Arvostelu Halo Infinite on se uusi tuleminen, jota pelisarja on kaivannut

Halo Infinite on erinomainen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Kaikkien aikojen laajin Halo-kampanja ei keksi pyörää uudelleen, mutta se on helposti lähestyttävä ja varmasti vanhojenkin veteraanien mieleen.

Julkaisupäivä: 8.12.2021
Studio: 343 Industries
Julkaisija: Xbox Game Studios
Saatavilla: PC, Xbox One & Xbox Series X/S (testattu)
Pelaajia: 1 (co-op tulossa)
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arviota varten: 15 tuntia (vain kampanja)

Halo-pelisarja oli aiemmin Xboxin lippulaiva, mutta Microsoftin konsolin laskenut suosio, haalean vastaanoton saanut Halo 5: Guardians (2015) ja uuden osan pitkä odotus ovat tehneet hallaa koko franchiselle. Halolla on ehdottomasti faninsa, mutta missään suosionsa huipulla pelisarja ei tällä hetkellä ole.

Tällä viikolla ilmestyvä Halo Infinite voi muuttaa suunnan, ja siihen se selvästi pyrkii. 343 Industriesin pitkään ja hartaudella kehittämä FPS-räiskintä on eräänlainen uusi tuleminen koko sarjalle – ei mikään reboot, mutta silti isompi harppaus kuin pelisarjassa on nähty… no, oikeastaan koskaan.

Halo Infinite vie nimittäin 20-vuotiaan pelisarjan avoimeen pelimaailmaan ja rikkoo sikäli lineaarisena pysytelleen pelisarjan kaavoja. Se on muutenkin tehty aloittelijaystävälliseksi ja suunnattu entistä laajemmalle pelaajakunnalle, vaikka jatko-osa onkin.

Pari reunahuomautus on paikallaan ennen kuin päästään itse asiaan. Ensinnäkin, tämä arvio koskee vain Halo Infiniten tarinallista kampanjaa ja vain yksinpelinä. Co-op -pelimuoto lisätään kampanjaan vasta ensi vuonna, ja avoimesta beta-moninpelistä julkaisimme jo ensituntumani aiemmin, eikä siihen ole mitään lisättävää tässä vaiheessa.

LUE MYÖS: Ensituntumat | Halo Infiniteen on helppo hypätä mukaan, vaikkei olisi pelannut Halo-pelejä aikoihin

Toiseksikin, arvio perustuu Microsoftin tarjoamaan ”arvostelijoiden versioon” pelistä. Testiversio oli siis erillinen sovellus kuin varsinainen peli, eikä se sisältänyt esimerkiksi achievementejä. Toimittajille tarjottu versio ei kärsinyt mistään merkittävistä bugeista ja toimi kaikin puolin sangen mainiosti, mutta tämän pohjalta ei voi satavarmasti sanoa, missä tilassa peli on virallisena julkaisupäivänä.

Halo Infiniten tarina käynnistyy jonkin aikaa Halo 5: Guardiansin tapahtumien jälkeen. Alussa käydään tuhoisaa taistelua jälleen yhden Halo-renkaan yllä, kun katkera tappio jättää pelisankari Master Chiefin leijumaan tajuttomana avaruuteen. Lopulta muuan yksin selviytynyt sotavoimien pilotti poimii hänet kyytiinsä, ja tästä peli vasta alkaaa.

Paljon on tapahtunut Master Chiefin ollessa poissa pelistä. Halo-rengas on osittain tuhottu ja The Banished -nimellä tunnettu, Covenantista irronnut kapinallisryhmä pitää hallussaan rengasmaailmaa. Pian Master Chief kohtaa uuden tekoälyn, suosikkihahmo Cortanaa muistuttavan hahmon, joka tunnetaan vain nimellä The Weapon. Yhdessä Master Chief, tekoäly ja pilotti lähtevät tutkimaan Halo Zetaa ja valloittamaan sitä UNSC:lle tavoitteenaan estää The Banishedin salaperäiset suunnitelmat.

Alussa tarinasta on vähän vaikea saada otetta, mutta tämä ei oikeastaan haittaa. Taustakertomus avautuu pelaajalle vähitellen, ja pääpiirteiltään Halo Infnite on kuitenkin selkeä.

Hyvä uutinen kaikille Halon ystäville on se, että peli tuntuu edelleen sataprosenttisesti Halolta. Pelituntuma on tuttu, räiskintä huippuunsa asti hiottua ja uudet ominaisuudet istuvat kokonaisuuteen hienosti.

Merkittävin muutos on tietysti avoin pelimaailma, jossa valtaosa pelistä vietetään vapaasti edeten. Tarina on lineaarinen, mutta sen ohella autetaan selviytyneitä UNSC:n sotilaita, vallataan tukikohtia ja kamppaillaan Banishedin vaarallisimpia sotureita vastaan.

Open world -tausta on Halolle uusi, mutta pelityyliin tottuneet eivät kohtaa Halossa mitään avoimille pelimaailmoille epätyypillistä. Näiltä osin 343 Industries ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudelleen, vaan open world -kaavat ovat hyvin tuttuja.

Hauskaa on, että Master Chiefin heittokoukun ansiosta käytännössä mistä vain pystyy kulkemaan. Avoin maailma on siis oikeasti avoin. Lisäksi Halo-sarjaan aina kuuluneista kulkuneuvoista pääsee nyt ottamaan todellakin ilon irti, sillä Warthogin tai Scorpionin ratissa pääsee halutessaan ajelemaan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Erinomaista on myös, että avoimesta maailmasta huolimatta Halo Infiniteä voi halutessaan pelata kuin lineaarista peliä. Lisätehtävien tekeminen ei ole mitenkään pakollista. Niitä suorittamalla saa kyllä pieniä etuja, mutta ne voi jättää halutessaan huomiotta. Lisäksi avoin pelimaailma on pidetty kooltaan aika hillittynä, eikä missään vaiheessa tule Ubisoft-peleistä tuttua tehtävä-ähkyä.

Uutta on myös Master Chiefin voimahaarniskan kehittäminen. Helposti löytyviä Spartan Coreja keräämällä pelaaja voi parannella haarniskan erikoiskykyjä, kuten heittokoukkua ja suojakilpeä. Tämäkään ei ole pakollista, mutta se helpottaa peliä. Lisäpeluuarvoa tarjoavat korkeammat vaikeusasteet ja aiemmistakin Halo-peleistä tutut kallot (kunhan ne ensin löytää).

Kaikessa tuntuu hiottu lopputulos ja tasapaino. Halo Infinite on henkeen ja vereen Halo-peli, vaikka se uudistaakin kaavoja ja tuo vanhaan pelisarjaan uutta puhtia. Tarinan tärkeimmät vaiheet ovat yhä tuttuun tapaan lineaarisia tehtäviä, etenkin loppupuolella, joten pelkkää open world -seikkailua peli ei myöskään ole.

Uusia pelaajia ajatellen heikko kohta on Halo Infinite tarina, sillä se olettaa pelaajan tuntevan Halo-historiaa aika hyvin. Toisaalta jos on valmis jättämään huomiotta monet viittaukset menneeseen, on pelin juoni helposti seurattavissa. Tämä on Master Chiefin tarina, sen hahmogalleria on pieni, ja sikäli kyse on aika yksinkertaisesta tarinasta.

Varmaankin tärkeintä on, että Halo Infinite pitää otteessaan aivan erinomaisesti. Jos on taidokas pelaaja ja keskittyy vain päätehtäviin, on kampanja läpäistävissä varmaankin alle kymmenessä tunnissa, mutta avointa maailmaa koluamalla saa kulumaan tuntikausia pidempään. Koko ajan fiilis on kuitenkin korkea ja pelimaailmaan tekee mieli palata.

Halo Infinite on myös turkasen kaunis. Jopa tehoiltaan vaatimattomammalla Xbox Series S:llä tämä näyttää uuden sukupolven peliltä maailmaa, tekstuureja ja valoefektejä myöten. Vaikka sitä ei aina räiskinnän keskellä huomaakaan, on kaikki pirun yksityiskohtaista ja näyttävää. Välillä täytyy jäädä erikseen ihailemaan jylhiä käytäviä ja vuoristoisia maisemia.

Lyhyestä virsi kaunis: Halo Infinite on sitä mitä toivoinkin sen olevan. Se välttää oikeastaan kaikki sudenkuopat joihin pelisarjaa uudistamalla ja open world -kaavalla voisi langeta. Siihen voi tarttua uusikin pelaaja, mutta Halo-konkarit saavat pelistä juuri sitä mitä kaipaavat. Kun Halon jykevä pääteema alkaa soida, on tunnelma katossa.

HALO INFINITE

”Halo Infinite tuntuu läpeensä Halo-peliltä, mutta uudistaa silti räiskintäsarjaa tuntuvasti.”