastaan lumi-infernossa

19.05.2019 09:57 | Ilari Hauhia

Fade to Silencessä maailma on loppunut. Jäljellä on vain arktinen tundra, pelaaja, ja H.P Lovecraftiltä innostuksensa ottavia lonkerohirviöitä. Post-apokalyptisessä maailmassa kaikki on kamalaa, eikä pelaajallakaan ole aina hauskaa.


Julkaisupäivä: 30.4.2019
Studio: Black Forest Games
Julkaisija: THQ Nordic
Saatavilla: PC (Windows, testattu), Xbox One, PlayStation 4
Pelaajia: 1, lisäksi co-op
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arvostelua varten: 14 tuntia


Fade to Silencen alussa pelaaja herää jäisestä kivitemppelistä ”Sisäiseksi ääneksi” kutsutun hirviön kuiskiessa korvaan kauheuksia. Maailmassa on jäljellä vain karu luminen maisema ja outoja lonkeropäisiä olioita, eikä pelaajalle tarjota mitään selitystä siitä, miten nykytilanteeseen päädyttiin.

Fade to Silence on perinteinen selviytymispeli. Aluksi pelaajan tulee etsiä polttopuuta, etteivät pelihahmo ja niin ikään maailmanlopusta selvinnyt lapsi jäädy hengiltä. Muutaman risun löytäminen voi kuitenkin osoittautua yllättävänkin hankalaksi, sillä polttopuuksi kelpaavat vain harvakseltaan maailmasta löytyvät risukasat. Se, että tukikohdasta löytyy jo valmiiksi kasa näennäisesti polttopuun kokoista puuta, ei auta.

Kun nuotio on saatu sytytettyä, pitää alkaa miettiä ruuan riittämistä. Ruudulla tikittää jatkuvasti nälkää mittaava mittari, ja ruokaa täytyy valmistaa esimerkiksi ympäristöstä löytyvistä yrteistä. Homma toistaa itseään – juokse ympäristössä, kerää resursseja, palaa tukikohtaan lämmittelemään ja valmista uusia ruokaa ja uusia esineitä.

Fade to Silencen hieman edetessä pelaaja voi pelastaa lonkerohirviöiden kynsistä muitakin ihmisiä. Nämä voi halutessaan liittää omaan leiriin. Yksin pelatessa tekoäly ohjaa lisäkädet etsimään resursseja, mutta myös toinen ihmispelaaja voi ottaa apulaisten paikan ja Fade to Silencea voi näin pelata co-opina.

Yhteistyö tekeekin kylmässä maailmassa seikkailusta huomattavasti hauskempaa.

Yksin pelatessa Fade to Silencen tyhjän jäätikön kohtaaminen on varsin tylsää. Resurssien kerääminen alkaa tuntua nopeasti hyvin itseään toistavalta ja edestakaisin juoksemiseen kyllästyy nopeasti. Varsinkaan alussa tarjolla ei ole kovin kiinnostavia varusteita valmistettavaksi. Kohteeksi kannattaakin ottaa mahdollisimman nopeasti lonkerohirviöiden linnoitus, jonka valtaamalla pelialue avautuu paremmin oman leirin käyttöön.

Vihollisten linnoitusten valtaaminen onkin Fade to Silencen suurin tavoite, sillä tarinallisesti kokemus jää erittäin laihaksi.

Black Forest Games on kyllä luonut Fade to Silenceen varsin potentiaalisen taustatarinan, joka yhdistää lonkerohirviöt, ilmastonmuutoksen ja maailmanlopun toisiinsa. Ikävä kyllä tarinaa kerrotaan lähinnä silloin tällöin nukkuessa näkyvillä unilla, joiden takaumat kertovat miten maailma ajautui nykytilaan. Tämä hukkaa varsin potentiaalisen pohjan kiinnostavalta pelimaailmalta ja sen salaisuuksilta. Tarinaa oltaisiin voitu kertoa unien lisäksi enemmän esimerkiksi pelimaailmaan kätkettyjen kirjojen avulla.

Fade to Silence hukkaa muutenkin potentiaaliaan. Vihollisten kanssa lyömäaseiden avulla kamppaileminen muistuttaa hieman Dark Soulsia, mutta ei tunnu läheskään yhtä hiotulta. Myös vastustajatyyppejä on vain vähän erilaisia, joten taistelutkin alkavat nopeasti toistaa itseään. Pelaaja voi myös puhdistaa hirviöiden levittämää korruptiota eri kohteista, mutta tämä tapahtuu hakkaamalla mahdollisimman nopeasti hiiren vasenta näppäintä. Paljon tylsempää tapaa on vaikea edes kuvitella.

Vaikeustasoja Fade to Silencessa on kaksi. Tavallinen selviytymistila on varsin anteeksiantamaton eivätkä kuolemat tunnu aina reiluilta. Liian vaikealle alueelle vahingossa eksynyt pelaaja voi kuolla ylivoimaiselle viholliselle käytännössä yhdestä iskusta, mikä maksaa yhden elämän. Kun kaikki elämät on käytetty, loppuu peli siihen. Toisaalta uusia elämiä voi myös ansaita pelin edetessä esimerkiksi vastustajien linnoituksia valtaamalla.

Jos kaikki elämät on käytetty, täytyy peli aloittaa kokonaan alusta. Osan hahmon keräämistä tasobonuksista voi kuitenkin kierrättää uuteen läpipeluuseen.

Mikäli Fade to Silencen pelimaailmaan ja tarinaan haluaa tutustua ilman pelkoa kuolemasta, on tarjolla paljon helpompi seikkailutila. Tämä kuitenkin tekee pelaamisesta aivan liian helppoa, ja vain seikkaillessa Fade to Silencen karu maailma sisältää varsin vähän löydettävää.

Graafisesti Fade to Silence ei ehkä pudota leukoja, mutta tekstuurien taso on silti riittävän hyvä, ja peli toimii kohtuullisen hyvällä ruudunpäivitysnopeudella. Testijakson aikana peli kaatui kerran, mutta ongelma ei toistunut. Erilaisia pienempiä bugeja, kuten vihollisen tekoälyn jämähtämisiä, tuli vastaan useita, mutta mikään niistä ei suoranaisesti pilannut pelikokemusta.

Ongelmistaan huolimatta yhdessä kaverin kanssa pelattuna Fade to Silence onnistuu viihdyttämään yllättävän hyvin. Siinä missä tekoälyn ohjaamat ihmiset eivät ole kovin tehokkaita, voi resurssien keräämistä nopeuttaa huomattavasti ihmispelaajan kanssa. Myös seikkailu ja vihollisten kanssa kamppailu on paljon hauskempaa hyvässä seurassa. Yksin tundralla selvityminen ei kuitenkaan onnistunut pitämään otteessaan.

Kenties suurimpana ongelmana Fade to Silencellä on vaikeuksia erottua edukseen kilpaillussa selviytymispelien sarjassa. Esimerkiksi The Long Dark tekee pitkälti saman kuin Fade to Silence, mutta paljon hiotuimmilla pelimekaniikoilla.

Fade to Silenceä voisi kuitenkin parantaa huomattavasti päivityksen avulla, ja kehittäjät testaavatkin jo paranneltua kamppailua betaversiossa. Mikäli Fade to Silencen melko tyhjäksi jäävään pelimaailmaan päivitettäisiin vielä lisää löydettävää sisältöä ja tarinasta otettaisiin enemmän irti, olisi Fade to Silence jo huomattavasti parempi kokonaisuus.

FADE TO SILENCE

”Fade to Silence on keskeneräiseltä tuntuva selviytymisseikkailu maailmanlopun jälkeisessä ja jäätävän kylmässä maailmassa.”