Uusimmat

Arvostelu: Neljän tähden avaruusseikkailu Journey to the Savage Planet on alkuvuoden yllättäjä

27.01.2020 20:00 Tuukka Hämäläinen

Pikkustudio Typhoonin esikoispeli on äärimmäisen viihdyttävä seikkailu, jossa tutkitaan vieraan planeetan vihamielistä maailmaa. Journey to the Savage Planet tarjoaa hervottomia vitsejä ja oikeasti kiehtovaa tutkimusmatkailua, myös kaksinpelinä.


Julkaisupäivä: 28.1.2020
Studio: Typhoon Studios
Julkaisija: 505 Games
Saatavilla: PC (Windows), Xbox One & PlayStation 4 (testattu)
Pelaajia: 1 (kaksinpeli verkossa)
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arvostelua varten: 16 tuntia


Ihmiskunnan tulevaisuus maapallolla ei näytä hyvältä. Siksipälafka nimeltä Kindred Aerospaca lähettää tutkimatkailijoita ympäri universumia kartoittamaan jokaisen vähänkin elinkelpoiselta vaikuttavan planeetan. Tietysti yritys vähät välittää ”työntekijöidensä” hengestä, kunhan voitot juoksevat. Ja ainahan kuolleen tutkimusmatkailijan voi kloonata jatkamaan työtään.

Näistä lähtökohdista käynnistyy Journey to the Savage Planet. Typhoon Studiosin ensimmäinen hengentuote on värikäs ja sekopäinen avaruusseikkailu, joka ei todellakaan ota itseään liian vakavasti. Tämä kuitenkin tarkoita, etteikö peli tarjoaisi aivan oikeita haasteita ja rutkasti pelattavaa. Koko hommaa ei siis lyödä läskiksi, vaikka pelin asenne onkin läpeensä koominen.

Pelillisesti Journey to the Savage Planet on ensimmäisen persoonan seikkailu, jonka ohjausjärjestelmä on tutunoloinen monista peleistä ja pelattavuus erittäin hiottua. Peli erottuu kuitenkin joukosta kiehtovalla maailmalla ja erinomaisella pelisuunnittelulla.

Periaatteessa Journey to the Savage Planetissa suoritetaan perinteisiä tehtäviä, mutta questit on kiedottu niin tiiviisti osaksi planeetan eri pelialueiden tutkimista, että usein sitä unohtaa, että on periaatteessa suorittamassa jotakin lineaarista tehtävää. Lisäksi uudet apuvälineet rakettirepusta lähtien tarjoavat jatkuvasti enemmän vapautta etenemiseen.

Etenkin hahmonkehitystä edistävät sivutehtävät vievät koluamaan pelimaailman hämäriä nurkkia, ja tässä piileekin Journey to the Savage Planetin viehätys. Tutkimusmatkassa on vähän samanlaista koukuttavuutta ja orgaanista pulmanratkontaa kuin Outer Wildsissa (2019) – vaikkei Savage Planet olekaan aivan yhtä omaperäinen, kunnianhimoinen tai vaikea.

Erinomaista Journey to the Savage Planetissa on myös pelin huumori. Pelihahmoa opastava tekoäly kettuilee pirteästi pelaajalle, Kindredin viestejä lähettävä pomo on epävakaa egoisti, ja tarina tarjoilee rutkasti irvailua tieteisfiktion kliseiden kustannuksella.

Kiistatta vitsit menevät välillä turhankin alatyylisiksi, mutta toisaalta pieruvitsinkin voi tehdä hyvin. Huumorin tähtihetkiä ovat pelin sisältämät satiiriset mainokset, joissa kuittaillaan milloin peliteollisuuden ja milloin koko ihmiskunnan kustannuksella. Olisipa niitä vain enemmän!

Myös värikäs graafinen suunnittelu auttaa luomaan miellyttävää pelikokemusta ja keventämään haastavampia hetkiä. Lisäksi äänisuunnittelu ja musiikki ovat huippuluokkaa, mitä ei välttämättä odottaisi vasta kolmisen vuotta sitten perustetulta studiolta. (Pelin pääteema on soinut päässäni nyt viikon verran, mutta eipä tuo haittaa.)

Vailla kauneusvirheitä Journey to the Savage Planet ei valitettavasti ole. Kohdalle osui (ainakin ennen julkaisupäivää) pieniä bugeja ja pari isompaakin, jotka haittasivat hiukan etenemistä. Pikkuongelmat eivät kuitenkaan menoa jarruttele, kun pelimaailmassa säntäilee riemukseen.

Journey to the Savage Planet ei myöskään ole mikään tolkuttoman pitkä peli, ja reilun 16 tunnin pelaamisella olen jo suorittanut lähes kaikki sivuduunitkin. Lopputulos olisi omasta puolestani voinut olla vielä runsaampi, sillä kuten sanottua, pelin parissa viihtyy mukavasti. Toisaalta lisäarvoa tuo se, että peli on kokonaisuudessaan pelattavissa kaksinpelinä, jota en tosin valitettavasti pystynyt arvostelua varten testaamaan.

JOURNEY TO THE SAVAGE PLANET

”Hauska ja viihdyttävä tutkimusmatka piereskelevien lintujen planeetalle.”

Tuukka Hämäläinen

"Olen kirjailija ja toimittaja, joka on avustanut Muropakettia vakituisesti vuodesta 2016 alkaen. Juttuja kirjoittelen pääasiassa pelipuolelle, mutta myös leffapuolella voi nimeni näkyä. Pidän eniten seikkailupeleistä, joissa voi edetä hiippailemalla, enkä koskaan lakkaa puhumasta Jurassic Parkista ja Metal Gear Solidista. Olen vannoutunut konsolipelaaja, jonka suosikkipelejä ovat esimerkiksi Outer Wilds, Death Stranding ja The Last of Us Part II."

Muropaketin uusimmat