Arvostelu: Impact Winter on myös PS4:lla valitettavan torso selviytymispeli ikuisen talven maailmassa
Bojo Bonesin viime vuonna PC:lle julkaistu Impact Winter on yllättävän kepeähenkinen tarina post-apokalyptisessä maailmassa selviämisestä. Pelistä on vihdoinkin julkaistu myös konsoliversiot. Valitettavasti Impact Winter ei kuitenkaan ole hioutunut matkalla läheskään tarpeeksi, ja uusiakin ongelmia on konsolijulkaisun myötä ilmaantunut.
Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: Bojo Bones / Julkaisija: Bandai Namco / Saatavilla: PC, Xbox One & PlayStation 4 / Testattu: PlayStation 4 Pro / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 16 / Peliä pelattu arvostelua varten: n. 5 tuntia
Impact Winter kertoo viiden hengen seurueen selviytymistarinan maailmassa, joka on maahan osuneen meteoriitin jäljiltä ikuisen talven kynsissä. Pelaaja ohjastaa yhtä seurueen jäsenistä, jonka nimen olen jo unohtanut, vaikka viimeisimmästä pelisessiosta on vain muutama tunti.
Impact Winterin tarina ja hahmot eivät siis ole erityisen mieleenpainuvia, mutta nämä eivät olekaan pelissä etualalla. Suurin osa pelistä vietetään keräillen erilaista romua pitkin maita ja mantuja, ja kehittämällä tukikohtana toimivan vanhan kirkon puolustusta ja elinolosuhteita. Tarkoituksena on selvitä kolmenkymmenen päivän ajan, kunnes pelastuspartiot saadaan paikalle.
Ryhmän muut jäsenet osaavat omatoimisesti lähinnä mussuttaa ruokaa, juoda vettä ja valittaa oloistaan. Pelaajan vastuulle jää tämän lastentarhan pyörittäminen ja riitojen ratkominen, mikä käy pidemmän päälle puuduttavaksi.
Leirikavereita käytetään lähinnä esineiden valmistamiseen, minkä lisäksi nämä antavat pelaajalle tehtäviä. Hahmoille voi myös asettaa luonteenpiirteitä kuvaavia perkkejä. Ne esimerkiksi hidastavat hahmon työskentelyä, mutta alentavat tapaturmien riskiä. Interaktiot hahmojen kesken jäävät hyvin rajallisiksi. Impact Winterin mikromanagerointi tuntuu usein tarpeettomalta ja päämäärättömältä.
Pelaajan mukana kulkee jatkuvasti pieni apuri, Ako-Light, joka auttaa selviytymisessä ja tavaroiden etsimisessä karusta maailmasta. Ako-Light toimii myös olennaisessa osassa selviytymistä, sillä pelastautumiseen vaadittava aika lyhenee aina kun Ako-Light saavuttaa uuden tason. Tämän lisäksi Ako-Lightin ominaisuuksia voi päivittää rakentamalla päivitysosia tiimikaverin avulla.
Impact Winterin graafinen ilme on hyvin simppeli, suorastaan piirrosmainen. Peli toimii lukitsemattomalla ruudunpäivitysnopeudella, eli ruudunpäivitysnopeus nousee parhaimmillaan jopa 60 ruutuun sekunnissa, mutta ei pysy siinä lukitusti edes PlayStation 4 Pro -konsolilla. Tämä aiheuttaa ärsyttävää vaihtelua pelikokemukseen. Kokonaisuus olisi toiminut paremmin lukitulla 30 ruutua sekunnissa -ruudunpäivitysnopeudella.
Tapahtumat on kuvattu isometrisestä kuvakulmasta, eli kansankielellä yläviistosta. Kamera on lukittu pelaajaan, ja kameran etäisyys vaihtelee ympäristöstä riippuen. Ulkona lumisissa maisemissa seikkaillessa kamera panoroi kauemmas näyttäen enemmän ympäristöä, ja ahtaissa sisätiloissa kamera tuodaan lähemmäs pelaajahahmoa. Tällainen hienovarainen dynamiikka luo erilaisiin ympäristöihin onnistuneesti toivottua tunnelmaa.
Impact Winterin äänimaailma on hyvin usvainen ja mystinen. Sen taustalla rullaava bassovoittoinen musiikki sopii maailmaan todella hyvin. Hahmoja ei ole ääninäytelty, ja äänimaailma on muutenkin todella minimalistinen.
Suurimpana teknisenä ongelmana Impact Winterissä ovat jatkuvasti toistuvat pienet jäätymiset. Latausruutujen animaatiot jäätyvät lähestulkoon jokaisen latauksen aikana, eikä tällöin voi myöskään latausruutujen vinkkejä selata. Tätä huomattavasti suurempana ongelmana on pelin jäätyily itse pelaamisen aikana. Latausruutujen jälkeen Impact Winter tökkää pahimmillaan useammaksi sekunniksi. Pelin rauhallisen luonteen takia tämä ei ole täysin pelikokemusta rikkovaa, mutta ärsyttää pidemmän päälle.
Impact Winterin PC-version julkaisun aikoihin pelin valikot saivat osakseen paljon kritiikkiä kehnon käytettävyytensä vuoksi. Nyt kun konsoliversiokin on saatavilla, voi todeta, ettei ongelmana ollut valikoiden tyhmentäminen konsoliporttauksia varten, vaan ongelmat ovat hieman syvemmällä.
Valikot ovat todella kömpelöt myös konsoleilla, eikä tuntienkaan pelaamisen jälkeen valikoissa liikkuminen ole sujuvaa, vaan yksittäiset ominaisuudet ovat jatkuvasti hukassa. Käyttöliittymäsuunnittelu ei ole yksinkertaista, ja Impact Winter kompastelee rajusti tämän osa-alueen kanssa. Kun pelin ydin rakentaa romun keräämisen ja rakentelun ympärille, tulisi valikkojärjestelmien toimia intuitiivisesti ja sulavasti.
Impact Winter onnistuu luomaan hakemaansa tunnelmaa, mutta pelikokemus jää turhan pinnalliseksi. Peli kyllä tarjoaa haastetta vaikeammilla vaikeustasoilla uusille pelikierroksille, mutta mikromanagerointi ei ole tarpeeksi syvällistä, jotta siihen jaksaisi syvemmin paneutua.
Pelin graafinen ilme, äänimaailma ja yleinen tekninen suoritus ovat hyväksyttävällä tasolla, mutta silti Impact Winter jättää rutkasti toivomisen varaa. Graafisen ulkoasun soisi olevan värikkäämpi, äänimaailma kaipaisi lisää läskiä luidensa päälle esimerkiksi ääninäyttelyn tai uusien taustamusiikkien muodossa, ja tekninen suorituskyky vaatii vielä siloittelua. PC-version jäljiltä ollaan siis otettu yksi askel eteen ja kaksi taakse.
Vaikka tekniset ongelmat ratkaistaisiin, jäisi Impact Winter silti melko keskinkertaiseksi peliksi. Tarinaa ei ole oikein nimeksikään ja hahmot ovat persooniltaan paperinohuita. Impact Winter voi silti olla rentouttavaa aivot narikkaan viihdettä, jota kuluttaa esimerkiksi samalla Netflixiä katsoen.
IMPACT WINTER
”Impact Winterin luminen maailma ei vakuuta konsoleilla sen enempää kuin PC:lläkään.”
