Uusimmat

Arvostelu: Hitman 2 on yksi pelisarjan kirkkaimmista helmistä

19.11.2018 20:11 Skye Borg

Vuoden 2016 Hitman-pelin pelanneille jatko-osa tarjoaa sopivasti uutta, mutta onnistuu samalla pitämään kiinni uudistuneen pelisarjan parhaista piirteistä. Vaikka Hitman 2 ei sisällöltään ja logiikaltaan ole uudistunut mullistavalla tavalla, tekevät tehtävien uudelleenpelattavuus ja haasteet siitä koukuttavan kokemuksen.


Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: IO Interactive / Julkaisija: Warner Bros. Interactive Entertainment / Saatavilla: Playstation 4 (testattu), Xbox One & PC / Pelaajia: 1-2 / Ikäraja: 18 / Peliä pelattu arvostelua varten: 20 tuntia




Hitman 2 koostuu kuudesta tehtävästä, jotka kuljettavat pelaajaa läpi yksityiskohdilla täytettyjen tapahtumapaikkojen. Jokainen kenttä tarjoaa täysin erilaisen kokemuksen salamurhaajan kengissä, sillä jo itse ympäristöt asettavat sekä haasteita että lukuisia mahdollisuuksia murhien suorittamiseen. Pelisarja on edennyt pitkälle yksinkertaisemmista lähtöasetelmistaan, sillä tappojen kirjo on nyt tummalla tavalla hurmaava ja humoristinen.

Hitman 2:n tehtävien aikana olen aiheuttanut enemmän “onnettomuuksia” kuin Murphyn laki sallii, saanut toisen tarkka-ampujan tekemään työn puolestani, ja pranssaillut ympäriinsä niin kamalissa valeasuissa, etten pysty enää pitämään lukua. Vaikka variaatioita on runsaasti, omat suosikkiaseet löytyvät nopeasti. Itse pärjään pelissä hyvin pitkälle varustettuna vain tiirikalla sekä kalalla, jolla voin pistää vartijoita tajuttomaksi märästi mätkähtäen.

Yksinkertainen on kaunista.

Jokainen Hitman 2:n tehtävä sisältää Mission Stories -nimisiä juonenpätkiä, joita seuraamalla pelaaja saa vihiä hyvistä mahdollisuuksista päästä lähemmäksi lopullista päämääräänsä. Koska tarkoituksena on pohjimmiltaan aiheuttaa mahdollisimman paljon hämmennystä huomaamatta, tarjoavat nämä minijuonet mielenkiintoisia tapoja edetä kentässä. Kenttien laajuus takaa myös sen, että toisella pelikerralla voi löytää täysin uusia alueita. Hitman 2:sta muodostuu yllättävä kokonaisuus tutkimattomine käänteineen kerta toisensa jälkeen. Toiston tunnetta ei tule, ja kokemusta parantaa entisestään mukaan tuotu vaikeusasteiden vaihtelu.

Kolme eri vaikeusastetta tekevät pelikokemuksesta huomattavasti erilaisen. Vanhat Hitman-pelaajat viihtynevät parhaiten Professional-tasossa, joka asettaa tarpeeksi haasteita valvontakameroineen ja hiljalleen huomiota sinuun kiinnittävine sivuhahmoineen. Casual-taso on tarkoitettu pelisarjaa vasta tutustuville. Sitä kokeillessani huomasin tosin Casualin olevan ilahduttava kokemus myös veteraanille. Vaikeustaso antaa anteeksi paljon ja tekee asioiden kokeilemisesta huomattavasti vapaampaa. Näin pystyin hyödyntämään ilman alituista kiinnijäämisen pelkoa paljon suurempaa määrää mahdollisuuksista ja pelleilemään kunnolla pelin parissa.

Master-taso onkin sitten täysin toista maata. Se tarjoaa pelaajalle vain yhden tallennuskerran eikä lainkaan Mission Stories -vinkkejä. Tätä tasoa käyttänevät ne, joiden kärsivällisyys ja tarkkaavaisuus ovat rautahermoisen munkin tasoa. Valvontakamerat hälyttävät automaattisesti päätyessäsi kielletylle alueelle, vartijat eivät kysele vaan ampuvat, ja jokainen väärä liike näyttää aiheuttavan jonkin sortin kaaoksen. Lienee selvää, etten selvinnyt tällä tasolla kertaakaan kentän loppuun saakka, ainakaan vielä.

Vaikeustasot on tuotu myös remasteroituun edelliseen Hitman-peliin. Vuoden 2016 pelin kentät avautuvat Hitman 2 -pelin sisällä niille, jotka ovat sen aikoinaan hankkineet. Näin elämyksestä muodostuu entistä eheämpi kokonaisuus, jonka pelaa mielellään alusta loppuun. Myös muut pelaajat saavat ensimmäisen pelin kentät käyttöönsä hyvin maltillista korvausta vastaan.

Hitman 2 ei rajoitu ainoastaan tällä hetkellä oleviin kuuteen tehtävään. Peli tarjoaa jo tuttuun tapaan myös Contracts- ja Escalation-tapahtumat, joissa voi hioa taitojaan sekä haastaa muita pelaajia niin halutessaan.

Ghost Mode on kuin luotu kilpailuhenkisille pelaajille, sillä se asettaa kaksi pelaajaa samojen kohteiden kimppuun kellon tikittäessä. Vaikeuksia asettavat tehtävän kehykset: tappojen pitää olla huomaamattomia, ja siviilien kuolemista menettää aina jo olemassa olevan pisteen. Näin viiteen pisteeseen päätyminen ja pelin voittaminen ovat huomattavasti kiperämpiä kokemuksia. Pelkkä kohteen lähelle pääseminen ja listiminen ensin eivät yksinkertaisesti riitä.

Niille, jotka viihtyvät pelaamisen parissa yksin, Hitman 2 tarjoaa myös turhauttavan erinomaisen Sniper Assassin -moodin. Peliä voi pelata yksin tai yhdessä toisen pelaajan kanssa, mutta aikarajana toimii aina 15 minuutin ikkuna, jonka aikana hoidella alueen kohteet. Pelaaja istutetaan kauaksi kalliolle kiväärin kanssa, ja tehtävänä on ampua kolme pääkohdetta sekä näiden henkivartijat. Homma kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jokainen löytynyt ruumis aiheuttaa automaattisesti hälytyksen ja kohteiden pakenemisen paikalta. Kentän läpäisy vaatii kärsivällisyyttä, tarkkuutta sekä taktikointia.

Kokemuksena Sniper Assassin on pelin koukuttavimmasta päästä, sillä eteneminen on paljon yritys ja erehdys -hapuilun varassa olevaa kokeilemista.

Hitman 2 on palauttanut pelaajien pyynnöstä yhdeksi apuvälineeksi salkun, jossa voi huoletta kuljettaa esimerkiksi isoa tarkkuuskivääriä huomaamatta ympäri kenttää. Pelin ensimmäisillä peluukerroilla tästä ei sen varsinaisessa tarkoituksessa ole paljon hyötyä, sillä kivääri ei luonnollisesti kuulu pelin alussa tarjottavien aseiden valikoimaan. Lisäksi salkkua ei saa kuljetettua tarkistuspisteiden läpi, joten valitsin paljon mieluummin muita apuvälineitä tehtävien suorittamiseen.

Sen kerran, kun nappasin salkun matkaani, onnistuin törmäämään kyykistellessäni yhteen autoon niin, että autohälytin pamahti päälle ja salkkuni tippui törmäyksessä maahan. Paikalle marssineet vartijat bongasivat salkun ja ottivat sen haltuunsa, kiikuttaen aseeni mennessään. Salkku toimii kuitenkin erinomaisesti lähitaistelussa lyöntiaseena, sekä sen voi luonnollisesti heittää kohti vartijoita.

Hitman-foorumilla kiertää myös vinkki, jossa salkun aseineen voi yrittää heittää huomaamattomasta paikasta vartiointipisteen ohi, saaden sen näin jälleen käyttöönsä myöhemmin. Lisään tämän tulevien pelikertojeni listalle, sillä onhan asiaa kokeiltava.

Agent 47:n tarina ei pääty pelin lopussa, vaan pelaajille tulee olemaan tarjolla pelattavaa luultavasti pitkälle ensi vuoden puolelle. Ensimmäinen Elusive Target (Sean Beanin näyttelemä The Undying) on jo ilmestynyt pelin alkuvalikkoon vuoroaan odottamaan.

Lisätehtävistä huolimatta Hitman 2 on jo itsessään erinomainen paketti. Se tarjoaa täydellisesti toteutettuja elämyksiä sulavasti. Visuaalisesti kaunis peli on tarpeeksi yksinkertainen, joten pelikokemus ei kaadu bugeihin tai nykivään kuvaan. Kokeilemalla ja tutkimalla kentistä avautuu jatkuvasti jotain uutta, ja tekijöiden mielikuvitus on todellakin lähtenyt lentoon tehtäviä miettiessä. Kaiken kruunaa hieno tarina, joka paljastaa Agent 47:stä kenties enemmän kuin yksikään sarjan peli tähän mennessä. Hitman 2 on enemmän kuin vain taktinen hiiviskelypeli, sillä sen rankana toimii yllättävän traaginen tarina, josta haluaa tietää lisää.

Kaiken kaikkiaan Hitman 2 on teemoiltaan tunnelmallisempi sekä, hieman yllättäen, syvällisempi peli kuin olisi osannut odottaa.

Välivideoiden sijaan IO Interactive kertoo Agent 47:n tarinaa kauniiden kuvien avulla, johdattaen pelaajaa yhä syvemmälle miehen menneisyyteen. Ratkaisu toimii, sillä ohi soljuvan puheen sijaan tarinaa keskittyy seuraamaan tarkasti. Se mitä tarinan lopussa saadaan selville, on pelin maailman hermostuttavasti kallistava kokemus itsessään. Näin pelistä muodostuu huomattavasti eheämpi kokonaisuus kuin pelisarjalta voisi odottaa, ja koko elämys nostaa Hitman 2:n genressään sen ehdottomaan kärkikastiin.

HITMAN 2

”Hitman 2 on erittäin onnistunut lisä tuttuun pelisarjaan.”